Hermostuin kollegani käytökseen päiväkotityössä. Mitä mieltä?
Kollegani suosii osaa lapsista ja tänään hermostuin tuohon lässyttämiseen. Ja tätä on jatkunut pitkään... " Voi, voi saahan tämä tenava nyt niin tehdä, kun kotona on huonot olot..."
2 kilttiä tyttöä leikki nukkekodilla ja ailahtelevainen sosiaalitapausperheen verso meni terrorisoimaan leikkiä. Toinen tytöistä meni kertomaan kollegalleni, joka kysyi häiritsijältä, että miltä tästä tuntuu. Siis täh??? Onko tämän häirikön ( yksi kollegani lempilapsista) tunteet tässä kohdassa tärkein tekijä? Entäpä ne kiltit tytöt, joiden leikit sotkettiin?
Kollegani jatkoi lässytystä, ja ilmoitti kilteille tytöille, että he voisivatkin keskeyttää nukkekotileikkinsä ja leikkiä sen sijaan häirikön kanssa eläimillä, joista tämä tykkää, jotta häirikölläkin olisi kaveri. Eli mielestäni häirikölle annettiin malli, että tuhoa vaan, kyllä ne sun pillin mukaan hyppii, kun jatkat häiriköintiä.
Toimin väärin, kollegani pään yli, mutta sanoin häirikölle, ettei tyttöjen leikkejä saa tuhota, eikä kiusaamalla saa kavereita. Kollegani ei edes sanonut ei tälle lempilapselleen. Mielestäni myös sosiaalitapausperheen lapselle on asetettava rajat, vaikka kotiolot ehkä ovat heikommat kuin muilla lapsilla. Ehkä ne rajat juuri heille ovat muitakin tärkeämmät, sillä eivät saa niitä kotonaan. Miten pk-työntekijän olisi mielestäsi pitänyt menetellä?
Kommentit (19)
Ilmaisin itseäni kömpelösti...
Kumpi toimi hölmömmin, minä vai kollegani?
Ap
Toimit oikein. Sosiaalitapaus tai ei, mutta kiusaamiseen pitää puuttua.
Ja nämä lapset ovat 5-vuotiaita.
Ap
Millä tavalla lapsi terrorisoi toisten leikkejä? Mielestäni on ihan fiksua pyrkiä selvittämään mitä tämä "terrorisoiva" lapsi yritti saavuttaa toiminnallaan. Eiko hänellä ole kavereita? Häntä tulisi mielestäni ohjata fiksumpiin tapoihin ottaa kontaktia muihin. Voihan olla että hänen sosiaaliset taitonsa eivät ole niin kehittyneet kuin muilla. Puhut kyllä tästä lapsesta alentavaan sävyyn. Ehkä kollegasi pyrkii kompensoimaan sinun kylmää asennettasi tähän lapseen? Ethän puhu edes lapsesta, vaan sosiaalitapauksesta. Jos lapsen kotiolot ovat kauheat, lapsi todennäköisesti tarvitsisi vielä enemmän tukea ja lämpöä muilta aikuisilta. Rajat tietenkin pitää laittaa, mutta mielestäni on hyvin lyhytnäköistä leimata kenties pahaa oloaan oirehtivaa lasta kiusaajaksi. Jos sinua ärsyttää lässyttävä kollegasi, älä kuitenkaan projisoi ärsyyntymistäsi lapseen. Aikuisten käyttäytyminen ei ole hänen vastuullaan.
Hä? Mä en nyt osta tuota stooria alkuunkaan.
Olen lastentarhanopettaja, ja voin vakuuttaa, että kenenkään lapsen kotioloista ei puhuta lasten kuullen tuolla tavalla: "Voi, voi saahan tämä tenava nyt niin tehdä, kun kotona on huonot olot..."
Lisäksi olen aivan varma, ettei yhdellekään lapselle anneta lupaa riehua sen takia, että on huonoista kotioloista.
Ja mitä tulee tunteiden kysymiseen, niin empatiataitoja nimenomaan opetetaan niin, että kysytään kiusaajalta, mitä hän ajatteli mennessään rikkomaan muiden leikkejä, miltä tuntuisi jos sinulle tehtäisiin samalla lailla?
Ja pikkuisen nyt armoa kasvatusalan ammattilaisille: kyllä me saatamme usuttaa muita leikkimään yksin jääneen lapsen kanssa, mutta emme me nyt pakota ketään lopettamaan leikkejä ja vaihtamaan niitä sellaisiksi, että leikkiä terrorisoinut tulee palkituksi.
Kaiken kaikkiaan onneton trolli.
Millä tavalla lapsi terrorisoi toisten leikkiä? Oliko kyseessä tilanne, jossa lapsi olisi halunnut osallistua itsekin tuohon nukkekotileikkiin, mutta hänellä ei ollut sosiaalisia taitoja liittyä leikkiin sen jo alettua?
Minusta työntekijän tehtävä on huolehtia, että jokaisella lapsella on jotain niin mielekästä hommaa meneillään, ettei tuollaista toisten leikkien terrorisointia pääse syntymään. Ja kun jokaisessa ryhmässä on lapsia, jotka ovat sosiaalisilta taidoiltaan ikäistään jäljessä, on työntekijän tehtävä huolehtia, että myös tällaiset lapset saavat mahdollisuuden opetella leikkiä yhdessä toisten kanssa. Ei siten, että hän pääsee aina sotkemaan muiden leikit, mutta ei myöskään niin, että tuo lapsi otetaan aina pois leikistä, koska "hän sotkee sen kuitenkin".
Pienten ryhmässä tuo yhteisleikin opettelu aikuisen avulla tuntuu olevan itsestäänselvyys, mutta jostain syystä isompien kohdalla lapset jätetään ns. oman onnensa nojaan selviytymään leikkitilanteissa, koska "kyllähän 5-vuotiaan pitää jo osata"... Ja jos joku ei osaa, niin ratkaisu ei jostain syystä ole, että opetellaan aikuisen kanssa yhdessä, vaan lapsi saa hankalan lapsen leiman, joka täytyy aina poistaa leikeistä, kun tulee ristiriitoja - jos ei jopa ennaltaehkäistä näitä ristiriitoja ja kielletä lasta osallistumasta toisten leikkiin alusta alkaen.
Cassandra kirjoitti:
Millä tavalla lapsi terrorisoi toisten leikkejä? Mielestäni on ihan fiksua pyrkiä selvittämään mitä tämä "terrorisoiva" lapsi yritti saavuttaa toiminnallaan. Eiko hänellä ole kavereita? Häntä tulisi mielestäni ohjata fiksumpiin tapoihin ottaa kontaktia muihin. Voihan olla että hänen sosiaaliset taitonsa eivät ole niin kehittyneet kuin muilla. Puhut kyllä tästä lapsesta alentavaan sävyyn. Ehkä kollegasi pyrkii kompensoimaan sinun kylmää asennettasi tähän lapseen? Ethän puhu edes lapsesta, vaan sosiaalitapauksesta. Jos lapsen kotiolot ovat kauheat, lapsi todennäköisesti tarvitsisi vielä enemmän tukea ja lämpöä muilta aikuisilta. Rajat tietenkin pitää laittaa, mutta mielestäni on hyvin lyhytnäköistä leimata kenties pahaa oloaan oirehtivaa lasta kiusaajaksi. Jos sinua ärsyttää lässyttävä kollegasi, älä kuitenkaan projisoi ärsyyntymistäsi lapseen. Aikuisten käyttäytyminen ei ole hänen vastuullaan.
Mainitsin tämän lapsen, joka häiritsi muiden leikkejä, olevan sosiaalitoimiston asiakasperheestä ihan sen vuoksi, että kollegani käyttää tätä tosiasiaa syynä sille, ettei lapsen tarvitse noudattaa samoja sääntöjä kuin muiden lasten. Eli kollegani mielestä heikommat kotiolot oikeuttavat huonoon käytökseen, eikä lapsen muutenkaan tarvitse tehdä asioita, joista ei tykkää (esim siivota leluja tai leikkaamaansa paperisilppua. Myöskään erilaisia ruokia ei tarvitse maistaa, jos ei halua). Näitä asioita kollegani vaatii kyllä muilta lapsilta.
Samaa mieltä olen, että tämä lapsi tarvitsee ohjausta sosiaaliseen toimintaan. Mielestäni erilaiset säännöt ei kuitenkaan ole keino saada kavereita, eikä rajojen asettaminen ja toimintatapojen neuvominen näytä kylmää asennetta.
Ap
Ymmärrän kyllä reaktiosi täysin, mutta oikein olisi ollut vetää kollega vähän sivummalle ja sanoa hänelle toi. Ja toimia sit noin niinkun teit. Kolleegas nyt toimi aivan väärin. Todellakaan ketään ei suosita kotiolojen takia, niinkun sanoit ne rajat on vaan tärkeemmät jos ei oo kotona minkäänlaisia. Rajat on kans välittämistä ja ne pitää olla kaikilla lapsilla samanlaiset. Ei todellakaan saa ainakaan näyttää lapsille kuka on suosikki ja kuka ei...
Ja kyseinen lapsi häiritsi tyttöjen leikkiä esim tönimällä nukkekotia, nappaamalla tavaroita ja heittämällä niitä tyttöjen päälle. Kaatoi huonekaluja nukkekodissa...
Ja tämä lapsi oli itse valinnut eläimet, joilla halusi leikkiä. Hän ei siis ollut kiinnostunut nukketalolla, vaan halusi, että tytöt olisivat leikkineet hänen kanssaan eläimillä, mistä tytöt siis jo aiemmin kieltäytyivät. Lapsi olisi siis voinut mennä nukkekotileikkiin mukaan, mutta ei halunnut. Hän halusi, että muut tekevät kuten hän haluaa. Valitettavasti pettymyksiä tulee elämässä vastaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hä? Mä en nyt osta tuota stooria alkuunkaan.
Olen lastentarhanopettaja, ja voin vakuuttaa, että kenenkään lapsen kotioloista ei puhuta lasten kuullen tuolla tavalla: "Voi, voi saahan tämä tenava nyt niin tehdä, kun kotona on huonot olot..."
Lisäksi olen aivan varma, ettei yhdellekään lapselle anneta lupaa riehua sen takia, että on huonoista kotioloista.
Ja mitä tulee tunteiden kysymiseen, niin empatiataitoja nimenomaan opetetaan niin, että kysytään kiusaajalta, mitä hän ajatteli mennessään rikkomaan muiden leikkejä, miltä tuntuisi jos sinulle tehtäisiin samalla lailla?
Ja pikkuisen nyt armoa kasvatusalan ammattilaisille: kyllä me saatamme usuttaa muita leikkimään yksin jääneen lapsen kanssa, mutta emme me nyt pakota ketään lopettamaan leikkejä ja vaihtamaan niitä sellaisiksi, että leikkiä terrorisoinut tulee palkituksi.
Kaiken kaikkiaan onneton trolli.
Valitettavasti ei trolli.
Ei kollegani tietenkään muille lapsille noin sano, vaan meille työkavereille. Että eihän kys lapsen nyt tarvii sitä ja tätä ja tota, kun ne kotiolot... Ja lellii siis tätä lasta huomattavasti. Päästää etulemaan jonossa, antaa ylimääräisen jälkiruokapalan jne. Ja useinkaan tähän toimintaan ei voi puuttua, koska se tapahtuu juurikin lasten läsnäollessa. Tänään nyt sitten sain tarpeekseni ja huomautin asiasta väärässä paikassa. Niitä " vedä sivuun ja juttele"-tilaisuuksia on melkoisen vähän viikossa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Muistappa vaitiolovelvollisuus ap
Jos näillä tiedoilla tiedät, kenestä puhun, aika mestari olet 😉
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hä? Mä en nyt osta tuota stooria alkuunkaan.
Olen lastentarhanopettaja, ja voin vakuuttaa, että kenenkään lapsen kotioloista ei puhuta lasten kuullen tuolla tavalla: "Voi, voi saahan tämä tenava nyt niin tehdä, kun kotona on huonot olot..."
Lisäksi olen aivan varma, ettei yhdellekään lapselle anneta lupaa riehua sen takia, että on huonoista kotioloista.
Ja mitä tulee tunteiden kysymiseen, niin empatiataitoja nimenomaan opetetaan niin, että kysytään kiusaajalta, mitä hän ajatteli mennessään rikkomaan muiden leikkejä, miltä tuntuisi jos sinulle tehtäisiin samalla lailla?
Ja pikkuisen nyt armoa kasvatusalan ammattilaisille: kyllä me saatamme usuttaa muita leikkimään yksin jääneen lapsen kanssa, mutta emme me nyt pakota ketään lopettamaan leikkejä ja vaihtamaan niitä sellaisiksi, että leikkiä terrorisoinut tulee palkituksi.
Kaiken kaikkiaan onneton trolli.
Valitettavasti ei trolli.
Ei kollegani tietenkään muille lapsille noin sano, vaan meille työkavereille. Että eihän kys lapsen nyt tarvii sitä ja tätä ja tota, kun ne kotiolot... Ja lellii siis tätä lasta huomattavasti. Päästää etulemaan jonossa, antaa ylimääräisen jälkiruokapalan jne. Ja useinkaan tähän toimintaan ei voi puuttua, koska se tapahtuu juurikin lasten läsnäollessa. Tänään nyt sitten sain tarpeekseni ja huomautin asiasta väärässä paikassa. Niitä " vedä sivuun ja juttele"-tilaisuuksia on melkoisen vähän viikossa.
Ap
Mitä olette sopineet yhteisistä toimintatavoista tiimipalavereissa ja ryhmävasussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistappa vaitiolovelvollisuus ap
Jos näillä tiedoilla tiedät, kenestä puhun, aika mestari olet 😉
Ap
Moni luulee ihan tosissaan, että päiväkodin asioista ei saa kertoa mitään ulkopuolisille. Ei edes sitä, että tänään käytiin pulkkamäessä tai että ikkunoissa on keltaiset verhot.
Ja näköjään lapsien taustat on tärkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Muistappa vaitiolovelvollisuus ap
Muistapa lääkkeet. Ja foliohattu.
Tää sosiaalotapaus kuulostaa kyllä pahalta työntekijän ilmaiaulta. Vaikka ei töissä noin puhu. "Tää sosiaalitapaus" "nää kiltit"
Vierailija kirjoitti:
Tää sosiaalotapaus kuulostaa kyllä pahalta työntekijän ilmaiaulta. Vaikka ei töissä noin puhu. "Tää sosiaalitapaus" "nää kiltit"
Sorry käyttämäni ilmaisu. Häiritsijä-ilmaisua käytin selventämään, kenestä oli kyse. Luulen, että tyttö ja tytöt olisi voinut olla harhaanjohtava ilmaisu, noin niinkuin sisällön kannalta . Ja kuten aiemmin mainitsin, sosiaalitapaus mainittiin, koska juuri tämä fakta kollegani mielestä oikeuttaa huonompaan käytökseen, kuin mitä muilta samanikäisiltä odotetaan.
Ap
Otat vaan sitä häirikköä tukasta kiinni ja pyöräytät muutaman kerran. Oppiipahan!