Huhhuh mitä löytökissan ottajalta vaaditaan!

Olen ottanut kaksi kissaa kahdesta eri eläinsuojeluyhdistyksestä ja tutulta nuo säännöt kuulostavat lukuunottamatta noita "tupatarkastuksia". Eri yhdistysten säännöt poikkeavat hieman toisistaan ja tiedän erään oikein tiukan linjan yhdistyksen jolta en itsekään kissaa saisi (yksi tuuletusikkunani ei ole verkotettu enkä sitä kyllä auki pidäkään kuin vain valvotusti muutaman minuutin kerrallaan). Jos jonkin yhdistyksen säännöt eivät miellytä (itsekin karsastan ajatusta joistain ylläritupatarkastuksista) niin ei kannata vielä luovuttaa vaan etsiä toinen yhdistys jonka kanssa on yksimielinen säännöistä. Sääntöjä kyllä aina on, se on varmaa ja eläimen parhaaksihan ne on tarkoitettu.

Vaikka tosin käytänössähän kissoja tursuaa ovista ja ikkunoista eläinsuojeluyhdistyksille, harvalla on resursseja jokaisen eläimen perään kysellä eläimen luovutuksen jälkeen ellei sitten epäilystä todellisesta kaltoinkohtelusta ole. Täällä av palstalla näköjään vaahdotaan jostain käräjöinnistäkin, melko kaukaa haettua mielestäni.

Toisen kissani otin 7,5v sitten enkä ole yhdistyksestä mitään kuullut tuona aikana kunnes otin itse sinne jokin aika sitten yhteyttä kertoakseni kissani kuolleen syöpään.

Nupsis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella luotaantyöntävää. Tulee vain tunne että pitäkää tunkkinne, ja mikseivät sitten itse hoida niitä loppuun saakka kun kerran on niin vaikeaa ja ei voi luottaa ihmisiin ja ai kauheeta. Ja mistähän nämä yhdistyshysteerikot sen saisivat muka tietää jos olen myynytkin kissan eteenpäin tai en ilmoitakaan kun se kuolee?...Ehdot ovat vähintään kohtuuttomia, myöskin hyvän tavan vastaisia. Haiskahtaa myös kiskonnalta vaatia 500 euroa sopimussakkoa... tuollaiset sopimukset todetaan jo heti kättelyssä pätemättömiksi, mikä on täällä monesti jo sanottukin, sillä niihin soveltuu ko. pätemättömyysperuste (vahva sellainen): Hesy ylittää toimivaltansa väittäessään voida tulla katsomaan eläintä  ja varsinkin väittäessään voivansa ottaa eläimen huostaansa välittömästi ilman. Se on jo varastamista, vaikka kuinka olisi eläinlääkäri mukana.

Sopimus pätee, jos olet täysivaltaisena sen allekirjoittanut. Kuvittelemistasi kohtuuttomuuksista olisi pitänyt huomauttaa ennen allekirjoittamista. Eläimen olojen tarkastusvelvollisuus ja -oikeus on kirjattu eläinsuojelulakiin.

Eläinsuojelulain tarkoitus on suojella eläimiä, vaikka niitä muualla lainsäädännössä ja näköjään sinun korviesi välissä pidetäänkin jakkaraan tai tiskikoneeseen verrattavana omaisuutena, jolle voi tehdä mitä tahtoo.

Eroa kuitenkin on: kissa on elävä, tunteva ja monesti ihmistä älykkäämpi olento. Voin kuvitella, että tiskikoneesikin olisi sinua älykkäämpi. En toivo sinun hankkivan ikinä kissaa tai lasta, vaikka jälkimmäisen saatkin kätevästi ihan unohtamalla ehkäisyn kännissä ensi perjantaina.

Kuten täällä on jo moneen, moneen, moneen kertaan edellä todettu, nuo sopimusehdot eivät ole päteviä jos asia riitautetaan käräjillä. Suomessa on sopimusvapaus ja sen puitteissa saa laatia erilaisia sopimuksia jotka oletetusti sitovat osapuolia, mutta kohtuuttomat sopimukset raukeavat sitten käräjillä. Näissä sopimuksissa, joissa eläinsuojeluyhdistys jättää itselleen joitain riippuvia oikeuksia myymäänsä tavaraan, ei ole mitään lainpitävää.

Toisekseen, kuten moneen, moneen, moneen kertaan on jo edellä myös todettu, tarkastusoikeus koskee vain viranomaisia, eikä heitäkään kotirauhan piirissä, ja yhdistysväki EI OLE VIRANOMAINEN.

Pliis lukekaa edelliset kommentit, ennen kuin ryntäätte vastaamaan. Ei tarvitsisi jankuttaa koko ajan samaa. Olen yllättynyt siitä määrästä ihmisiä, joilla on näin heikot tiedot oikeuksistaan!

Tarkennan edellistä: tarkastusoikeus ei koske viranomaisia kotirauhan piirissä ilman epäilystä eläinsuojelurikkeestä. Kirjoitin ajatusta hitaammin.

Huhhuh. Mä olen pitkään seurannut esim. Hesyn toimintaa sivusta.. Erityisen ajankohtaista asia oli reilu vuosi sitten, kun etsin itselleni kissaa. Muutama tuttu suositeli Hesyä, mutta juurikin noiden sopimusehtojen takia otin omani lopulta vapailta markkinoilta, enkä ole hetkeäkään katunut. Ymmärrän, että Hesy ja muut yhdistykset haluavat vain kissojen parasta, varsinkin kun joukossa on kovia kokeneita yksilöitä. En kuitenkaan suostunut enkä suostu allekirjoittamaan yhtään paperia (oli se juridisesti pitävä tai ei), jossa sanotaan, että joku muu kuin minä on kissan omistaja, tai joku muu tekee sitä koskevia päätöksiä, tai että jollakulla olisi oikeus tulla random tarkastuskäynneille kotiini. Jos ja kun otan kissan, niin se on minun kissani, ja minä kannan siitä kaiken vastuun ja teen kaikki sitä koskevat päätökset (esim. leikkaus).

Hesystä olen muutenkin kullut villejä tarinoita alkaen rahojen väärinkäytöstä (meniköhän joku juttu oikeuteen asti?), työntekijöiden huonoon ilmapiiriin ja johdon ongelmiin. Tälläkin palstalla on niitä puitu, samoin uutislehdissä. Ei varsinaisesti tehnyt mieliä tukea tällaista yhdistystä, vaikka eläimet eivät tietenkään ole syyllisiä ihmisten perseilyyn. Varmasti Hesyssä on hyviä ja eläinrakkaita tyyppejä, mutta kun yhdistyksestä on kuullut enemmän huonoa kuin hyvää, ei sinne tee mieli mennä asioimaan. Lisäksi yksi tuttuni oli ottanut Hesystä nuoren kissan, ja se oli luovutettu "leikattuna" kunnes pian uudessa kodissa selvisi, että kissa ei ollut leikkausta nähnytkään! Varsin leväperäistä eläinsuojeluyhdistykseltä antaa (ell:n tarkistama) kissa leikattuna, kun ei se sitä ole. Onneksi ei ollut muita kissoja eikä vahinkopentuja näin tullut.

Lisäksi ärsytti, kun luin Hesyn kannanoton, jossa yhdistys tuomitsee ulkomailta tuodut rescue-eläimet. Lausunnosta oli vähintään rivien välissä luettavissa, että "koska kaikkia ulkomaiden rescue-eläimiä ei voi pelastaa, ei kannata pelastaa yhtäkään" ja enemmän tai vähemmän sitä, että kotimaiset eläimet ovat tärkeämpiä/arvokkaampia. En usko, että yksikään rescue-eläimen ottaja kuvittelee, että ottamalla yhden eläimen hän parantaisi kaikki ko. maan rescuet vaan antavansa hyvän kodin edes sille yhdelle. En ihan ymmärrä, miten Hesy paheksuu ulkomaalaisen rescuen ottamista, kun itsekin niitä eläimiä täällä luovuttaa. Eli Hesyn mielestä Hesy saa luovuttaa rescueita, mutta muut ei. (Toki ulkomailta tuoduissa eläimissä on omat riskinsä, mutta niitä voi olla myös kotimaisilla eläimillä, ja riskit ovat varmasti eläinkohtaisia ja riippuvat myös siitä, miten kohdemaan yhdistys on asioita hoitanut.)

Niin ja vielä... Olen vahvasti sitä mieltä, että koska rescueillä saattaa olla jos jonkinlaista luonne- tai terveyshäiriöitä, on sekä eläimen että ihmisen parhaaksi, että löytöeläimen ottaa sellainen ihminen, jolla on aikaa, halua ja osaamista keskittyä eläimeen sen vaatimalla tavalla. Mahdollisesti luonnehäiriöinen löytöeläin osaamattomissa käsissä voi johtaa pahoihin ongelmiin. Toki ns. "kilttejä" eläimiä on yhdistyksillä myös, mutta koska eläimen tausta, ikä ja terveys saattavat olla täysin selvittämättä, on todellakin eläimen parhaaksi, että ne pääsevät kotiin, jossa näihin asioihin on varauduttu. Itse koin helpommaksi ottaa kissan suoraan kasvattajalta, jolloin sai heti nähdä, millaisista oloista ja vahnemmista kissa on peräisin.

Näköjään moni on valmis ohittamaan kohtuuttoman tunkeilevat ehdot sillä perusteella, kun omalla ja kaverin kohdalla esy ei ole ottanut yhteyttä. Kumma juttu. Jos joku esy löytää sadoille kissoille uuden kodin joka vuosi, tuskin niillä tosiaan on aikaa kysellä jokaisen kissan perään. Silti joku niidenkin kissoista voi muodostua jollekin muita rakkaammaksi, mamin pikku kultamussukaksi, jonka vointia halutaan seurata vielä vuosien päästä.

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Meillä on rescuekatti ja ei kukaan tullut kotia tarkastamaan eikä ole käymään tullut vieläkään. Ja mistä ne nyt meidän viinanjuonnista tietäisi? Kissat hoidetaan asiallisesti eikä pari bileiltaa silloin tällöin siihen vaikuta.

Somesta selviää vaikka mitä. Vaikket itse laittaisi sinne mitään "epäilyttävää", joku muu voi tehdä sen puolestasi ja vielä kuvien kera. Tulipa kerran juhlissa otettua alkoholia niin että kuvista näkyy = esy saa aiheen epäillä alkoholiongelmaa, jonka perusteella ne tulee hakemaan kissan pois...

Kun noita hesyn kissoja selailee, niin yksikään ei sovi lapsiperheisiin tai ensikissaksi. Suurimmalla osalla vielä jonkinasteisia käytöshäiriöitä. Ymmärrettävää, että omistajien valinnassa on tiukat kriteerit. Itse en kuitenkaan ikinä ottaisi rescuekissaa.

Meille on tullut kolme lemmikkiä esy:ltä ja ehdot ovat olleet suunnilleen nuo. En näe siinä mitään ihmeellistä, ettei löytöeläimen haluta päätyvän uudelleen hylätyksi tai kiertopalkinnoksi. Niitä kiertoeläimiä ja kaltoin kohdeltuja tapauksia on aivan liikaa muutenkin. Hyvä juttu on myös, että esimerkiksi kissakodissa ei saa olla avonaista parveketta, josta kissa voi pudota, vaan täytyy olla lasit tai verkko.

Esy:n henkilö on aina käynyt luovutuksen yhteydessä kotonamme ja hyvässä hengessä on kaikki mennyt. Ei todellakaan mitään kyttäysmeininkiä, vainoamista tai kohtuuttomia vaatimuksia. Onko joku muka kohdannut sellaista? Haluaisin kuulla edes yhden tapauksen. Täällä kun jotkut maalailevat, että saunasiideristä tullaan lemmikki hakemaan pois... Ettehän ole tosissanne? :D Vai ettekö osaa lukea ja käyttää maalaisjärkeä?

Vierailija kirjoitti:

Meille on tullut kolme lemmikkiä esy:ltä ja ehdot ovat olleet suunnilleen nuo. En näe siinä mitään ihmeellistä, ettei löytöeläimen haluta päätyvän uudelleen hylätyksi tai kiertopalkinnoksi. Niitä kiertoeläimiä ja kaltoin kohdeltuja tapauksia on aivan liikaa muutenkin. Hyvä juttu on myös, että esimerkiksi kissakodissa ei saa olla avonaista parveketta, josta kissa voi pudota, vaan täytyy olla lasit tai verkko.

Ei kai täällä kukaan ole kyseenalaistanut, että esyt ajattelee kissojen parasta. "Ongelma" onkin siinä, että myyjällä ei ole mitään oikeutta käydä tarkastamassa toisen laillisesti ostaman omaisuuden kuntoa kotirauhan suojaamalla alueella tai vaatia sitä takaisin, jos meno ei miellytä. Syyksi ei kelpaa edes vakavat eläinsuojelurikokset, vaikka esyllä olisi vedenpitävät todisteet asiasta. Eläin voidaan viedä omistajaltaan vain siinä tapauksessa, jos viranomaiset niin päättää vakavien eläinsuojelurikosten takia - ja tällainen päätös tehdään siis rikosten vakavuuden perusteella, täysin riippumatta siitä mitä sopimuksiin on kirjattu.

Olen ostanut 3 löytökissaa kahdesta eri yhdistyksestä n. 10 vuotta sitten. Molemmissa paikoissa oli suunnilleen sellaisia ehtoja kuin aloitusviestissä mainittiin. Toinen yhdistys ei ole ollut muhun missään yhteydessä oston jälkeen, toinen on soittanut tai mailannut joka vuosi ja kysellyt vähän miten kissojen kanssa menee. En tiedä olisiko ne pyytänyt päästä käymään, jos asuttaisiin lähempänä, mutta näin kauas (yli 100 km päähän) kukaan ei ole tullut soittamaan ovikelloa.

Myöhäinen kommenttini:

 

Mitään Espoon raastuvanoikeutta ei ole ollut olemassa useampaan kymmeneen vuoteen. Mm espoolaisilla on käytössään vain Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus. Eli sinne vain Espoon raastuvanoikeuteen kissojen kera kaikki, jos sellaisen jostakin bongaavat 😉👌.

Nuo sopimusehdot eivät muutenkaan ole pitäviä. Ei ole tainnut juristi olla mukana niitä laatimassa.

Iänaikanen aloitus tämä ja lait, käytännöt ym muuttuneet monesti.  Eläinten parasta näissä ajatellaan. 

On kyllä tosi ikävä juttu.

Ymmärrän haastattelun ja ehkä vielä yhden kotivierailunkin.

Noin epäluuloisia, kontrolloivia ja lainvastaisia sopimuksia en.

Itsekin haluaisin kissan, mutta en halua joutua tuollaiselle syytetyn penkille kahdeksi vuosikymmeneksi.