Naispuoleiset biseksuaalit

Toispuoleinen, mutta naispuolinen. En voi kestää tuota virhettä, se on niin älytön.

Sorry, mutta tästä ei voi olla nipottamatta: mikä ihmeen "puoleinen"?

Pystyn olemaan kenen ystävä vaan. Paras kaverini on mieseksäni. Ihastukset tulee ja menee, hyvät ihmiset kannattaa pitää elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Sorry, mutta tästä ei voi olla nipottamatta: mikä ihmeen "puoleinen"?

No pahoittelut kirjoitusvirheestä, kuten huomaatte niin tekstissä se on kirjoitettu oikein. Ja näköjään naispuoliset biseksuaalit on ainakin kovia viilaamaan pilkkua. Se nyt ei ollut tässä kysymyksessä kuitenkaan se pointti

-ap

Ehkä se riippuu miten isoksi se ihastus kehkeytyy. Joskus se menee ajan kanssa ohi, mutta jos huomaisin tuntevan jotain todella suurta kaverinaista kohtaan, eikä puhumalla asiasta mikään helpottuis niin sitten varmaan olis parempi olla olematta tekemisissä. Ihan samalla tavalla kun miestenkin kanssa?

Ei mulla ole tuollaista tilannetta meneillään, mutta uskoisin että ihan hyvin pystyisin olemaan. Olen mainiosti puhetta ymmärtävä yksilö, joten hyvin pian se loppuisi omalta osaltanikin siihen omaan mahdottomuuteensa, joten tilanne palautuisi siksi pelkäksi ystävyydeksi mitä se olisi ollutkin, jos se olisi ollut luontevaa aiemminkin.

Mikä on oma suhtautuminen tai onko sulla ollut myös tunteita häntä kohtaan?

Lähes aina minun kanssa olisi haluttu olla ystävä, siis suurinpiirtein samassa lauseessa kun on annettu pakit. Jos tapailemani henkilö olisi ollut eri sukupuolta, niin ehdotettaisiinko silloinkin ystävyyttä, ei kait? Luultavasti ystävyys onnistuisi jonkin ajan kuluttua, mutta ehken päästäisi enään niin lähelle eli siinä mielessä olen kaikki tai ei mitään.

Ihan just niin kauan pystyin hyvin olemaan ystävä, kunnes tämä ryhtyi vokottelemaan mun nykyistä naisystävää, eikä lopettanut vaikka sai tiukat pakit. Pistin välit poikki.

Up

Joo, olen pari kertaa ollutkin ihastunut naispuoliseen kaveriini. En ole mitään tehnyt asian eteen, ja ihastus on mennyt ohi ajallaan. Samalla tavalla, kun jos olen ihastunut miespuoliseen kaveriin.

Vierailija kirjoitti:

Joo, olen pari kertaa ollutkin ihastunut naispuoliseen kaveriini. En ole mitään tehnyt asian eteen, ja ihastus on mennyt ohi ajallaan. Samalla tavalla, kun jos olen ihastunut miespuoliseen kaveriin.

Niin ja mielestäni on luonnollista olla ihastunut, ei se ole niin vakava tunne, että asiaa pitäisi lähteä aina hirveämmin selvittämään. Useimmat ihastukset menee ohi.

Bi like bipolar

Ei ole ongelma. Harvemmin ihastunkaan kehenkään, mutta moni tulkitsee ystävällisyyden ihastumisena. Lisäksi pari naista on ottanut etäisyyttä kuultuaan seksuaalisuudestani, vaikka ikinä en ole ollut heistä "sillä tavalla" kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, olen pari kertaa ollutkin ihastunut naispuoliseen kaveriini. En ole mitään tehnyt asian eteen, ja ihastus on mennyt ohi ajallaan. Samalla tavalla, kun jos olen ihastunut miespuoliseen kaveriin.

Niin ja mielestäni on luonnollista olla ihastunut, ei se ole niin vakava tunne, että asiaa pitäisi lähteä aina hirveämmin selvittämään. Useimmat ihastukset menee ohi.

Niin varmaan, mutta jos aloittaja asiaa kysyy, niin luultavasti kyse ei ole mistään pienestä ihastuksesta jota ei välttämättä edes huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos olette ihastuneet johonkin naiseen, mutta suhde tämän kanssa ei ole mahdollinen, niin pystyttekö olemaan ystäviä? Tai haluatteko edes olla? Eli jos vaihtoehtona on siis ystävys tai ei yhtää mitään, niin kumman valitsette mielummin? Heteromiehistähän aina sanotaan että he eivät pysty olemaan ystäviä naispuolisen ihastuksensa kanssa, mutta miten on pystyykö nainen olemaan ystävä naispuolisen ihastuksensa kanssa?

Olen ystävä ystäville eli niiden kanssa joiden kanssa on jotain yhteistä - yleensä arvomaailma on se ratkaisevin tekijä. Muut ovat kavereita tai tuttuja.