Ärsyttää kun ihmiset alkavat heti neuvoa!
Olen huomannut, että tosi monilla ihmisillä on tapana alkaa jakaa neuvoja, vaikkei kysytä.
Kerron esimerkin.
"Ai moi, mitä kuuluu?"
"Kiitos ihan hyvää. Vähän flunssaa on ollut, mutta on onneksi jo paranemassa."
"Joo äänestä kuuluu. Oletko kauan ollut?"
"Pari viikkoa, mutta onneksi on nyt pois menossa."
"Kuule, sun täytyy ottaa xx tai yy tai zz ja iltaisin blaablaa, ei se tosta muuten parane. Mitä olet ottanut tähän mennessä? Tiedätkö, ettei kannata antaa noiden pitkittyä blaablaablaa... "
- ja kuulustelu alkaa
Törmään näihin tosi usein. Eikö ihmiset tajua, ettei heidän neuvojaaan kaivata yhtään? Joo, voihan sen heille sanoa, ettei neuvoja kaivata, mutta minusta aikuisten fiksujen ihmisten pitäisi tajuta ihan itse, ettei ala päsmäröidä heti kun tilaisuus tulee.
Esimerkkitapauksen pitäisi mennä näin:
"Ai moi, mitä kuuluu?"
"Kiitos ihan hyvää. Vähän flunnssaa on ollut, mutta on onneksi jo paranemassa."
"Joo äänestä kuuluu. Oletko kauan ollut?"
"Pari viikkoa, mutta onneksi on nyt pois menossa."
"Pikaista paranemista sulle. Inhottavia nämä flunssat, ovat nyt liikkeellä vähän joka puolella."
Kommentit (41)
Mun mielestä ap aloituksessa on pointti. Joku raja mennyt rikki kun myötätunnon ja myötäelämisen sijaan tahdotaan tuputtaa omia kokemuksia ja mielipiteitä. Nettikommentointi levinnyt...
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ap aloituksessa on pointti. Joku raja mennyt rikki kun myötätunnon ja myötäelämisen sijaan tahdotaan tuputtaa omia kokemuksia ja mielipiteitä. Nettikommentointi levinnyt...
Ensin kommentoitiin netissä anonyymisti, sitten pikkuhiljaa omalla pärställä ja nyt päin naamaa sama tyyli jatkuu. Ei kestä kauan kun voi sanoa toiselle mitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap et selkeästi kestä kritiikkiä. Pitäisikö sinun vähän höllätä eikä ottaa asioita niin henkilökohtaisesti. Ihmiset nyt vain luonnollisesti sattuvat huolehtimaan toisista jos jollakin on tarvetta esimerkiksi tervehtyä. Auttava käsi katsos. Ei sen kummempaa.
Auttaminen on joillain vilpitöntä huolehtimista, totta.
Joskus siinä on kyse myös vallankäytöstä, paremmuuden tunteesta.
Tuo päsmäröinti on hyvä sana, sellaista hallinnointia.
Luonne tulee esiin tässä auttamisessakin eri tavalla eri ihmisillä.
Ei helvetti, jollain taas ongelmat. En ole ikinä kuullut että joku valittaisi neuvojen saamisesta. Ei se ole mikään kontrollointiyritys, vaan ihan avuliaisuutta. Ainahan se vaikuttaa tietysti miten asian sanoo.
Ja tietysti kaikki saa sanoa mielipiteensä. Itse olen kaveriporukassa "tunnettu" siitä, että olen rehellinen ja sanon asioita suoraan (en tietenkään moukkamaisesti loukkaamalla). Annan myös neuvoja, kuten kuka tahansa normaali ihminen, kun näkee ystävänsä pulmailevan jonkun asian parissa. Jos kaveri harmittelee, että on riitaa poikaystävän kanssa, niin on normaalia jutella aiheesta ja/tai löytää ratkaisuja. En mä ainakaan näe pointtia valittamisessa, jos ei mietitä miten ongelman saa ratkaistua.
Kuhan jotain sanoakseen vaan rupattelevat.
Kysehän ei (minun mielestäni) niinkään ole ettei saisi neuvoa. Esim. jos on flunssassa niin voi aivan hyvin heittää että "hei, oletko kokeillut xx? Mulla toimi tosi hyvin." Mutta tuollainen ap:n kuvailema "neuvominen" on aivan perseestä. Onneksi en usein törmää tuollaisiin ihmisiin.
Minustakin tuollainen neuvominen on todella ärsyttävää. Mietin usein, että miten uskomattoman tyhmänä nämä neuvojat pitävät minua. Kerroin esimerkiksi vähän aikaa sitte, että nykyinen työni kyllästyttää. Sain siihen neuvoksi mennä uusiin töihin ja lisäksi pitkän luennon siitä, mitä etuja toisenlaisessa työssä olisi. Jumankauta, eipä olisi tullutkaan omaan mieleeni. Kävelenkin heti huomenna uuteen työpaikkaan, nyt kun sanoit.
Mitä pitäisi sanoa? Lähteä karkuun ettei flunssa vaan tartu? Vai sanoa, että ei vähempää vois kiinnostaa sun räkätaudit. Nimittäin useimpia EI kiinnostaa kuunnella sairauskertomuksia.
Suomailen ei näköjään saisi puhua kuin säästä ettei kukaan ota sitä henkilökohtaisena loukauksena. Tai no, eiköhän joku siitäkin...
Neuvominen ja auttaminen ovat ihan eriasioita, kuin ap.n tarkoittama pätevöinti ja syyllistäminen (kun et tehnyt näin, niin kärsit nyt) kyllä minä tiedä asenteella. Jos oikeasti haluaa neuvoa, niin voi olla hienotunteinen. Moni selittää tärkeänä itsestään selvyyksiä tai väärää tietoa, eli mitä apua? Ja tosiaan nämä auttavaiset ihmiset kaikkoaa nopeasti ja kauas, jos heiltä oikeasti jotain apua pyytää.
Ap, samaa mieltä. Olen kuitenkin huomannut, että ne ihmiset, jotka neuvovat ovat jollain tapaa hitaita. He eivät varmaan ymmärrä, että sinä olet sen verran älykäs, että et elä muiden vinkkien ja tipsien varassa.
Heille itselleen naapurin Marjaanan ja serkkupojan neuvot kun ovat olleet ihan elintärkeitä. Ties monta kertaa olisivat jo hankkiutuneet raskaaksikin ellei Tiina-täti olisi vinkannut kortongista.
Minulla on ollut selkä kipeä n. 20 vuotta, on tutkittu ja olen leikkausjonossa. Jos erehdyn selkäkivusta mainitsemaan jollekin, lähinnä töissä pakon edessä, hyvin usein saan vastauksena todella "hyödyllisiä" neuvoja; "oletko kokeillut roikkumista", "kokeile joogaa se auttaa kaikkiin selkävaivoihin", "serkulla parani kun alkoi syömään vitamiineja", "hiihtäminen on tosi hyvää liikuntaa selkävaivaisille". Olen aivan kypsä näihin neuvoihin enkä puhu enää kenellekkään kivuistani, jos ei aivan välttämätön pakko (esim. esimiehelle ja kollegoille pakko antaa joku selitys kun joudun kesken työpäivän lähteä kotiin syömään lääkkeitä). Usein ihmettelen tajuaako nämä ihmiset ollenkaan mitä puhuvat, mikä järki tuommoisessa täysin hyödyttömien neuvojen antamisessa on? Vähän sama kuin sanoisi MS-potilaalle syö banaania apinat syö banaania eikä niillä ole MS tautia. argh.
Osa ihmisistä nähtävästi ihan oikeasti uskoo, että he voivat sanoa mitä huvittaa, ja jos ei kelpaa, niin syyllinen löytyy aivan muualta kuin peilistä. Kyllä mut on opetettu vastaamaan omista sanomisistani ja jos joku sanoo ärsyyntyvänsä tai loukkaantuvansa sanomisistani, niin kyllä se pistää miettimään. Siis itseäni ja tapaani olla muiden kanssa. En siis automaattisesti pitäisi kuulijaa typeränä, ymmärtämättömänä, tiukkapipoja ja mitä kaikkea nyt onkaan sanottu.
Lapsellani oli pahanlaatuinen virtsan takaisinvirtaus, joka aiheutti pahoja virtsatietulehduksia. Joka kerran, kun tulehdus oli päällä, anoppi huokaili, etten ole pukenut lasta riittävän lämpimästi. Isot luennot, miten tulee pukeutua, ettei tule vt-tulehdusta.
No tässä yksi neuvo, anteeksi siitä jo etukäteen: Sano niille neuvoille ettet kaipaa heidän tyhmiä neuvojaan, katso sitten millainen ilme heille tulee, ja loppuuko neuvominen.
Ei muut tiedä mistä kipunne tai tulehduksenne johtuvat, mutta jos te kerran sanotte sen asian ääneen monet haluaisivat tietenkin auttaa. Ihan hyvää hyvyyttään. Heitä siis kiinnostaa teidän vointinne ja ainoa mitä monet siinä tilanteessa kokevat kykynevänsä tekemään on antaa neuvoja, jotka ovat jo kuulleet tehoavan jollekin tai tehoavan heille itselleen.
Jos teille vastattaisiin "ai, jaa" olisitteko tyytyväisiä?
Paras tapa ettei neuvota on lopettaa itsestään puhuminen määrätyllä tavalla tai ainakin valittaminen. Jos ap olisi puhelussa kertonut jo kokeillensa kaikki hoidot ja olevansa melkein terve, eikä tarvitse enää hoitoa, en usko, että häntä olisi kovinkaan paljon neuvottu.
Miksi tuot sairautesi esiin, jos et halua keskustella siitä? Kuuluu ihan normaaliin keskusteluun, että jos alat puhua jostain niin joku saattaa siihen sitten vastatakin. Jos et halua puhua aiheesta, vastaa "hyvää", kun joku kysyy mitä kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
No tässä yksi neuvo, anteeksi siitä jo etukäteen: Sano niille neuvoille ettet kaipaa heidän tyhmiä neuvojaan, katso sitten millainen ilme heille tulee, ja loppuuko neuvominen.
Neuvoni tähän kohtaan:
voit lukea aloituksen, siellä se ap mainitsee jo tämänkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei muut tiedä mistä kipunne tai tulehduksenne johtuvat, mutta jos te kerran sanotte sen asian ääneen monet haluaisivat tietenkin auttaa. Ihan hyvää hyvyyttään. Heitä siis kiinnostaa teidän vointinne ja ainoa mitä monet siinä tilanteessa kokevat kykynevänsä tekemään on antaa neuvoja, jotka ovat jo kuulleet tehoavan jollekin tai tehoavan heille itselleen.
Jos teille vastattaisiin "ai, jaa" olisitteko tyytyväisiä?
Paras tapa ettei neuvota on lopettaa itsestään puhuminen määrätyllä tavalla tai ainakin valittaminen. Jos ap olisi puhelussa kertonut jo kokeillensa kaikki hoidot ja olevansa melkein terve, eikä tarvitse enää hoitoa, en usko, että häntä olisi kovinkaan paljon neuvottu.
Mikä puhelu?
Ap:n esimerkissä se "flunssa" oli jo parantunut melkein.
Lue se aloitus!
Huomaan kyllä, että vastaajista suurin osa on juuri näitä neuvojia. En yhtään odottanut mitään muuta av:lta tietenkään. Mutta sanonpahan nyt, että tuo on huonoa käytöstä, tahdikkuuden puutetta, huonoa sivistystä, huonoa pelisilmää ja sietämätöntä besserwisseriyttä. Sainpahan sanottua, ja nyt palaan takaisin töiden pariin. Menkää te jakamaan neuvojanne taas jonnekin.
-ap