Maailmasta ei tila lopu. Euroopassa runsaasti tyhjeneviä alueita, joissa asunnot käytännössä arvottomia.

Tässä Hipsterin unelma!

Halpa talo tunnin päässä Berliinistä

Saksan asuntomarkkinoiden jakautuminen kiihtyy. Itäiset pikkukaupungit kutistuvat ja suurkaupungit kasvavat ja kallistuvat.

Frankfurt an der Oder

Juuri idemmäs ei Saksassa pääse. Frankfurt an der Oder, se Saksan vähemmän tunnettu Frankfurt, on Puolan rajakaupunki. Juna- tai automatka elämää sykkivään Berliiniin kestää vain tunnin verran.

Berliinissä keskimääräinen vanhojen asuntojen hinta on noussut kiinteistöindeksin mukaan 30 prosenttia tämän ja viime vuoden tammikuun välillä. Mutta saako se pääkaupungin perheet tai eläkeläiset etsimään taloa Frankfurt an der Oderista? Rajakaupungista talon saa neljänneksellä Berliinin hinnoista.

Kiinteistövälittäjä Reimo Pernack esittelee tyypillisen edullisen talon. Kaupungin reunalla, julkisivu remontoitu, sata neliötä ja piha, hinta 80 000 euroa. Myynti-ilmoituksessa lukee: ”Nauti onnenhetkistä uudessa kodissa.” Talo on rakennettu vuonna 1890, mutta uusittu useampaan kertaan.

On Pernackilla yksi talo kaupan 30 000 eurollakin, mutta sen asuinkuntoon saaminen vaatisi rakennusmestarin taitoja ja muhkeaa remonttibudjettia.

Vaikka hinnat ovat idän Frankfurtissa halvat, berliiniläinen talonostaja on hyvin harvinainen poikkeus. Frankfurt an der Oder on yksi niistä pienehköistä itäsaksalaisista kaupungeista, jotka eivät houkuttele uusia asukkaita. Ei, vaikka lähellä on järviluontoa ja pyöräilyreittejä.

”Hinnat ovat alhaalla, mutta aivan eri syistä kuin Espanjan Aurinkorannikolla. Asuntokupla on täällä tuntematon sana. Tasoon vaikuttaa se, että kaupungissa ei ole teollisuutta ja työttömien osuus on suuri”, sanoo 20 vuotta asuntoja Frankfurtissa välittänyt Reimo Pernack.

Saksassa asuntomarkkinoita leimaa myös se, että kaupungeissa on tyypillistä asua vaikka koko elämä vuokralla. Frankfurtissakin on usein kerralla kaupan kokonainen usean asunnon talo – vuokralaisineen.

Pernack tarvitsee talon myyntiin keskimäärin puoli vuotta. Joskus menee yli vuosikin, että ostaja löytyy. Hyväkuntoisten vanhojen asuntojen keskimääräinen neliöhinta liikkuu 1  000–1 300 euron paikkeilla. Berliinissä monilla alueilla summan saa kertoa ainakin neljällä.

Ihmisten virta pois itäisen Saksan kaupungeista näyttää kiihtyvän. Asuntomarkkinat ovat jakautuneet kahtia vetovoimaisiin suuriin kaupunkeihin ja taantuviin itäisiin pikkukaupunkeihin.

Viime viikolla julkaistun taloustutkimuslaitos Prognosin tutkimuksen mukaan Frankfurt an der Oderin alueella kotitalouksien määrä vähenee vuoteen 2045 mennessä jopa 15 prosenttia. Samaan aikaan Berliinin väkimäärän odotetaan kasvavan yli 20 prosenttia.

”Emme tule koskaan näkemään sellaista hintojen nousua, joka on nyt meneillään suurkaupungeissa”, ennustaa 20 vuotta asuntoja ja taloja Frankfurt an der Oderissa välittänyt Pernack.

Joitakin merkkejä berliiniläisistä ostajista kuitenkin on. Pernackilta vietäisiin heti käsistä Frankfurtissa ylelliset asunnot. Parhaillaan yhdestä tällaisesta 120 neliön kattoasunnosta Frankfurt an der Oderin keskustassa kamppailee monta ostajaehdokasta. Se on rakennettu vuonna 2010 ja materiaaleissa on luksusta.

Asunnon hintapyyntö on 149 000 euroa. ”Se on jo aivan ylärajoilla tässä kaupungissa”.

Tämä eilinen Hesarin artikkelin kertoo hyvin Suomen tilanteesta. Ihmiset vanhenevat ja joutuvat vanhainkotiin. Tyhjät asunnot valtaavat markkinat ja näiden lämmittäminen sähköllä kun kukaan ei ole laittamassa takkaan puuta on kallista. Tämän vuoksi näistä halutaa eroon nopeasti. Kun kauppa ei käy, asunto hylätään ja se mätänee paikalleen.

Näinhän se on. Suomessakin on jo alueita, joissa asunnon/talon hinta on miinusmerkkinen. Miinusta siksi, että remonttikustannukset ylittävät reealiarvon. 

Sääliksi käy ihmisiä, joilla voi koko elämäntyö olla sidottuna taloon Kainuun tai Pohjois-Karjalan perukoilla ja mitään ei ole lapsilleen jättää. 

Onneksi näillä pohjoisen ihmisillä ei ole lainoja niskassaan, niin ei jää velkavankeuteen.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi näillä pohjoisen ihmisillä ei ole lainoja niskassaan, niin ei jää velkavankeuteen.

Joku nuori pohjoisen jantteri on saattanut lainaa ottaakin.

Oispa etelässäkin noita puoli-ilmaisia asuntoja tarjolla. Voisi hommata harrastus- tai virkistyskäyttöön.

Pitää varmaan tuikkaa vanhempienkin mökki tuleen kun heistä aika jättää. Arvoa sillä ei ole tunnearvon lisäksi. :/

Vierailija kirjoitti:

Tämä eilinen Hesarin artikkelin kertoo hyvin Suomen tilanteesta. Ihmiset vanhenevat ja joutuvat vanhainkotiin. Tyhjät asunnot valtaavat markkinat ja näiden lämmittäminen sähköllä kun kukaan ei ole laittamassa takkaan puuta on kallista. Tämän vuoksi näistä halutaa eroon nopeasti. Kun kauppa ei käy, asunto hylätään ja se mätänee paikalleen.

Yhteen aikaan yhdelle jo vuosikymmeniä aiemmin tyhjenneelle kylälle muutti työttömiksi jääneitä perillisiä halvempien asumiskustannusten perässä. Mutta nykyisin asumistukijärjestelmä taitaa suosia työttömienkin pysymistä/ muuttamista paremmin tuettuihin vuokra-asuntoihin kaupungeissa. Ei vain ole järkeä asua omistusasunnossa vaikkei töitä olisi näköpiirissäkään.

Sinne me tullaan kohta kaikki teidän iloksi täältä.

Usein ne arvottomat talot ja asunnot ovat hyvin huonokuntoisia, joten rahaa pitää latoa tiskiin lähivuosina reippaasti, jos meinaa niissä kyetä asumaan. Esim. jutussa olleen porilainen omakotitalo vaatisi peruskorjausta, jotta olisi asumiskuntoinen ja todennäköisesti tulisi samoihin hintoihin rakentaa uusi, viimeistään silloin jos asumiskulut huomioi.

Eli käytännössä tuossa myydään tonttia, josta tosin tulee vielä lisäkuluja vanhan talon purkamisen kautta.

Perustulo voisi saada monet muuttamaan maalle. Pakollinen työmarkkinoiden käytettävissä olo tai "kuntoutus"työt pitävät ihmisiä vankina kaupungeissa, joissa he eivät viihdy. 800€/kk riittäisi vallan mainiosti asumiskuluihin ja autoon sekä muuhun pakolliseen maaseudulla. Pariskunta eläisi jo luksuselämää, olisi varaa yhteen lapseenkin. Toki tyhjenevät talot pitäisi vuokrata vielä asumiskuntoisina, ei peruskorjausta vaativina rötisköinä. Vuokra ei saisi olla satasta paria suurempi kuukaudessa. Silti olisi kannattavampaa antaa vuokralle, kuin antaa talon lahota käyttämättömänä. Kenties talon voisi myös myydä edullisesti jonkinlaisella osamaksulla.

Minusta on ihan turhaa kerätä kaupunkeihin kalliisti vuokratuettuihin asuntoihin ja sossun luukulle kaikki työikäiset, oli töitä tai ei. Tulee kalliiksi tämä sekä rahallisesti, että henkisen hyvinvoinnin kannalta. 

Vierailija kirjoitti:

Perustulo voisi saada monet muuttamaan maalle. Pakollinen työmarkkinoiden käytettävissä olo tai "kuntoutus"työt pitävät ihmisiä vankina kaupungeissa, joissa he eivät viihdy. 800€/kk riittäisi vallan mainiosti asumiskuluihin ja autoon sekä muuhun pakolliseen maaseudulla. Pariskunta eläisi jo luksuselämää, olisi varaa yhteen lapseenkin. Toki tyhjenevät talot pitäisi vuokrata vielä asumiskuntoisina, ei peruskorjausta vaativina rötisköinä. Vuokra ei saisi olla satasta paria suurempi kuukaudessa. Silti olisi kannattavampaa antaa vuokralle, kuin antaa talon lahota käyttämättömänä. Kenties talon voisi myös myydä edullisesti jonkinlaisella osamaksulla.

Minusta on ihan turhaa kerätä kaupunkeihin kalliisti vuokratuettuihin asuntoihin ja sossun luukulle kaikki työikäiset, oli töitä tai ei. Tulee kalliiksi tämä sekä rahallisesti, että henkisen hyvinvoinnin kannalta. 

Nuoret kasvavat eri maailmassa kuin me papat. harva heistä haikailee maaseudun perään. Suomessa käy kuten muuallakin maailmassa, maaseutu kuolee ja ihmiset keskittyvät suuriin kaupunkeihin.

Eikö turvapaikan saaneita voisi sijoittaa tyhjiin asuntoihin? Valtio voisi lunastaa ne itselleen ja jakaa tarvitsijoille sitä sitoumusta vastaan, että pysyvät siellä ainakin 10 vuotta.

Suomessa ei ole tilaa pakolaisille

Jos myisin kotitaloni, voisin ostaa Espanjasta kylän merinäköalalla, ja rahaa jäisi vielä käytettäväksikin. Huikea ajatus kieltämättä.

Joku joskus laski, että maailman kaikki ihmiset mahtuisivat Mikkeliin, kun kaikki seisoisivat lähituntumassa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö turvapaikan saaneita voisi sijoittaa tyhjiin asuntoihin? Valtio voisi lunastaa ne itselleen ja jakaa tarvitsijoille sitä sitoumusta vastaan, että pysyvät siellä ainakin 10 vuotta.

Kannatetaan.

Vierailija kirjoitti:

Perustulo voisi saada monet muuttamaan maalle. Pakollinen työmarkkinoiden käytettävissä olo tai "kuntoutus"työt pitävät ihmisiä vankina kaupungeissa, joissa he eivät viihdy. 800€/kk riittäisi vallan mainiosti asumiskuluihin ja autoon sekä muuhun pakolliseen maaseudulla. Pariskunta eläisi jo luksuselämää, olisi varaa yhteen lapseenkin. Toki tyhjenevät talot pitäisi vuokrata vielä asumiskuntoisina, ei peruskorjausta vaativina rötisköinä. Vuokra ei saisi olla satasta paria suurempi kuukaudessa. Silti olisi kannattavampaa antaa vuokralle, kuin antaa talon lahota käyttämättömänä. Kenties talon voisi myös myydä edullisesti jonkinlaisella osamaksulla.

Minusta on ihan turhaa kerätä kaupunkeihin kalliisti vuokratuettuihin asuntoihin ja sossun luukulle kaikki työikäiset, oli töitä tai ei. Tulee kalliiksi tämä sekä rahallisesti, että henkisen hyvinvoinnin kannalta. 

Ei se 800 euroa vielä riitä. Myös lämmityskulut pitää muistaa laskea asumiskuluihin, kiinteistöverot, jätehuolto, tienhoidot jne. Mutta varmasti vähemmän kuin tuettuihin vuokra-asuntoihin menee.

Vierailija kirjoitti:

Jos myisin kotitaloni, voisin ostaa Espanjasta kylän merinäköalalla, ja rahaa jäisi vielä käytettäväksikin. Huikea ajatus kieltämättä.

Tämä kertoo kaiken miten järjettömät asuntojenhinnat meillä on. Miten annoimme asuntojen hintojen paisua näin holtittomasti 2000-luvulla? Kyllähän hälytyskellojen olisi pitänyt soida jo vuosia sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos myisin kotitaloni, voisin ostaa Espanjasta kylän merinäköalalla, ja rahaa jäisi vielä käytettäväksikin. Huikea ajatus kieltämättä.

Tämä kertoo kaiken miten järjettömät asuntojenhinnat meillä on. Miten annoimme asuntojen hintojen paisua näin holtittomasti 2000-luvulla? Kyllähän hälytyskellojen olisi pitänyt soida jo vuosia sitten.

Muuttoliike suosituille alueille + halvat lainakorot + taloudellisesti hyvät vuodet vuoteen 2008 saakka. Jos ei tuolla yhdistelmällä hintataso halutuilla alueilla nouse, niin sitten ei millään.

Onnekkaita ne ketkä ostivat asunnon Helsingistä 2000-luvun alussa..