Lääkeainekemiaa

Ja niin, lääkiskin on tietysti yksi mahdollinen vaihtoehto.

- ap

Pääseehän sitä proviisoriksi ja tutkijaksi farmasiastakin. Kemistien työtilanne taitaa olla nyt heikohko.

Jos lääkkeet kiinnostaa niin kannattaa hakeutua ihan sinne farmasialle, kemiaa opiskellessa ei järin paljon näihin asioihin perehdytä.

T: Kemian opiskelija

Kiitoksia vastanneille. Joo pääsee tutkijaksi farmasialtakin, mutta onko kemian osaaminen sitten riittävä? Kun katselin UEF:n sivuilta lääkeainekemian tutkijaryhmiä, niin näytti useimmilla olevan kemistin koulutus, jos oikein ymmärsin. Olen kiinnostunut myös ihan kemiastakin, mutta tiedän jo nyt, etten esim. metsäteollisuuteen tulisi missään nimessä suuntaamaan.

- ap

Toki farmasialla varmaan voi opiskella kemiaa sivuaineena, se olisikin hyvä ratkaisu.

- taas ap

Kemistit ne synteesit tekee.

Helsingin yliopistossa proviisoriksi opiskeleva voi ensimmäisen vuoden keväällä hakea tutkijalinjalle, muutama valitaan

Onko kovakin tunku tutkijalinjalle? Mitenköhän on Kuopiossa?

Suurilla lääkeyrityksillä noista tehtävistä vastaavat ovat yleensä orgaanisen kemian tohtoreita. Todella hyvä pitää olla ja paikoista on kova kilpailu, mutta ala on äärimmäisen mielenkiintoinen juuri siellä tutkimuksen puolella (yksityisellä sektorilla, yliopistoilla rahoitus on aina ongelma).

http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/proviisori.html

Onhan tuossakin monta juttua tutkijalle. Ja tuo teollisuusfarmasia voi olla aika hyvin palkattu ala.

En osaa sanoa kuinka suosittu linja on, mutta 61 proviisoriopiskelijaa otettu sisään, joista max 5 otetaan tutkijalinjalle. Kaikki tuskin haluavat tutkijaksi. Valintaan vaikuttaa ainakin yo-todistus, valintakokeen tulos, menestyminen opinnoissa ja oma hakemus. Myös farmaseutiksi opiskeleva voi valita valinnaisiin opintoihin tutkimuksen ja tieteellisen ajattelun opintojuonteen, jossa opintoja max 35 op, mutta varsinainen tutkijalinja varmasti parempi. Kuopiosta en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Suurilla lääkeyrityksillä noista tehtävistä vastaavat ovat yleensä orgaanisen kemian tohtoreita. Todella hyvä pitää olla ja paikoista on kova kilpailu, mutta ala on äärimmäisen mielenkiintoinen juuri siellä tutkimuksen puolella (yksityisellä sektorilla, yliopistoilla rahoitus on aina ongelma).

Tuota vähän epäilinkin. Aika hankala paikka valinnan kannalta, kun molemmat kiinnostavat ja molemmissa on puolensa.

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa kuinka suosittu linja on, mutta 61 proviisoriopiskelijaa otettu sisään, joista max 5 otetaan tutkijalinjalle. Kaikki tuskin haluavat tutkijaksi. Valintaan vaikuttaa ainakin yo-todistus, valintakokeen tulos, menestyminen opinnoissa ja oma hakemus. Myös farmaseutiksi opiskeleva voi valita valinnaisiin opintoihin tutkimuksen ja tieteellisen ajattelun opintojuonteen, jossa opintoja max 35 op, mutta varsinainen tutkijalinja varmasti parempi. Kuopiosta en tiedä.

Ok, kiitos tiedosta. Mietiskelemisen paikka...

Farmasiaa, sivuaineina kemiaa ja molekyylibiologiaa.  Kannattaa olla laaja osaaminen.

Helsingissä Mol.bio ja Farmasia samassa rakennuksessa, ja kemian laitos viereisellä kampuksella 5min bussimatkan päässä.

Tietääkö kukaan miten lääkiksen puolelta pääsee tekemään lääkeainetutkimuksia tai kliinisen kemian tutkimusta? Lääkiksessä on ainakin erikoistumisaloina kliininen kemia ja farmakologia. Kliinisessä kemiassa varmaan analysoidaan erite- tai verinäytteitä ja kehitetään metodeita tähän, kuulostaa mielenkiintoiselta myöskin.

Vierailija kirjoitti:

Farmasiaa, sivuaineina kemiaa ja molekyylibiologiaa.  Kannattaa olla laaja osaaminen.

Helsingissä Mol.bio ja Farmasia samassa rakennuksessa, ja kemian laitos viereisellä kampuksella 5min bussimatkan päässä.

Tuollaista kombinaatiota itsekin olen miettinyt.

Kuopiossa oli muutama vuosi sitten ainakin sellainen koulutusohjelma josta pysty valitsemaan kandin tutkinnon jälkeen drug design suuntauksen eli lääkesuunnittelun.

Vierailija kirjoitti:

Kuopiossa oli muutama vuosi sitten ainakin sellainen koulutusohjelma josta pysty valitsemaan kandin tutkinnon jälkeen drug design suuntauksen eli lääkesuunnittelun.

Ainiin se saattoi olla terveyden biotieteiden, nykyisin biolääketieteen, suuntautumisvaihitoehto.

Kannattaa muistaa, että lääkkeet eivät ole pelkkää kemiaa. Lääkkeillä yhä enemmän vaikutetaan elimistön solujen väliseen viestintään ja sitä kautta solubiologiaan.

käyttäjä-11339 kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että lääkkeet eivät ole pelkkää kemiaa. Lääkkeillä yhä enemmän vaikutetaan elimistön solujen väliseen viestintään ja sitä kautta solubiologiaan.

Tuo on totta. Itse olen biotieteitä joskus opiskellut, nykyään kiinnostunut enemmän jotenkin matemaattisemmasta lähestymistavasta, niin kuin kemiasta ja fysiikasta. Tykkään siis laskea, senkin takia tuo kemia ja farmasia kiinnostaa, että pääsisi valmistamaan liuoksia ja analysoimaan näytteitä jne. Lisäksi kiinnostaa ihmiselimistö ja miten siihen voidaan vaikuttaa, ei niinkään teollisuusalat. Mitäköhän sitä sitten keksisi...