Lue keskustelun säännöt.
Asia, mitä et haluaisi kenenkään saavan selville sinusta
Voin aloittaa: Väitän eläväni terveellisesti, mutta syön salaa jopa useita suklaalevyjä päivittäin...
Kommentit (1614)
Olen nuorena ollut krooninen valehtelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niitä harvoja Suomalaisia, jotka käyttävät heroiinia suonensisäisesti säännöllisesti. Nyt taas viikottain.
Tätä on jatkunut v. - 98 saakka. Lomilla putki, sitten taas kuukausia ilman.
Jotenkin olen onnistunut pitämään homman kasassa. Olen maisteri ja ookoo+ -duuni.
Olen harrastanut seksiä saman sukupuolen kanssa. Bangkokissa alkoholikokaiinipöllyssä en kyllä ollut ihan varma aina sukupuolestakaan.
Olen varastanut, valehdellut, pettänyt, puhunut pahaa toisista, kiristänyt ja pahoinpidellyt ryhmän jäsenenä yksinäisen juopon.
Oletko parisuhteessa?
Olen ollut. Pari pitkää parisuhdetta. Ymmärrettävistä syistä tapani on heikentänyt parisuhdetta.
Ei kiinnosta seksi eikä ruoka.
2 lastakin on kasvanut kanssani. Yossa ja Italiassa duunissa. Aina hoidin kotihommat ja työt. Rännitin iltaisin ja viikonloppuisin. Olen niin kasvanut tähän käyttöön, että en näe tässä mitään erikoista.
Itsekin bikaappeilijana kommentoin miesten tilannetta yleisesti. Vaikka asunkin Helsingissä, niin ei ihan oikeasti ole helppo tulla kaapista ulos.
Itselläni päättyi vuosi sitten pitkä parisuhde, josta lapsia. Nyt olen romanttisesti ihastunut mieheen, enkä tiedä, miten tämän kanssa tulisi julki.
Tämä on vain tämä yksi ihminen, johon olen ihastunut. Lapset ja appivanhemmat tietty varmaan ihmettelevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei tule saamaan tietoonsa ikinä, että haluaisin vieläkin takaisin nuoruuden rakkauteni. Olen kaivannut häntä jo vähän reilut 32v. Olen sydämeltäni ns "yksiavioinen" ja koska nuorena elämä vei meidät erilleen dramaattisten käänteiden päätteeksi, en ole ketään muuta oikeasti rakastanut sen jälkeen.
Suhteessa olen kyllä ollut mutta sydämeni ja sieluni kuuluu aina hänelle (vaikka ihan palasina ovatkin jo).Täällä toinen ja 32 v. kaipausta takana. Näin aika vasta untakin hänestä. Mekin erosimme dramaattisten käänteiden myötä. N
Hei! Ei voi olla totta että me kaikki kolme ollaan tässä keskustelussa??
Aivan, me kolme, mutta kun pitäisi kohdata ne kolme. Tiedän, etten aika varmastikaan tule enää omaa mennyttä rakkauttani kohtaamaan, jäi vuosien taa. Paljon oli pienistä sattumista kiinni, mutta niin oli sekin, että ylipäätään kohdattiin eräänä sateisena helmikuisena iltana kauan sitten. n
🥺 vuosi -90 on siis ollut tramaattista aikaa muillekin.
Mä näen nykyisin vähintään kuuausitain exääni ainakin vilaukselta kotimatkan varrella ja se tekee kipeää.Jaksamista sinulle. Vuosi 90 oli minulle erittäin kauhea rakkauselämän kannalta. Sydämen kohdalta särki niin pahoin, että pelkäsin, etten selviä hengissä. Kärsin ilmeisesti särkyneen sydämen oireyhtymästä. Joskus kun ahdistaa, saan samantyyppisiä tuntemuksia ja ajattelen myötätunnolla nuorta itseäni samanlaisen ja koko ajan jatkuvan tuskan keskellä. Tosiaan yhäkin mietin tuota v. - 90 miestä, jäi näkemättä mitä meistä olisi tullut. n
Olen muuten jälleen sinkku jo pari vuotta. Ei sitä vielä tiedä mitä me nähdään, joko omilla tahoillamme tai jopa yhdessä. Olen yrittänyt löytää sinua, en ole onnistunut - ehkä voisit yrittää löytää minut, olen nykyään FB:ssä.
M
Elämä kuljettaa. Mitä sinulle tapahtui v 90? n
Sain Usasta kaksi todella suurta perintöä. En ollut tavannut näitä henkilöitä koskaan- kaukaista sukua.
En ole tehnyt palkkatöitä aikoihin ja kylällä ihmetellään millä oikein elän. Luulevat , että olen Kelan elätti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin maksullisella naisella menettämässä neitsyyteni. En ole kertonut kellekään, eikä kukaan muu kuin se nainen tiedä, jos edes muistaa minua. Nykyään olen naimisissa ja mieluummin kuolisin kuin kertoisin vaimolleni tästä.
Että jos minulla olisi mahdollisuus pysyvästi pyyhkiä ihmiskunta tältä planeetalta ilman, että kenellekään aiheutuu siitä tuskaa tekisin sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haaveilen teini-iän aikaisesta ihastuksestani, joka oli minua 10v vanhempi. Mitään ei siis tapahtunut silloin nuoruudessa välillämme, olin vain hyvin ihastunut yksipuolisesti. Kuvittelen, mitä tapahtuisi jos tapaisimme nyt ja harrastaisimme kiihkeää seksiä. Seuraan häntä nyt tiiviisti somessa. Haaveilen muistakin nuoruuden existä.
Masturboin usein ja katson tällöin nettipornoa. Olen naimisissa ja saan kotonakin tarpeeksi seksiä, mutta silti tyydytän itseni usein. Tykkään katsoa rajumpaa pornoa. Mieheni ei tiedä tästä.
Minulla on huono itsetunto enkä ole koskaan oikein pitänyt itsestäni. Olen ihan nätti ja sosiaalinen ulospäin, vaikka oikeasti olen introvertti. Jännitän esiintymistä, vaikka joudun sitä työssäni paljon tekemään.
Olen kateellinen muille, jos heillä menee elämässä hyvin, vaikka itsellänikin menisi hyvin. Joidenkin ystävien puolesta osaan olla onnellinen, mutta en kaikkien puolituttujen. Ärsyttää, jos joku menestyy urallaan tai saa perintöä.
Ja myös mä pissaan suihkussa. Joku muukin sanoi tekevänsä niin. Oon tehnyt niin jo lapsuudesta asti.
N36
Vierailija kirjoitti:
Olen oikeasti psykopaatti.
Omasta mielestä oikeasti, vai oletko käynyt läpi pitkät tutkimukset ja psykiatri on vahvistanut diagnoosin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herpes ja inkontinenssi. Aina vaipat.
Ei mitään toivoa seksistä enää, paitsi soolo. Olin typerä nuorena, hommasin seksitauteja. Seksiä viimeksi vuonna 2008.
Että minun psykoterapeuttini käytti minua seksuaalisesti hyväksi. Viranomaiset kyllä tietävät, mutta kertomisesta on seurannut niin paljon lisää ongelmia itse hyväksikäytöstä seuranneiden ongelmien ja terapian tuhoutumisen päälle, että se on tuhonnut melkein koko elämäni. Olisi ollut itselleni parempi olla kertomatta kenellekään, ihmiset eivät osaa suhtautua asiaan ja minä itse olen saanut leiman otsaan, sen verran harvinaista tuo on eikä moni ymmärrä, millaista psykoterapia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katson netistä real death -videoita ja kuvia hajoavista ruumiista. Se on ehkä vielä ok, mutta olen myös käynyt hautausmaalla kaivamassa luita.
Kun peukut jakautuu kovin alapeukkupainotteisesti, haluaisin kuulla perusteluja tämän yläpeukuttamiselle. Ihan aidosta mielenkiinnosta siis, en ole tuomitsemassa.
Olen perverssissä, epäterveessä suhteessa erääseen minua vanhempaan, varakkaseen mieheen. Hän dominoi ja kontrolloi minua, alistaa ja nöyrryyttää seksuaalisesti. Olen hänen seksilelunsa ja hän tekee minulle mitä vain keksii haluta ja pakottaa minua törkeisiin juttuihin. Tämän vastapainona hän huolehtii minusta ja auttaa elämässäni työkuvioista raha-asioihin.
Olen vapaaehtoisesti suhteessa, hän ei siis maksa minulle tästä vaikka auttaakin mua. Nautimme molemmat tästä sairaasta suhteesta ja en pysty lopettamaan. Päällisin puolin olen keskiluokkainen, kaikin puolin kunnollinen ja kiltti nainen. Kukaan ei ikinä voisi uskoa tätä minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että minun psykoterapeuttini käytti minua seksuaalisesti hyväksi. Viranomaiset kyllä tietävät, mutta kertomisesta on seurannut niin paljon lisää ongelmia itse hyväksikäytöstä seuranneiden ongelmien ja terapian tuhoutumisen päälle, että se on tuhonnut melkein koko elämäni. Olisi ollut itselleni parempi olla kertomatta kenellekään, ihmiset eivät osaa suhtautua asiaan ja minä itse olen saanut leiman otsaan, sen verran harvinaista tuo on eikä moni ymmärrä, millaista psykoterapia on.
Onpa kauheaa. Etkö ole saanut apua asian käsittelemiseen? Terapeutti siis pääsi ilman rangaistusta. Aivan hirveää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten paljon häpeän itseäni oikeasti. Nuorempana itseinho oli niin valtava, että pidin itseäni tosi epäviehättävänä, ällöttävänä. Nykyään olen suht ok sinut ullönäköni kanssa, mutta en täysin. Vie hirveästi voimia, kun ei voi hyväksyä itseään.
Ajattelen helposti sosiaalisissa tilanteissa, että minusta ei pidetä, olen outo ja erilainen. Vetäydyn helposti ja minusta saa ylpeän kuvan. Yritän olla uskomatta ajatuksiani, mutta se vaatii kovaa työtä. Monet asiat, joita muut eivät edes mieto, vaatii itseltäni ponnisteluja. Surettaa, että en saa koko potentiaaliani käyttööni ja jossain mielessä olen alisuoriutuja. Sekin hävettää ja suren sitä, että minusta olisi voinut olla enempäänkin, jos itseinho ei veisi niin paljon voimia. Vaikka suunta onkin jo oikea. Näitä sisäisiä ajatuksia en halua paljastaa muille.
Vähän eri sanoin olin tulossa kirjoittamaan jotain samaa. Koen olevani ruma, vaikka ystävät väittävät vastaan silloin, kun sivulauseessa rumuuteni mainitsen.
Lihavoituun kohtaan samaistun täysin.
Vaikka välillä sanonkin ääneen esim., että minusta ei saa ottaa valokuvia rumuuteni takia, en halua paljastaa, miten täydellisen olematon itsetuntoni on. Olen naimisissa miehen kanssa, joka ei ole halunnut minua koskaan. En halua, että kukaan saa tietää, että olen ollut vailla miehen kosketusta parikymmentä vuotta ja että kaipaisin sitä nyt vaihdevuosien alettua (kun elämä on ohi) enemmän kuin mitään. En toki oman mieheni. Kukaan ei saa tietää, miten paljon suren menetettyjä vuosiani ja miten haaveilen parikymmentä vuotta nuoremmasta miehestä. Ja miten tiedän, ettei haaveeni koskaan toteudu, eihän kukaan mies kiinnostuisi naisesta, joka itsekään ei pidä itseään missään arvossa.
Pidän kyllä itseäni arvossa työelämässä ja ystävänä: olen hyvä työssäni, kokenut ja osaava ammattilainen, ja ystävänä olen lojaali ja luotettava, hyvä kuuntelija. Mutta naisena tunnen olevani mitätön, ja sitä ei kukaan saa tietää.
Onpa kurja kuulla, että olet naimisissa miehen kanssa, joka vahvistaa uskomuksiasi. :( Saako kysyä miten olette ylipäätään päätyneet yhteen?
Kuulostat fiksulta ja Ihanalta tyypiltä ja hyvä sinä, kun olet töissä pätevä! Itse veikkaan, että olemattoman itsetunnon takia en ole työllistynyt maisterintutkinnosta huolimatta koulutusta vastaaviin hommiin. Työttömyyskin on tuttua itselleni. Sekin on hävettänyt. Mies minullakin on ja hän tuntuu kyllä viehättyvän minusta vaikka itse en näe itseäni niin. Toki vanhemmiten jotenkin ulkonäkö ei edes tunnu niin tärkeältä. Sosiaaliset tilanteet ja oletukseni muiden ajatuksista itseäni kohtaan hankaloittavat elämää ja hävettäähän se, että miettii niin paljon muiden mielipiteitä itsestään vaikka esitän muuta...
Miehen kanssa aikoinaan jotenkin ajauduttiin yhteen. Siitä on niin kauan aikaa, etten enää oikein kunnolla sitä edes muista. Alkuaikoina oli meilläkin esim. jotain "seksiä", tai sen tapaista, mutta mies kuvitteli tilalleni jonkun muun, kuvitteellisen tai todellisen. Miehen kanssa ollaan lähinnä kämppäkavereita oltu jo niin kauan kuin muistan.
Kurjaa, että sinulla työelämässä näkyy huonommuuden tunne. Minä olen ehkä siinä onnistunut tätä naisena olon huonoutta jollai lailla kompensoimaan: työni jälki on hyvää, palaute sen mukaista, ja nautin työstäni paljon. Harrastan myös paljon liikuntaa, ja se tuottaa suurta iloa.
Mutta se miehen kaipuu on koko ajan voimakkaampi, ja sitä ei minusta päälle päin näe, osaan erittäin hyvin peittää tunteeni.
Jatkan vielä: osa minusta näkee (mustan)humoristisessa valossa sen, miten työssäni minulla on rautainen itsetunto, mutta naisena olematon. Siksikään kukaan ei ehkä uskoisi, miten asiat ovat.
Kyllähän tuommoiset yleensä näkyy läpi kun näkee toisen elämää vähän enemmän. Etenkin jos nimenomaan työ tai yritys on kovin olemassaoloa leimaava, niin jotainhan sieltä puuttuu. Vaan eihän se muille kuulu.
Näkyykö? Olen aina pitänyt itseäni erittäin taitavana tunteiden piilottajana. Nyt alan miettiä hiukan uudessa valossa sitä, että miehet yleensä tuntuvat suhtautuvan minuun oudoksuen tai jopa vältellen. Aistivatko he tämän vajeeni ja pelkäävät, että lähestyn heitä? Kokemus on opettanut, ettei sitä (minunlaiseni) pidä koskaan tehdä. Tämä kaipuu on joskus ajanut tekemään hyvin hienovaraisia tunnusteluja, mutta olen nopeasti perääntynyt, ihan välittömästi, sulkeutunut kuoreeni. Vaikken tekisi mitään lähestymiseen viittaavaakaan, niin miesten eleet, ilmeet ja käytös ovat yleensä torjuvia, ihan kuin olisin jokin lepratautinen.
Jos siis on niin, että tämä puute näkyykin, niin sitten olen epäonnistunut sen piilottamisessa. En silti lähde sitä kenellekään sanallisesti paljastamaan, vaan teeskentelen, että kaikki on hyvin. Minun on hyvin vaikea ajatella tilannetta, että kukaan haluaisi koskettaa minua, paitsi kissa.
Haavekuvia ja päiväunelmia ei kukaan onneksi voi viedä pois. 🥰 Maailma on kaunein, kun katsoo silmät kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syön jalkapohjiani iltaisin.
Sama!
Enpä ole moista kuullut, hyi 😱😱
Olen aivan järjetön juoppo. Vedän 2 litraa viiniä päivässä ja en saa edes krapulaa, koska sietokyky on vuosien varrella kasvanut. Ryypiskelen yksikseni Netflixin ääressä ja olen työelämässä. Kukaan ei tiedä - jos tietäisivät, olisin tasan saanut kuulla ja lujaa, sen verran osallistuvia sukulaiset ja ystävät ovat. En edes tiedä tarkalleen, miksi juon - todnäk ihan vaan tylsyyden tunteeseen. Joskus toivon, että alkoholi tappaisi minut pikapuoliin.
Vierailija kirjoitti:
Olen perverssissä, epäterveessä suhteessa erääseen minua vanhempaan, varakkaseen mieheen. Hän dominoi ja kontrolloi minua, alistaa ja nöyrryyttää seksuaalisesti. Olen hänen seksilelunsa ja hän tekee minulle mitä vain keksii haluta ja pakottaa minua törkeisiin juttuihin. Tämän vastapainona hän huolehtii minusta ja auttaa elämässäni työkuvioista raha-asioihin.
Olen vapaaehtoisesti suhteessa, hän ei siis maksa minulle tästä vaikka auttaakin mua. Nautimme molemmat tästä sairaasta suhteesta ja en pysty lopettamaan. Päällisin puolin olen keskiluokkainen, kaikin puolin kunnollinen ja kiltti nainen. Kukaan ei ikinä voisi uskoa tätä minusta.
Mitä oikeasti haluaisit? Haluaisitko lopettaa? Tuollainen ei ole sinulle hyväksi. Onko homma turvallistakaan. Itsekäs mies. Voisitko uskaltautua puhumaan tästä jonkun kanssa? Yksin tuosta on varmasti vaikea päästä irti.
Ei omaa taloutta tarvitse heti kertoa. Oikeasti välittävä puoliso ei edes piittaa sellaisista asioista vaan yrittää auttaa.
Miksi pornoa edes sais myytyä...? En ole itse esimerkiksi ikinä ostanut pornoa enkä tunne kavereista ketään kuka ois ostanut... Kun sitä pursuaa kaikkialla ilmatteeks, korkeintaan jos jotain kävisi ne videot pyöris ilmaiseksi jollain sivustolla, eihän kukaan pornoa ostamalla enää ostele.