Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sukulaiseni piikittelevät minua, kun asun liian pienessä ja vääränlaisessa asunnossa.
09.03.2016 |
Olen naimisissa ja meillä on yksi lapsi. Olemme hyvätuloisia, ellei jopa erittäin hyvätuloisia. Me asumme Etelä-Helsingissä 99 neliön kolmiossa, jossa on yksi makuuhuone lapselle, yksi meille ja iso olohuone. Luonnollisesti asunto on ollut todella kallis sijaintinsa vuoksi, maksoimme tästä neljä vuotta sitten yli 800 000 euroa.
Me haluamme asua lähellä merta ja lähellä keskustaa. Meillä ei ole autoa, koska liikumme joka paikkaan jalan. Jos pitää lähteä pidemmälle, vuokraamme auton. Se tulee joka tapauksessa paljon halvemmaksi kuin auton pitäminen vakuutuksineen ja pysäköintimaksuineen keskustassa ympäri vuoden.
Miehen vanhemmat asuvat lähellä ja suuri osa miehen lähisukulaisistakin asuu keskusta-alueella. Minä olen pieneltä paikkakunnalta satojen kilometrien päästä täältä Helsingistä.
Joka ikinen kerta, kun me menemme sukuloimaan minun puolen sukulaisten luokse, he ihmettelevät meidän asuntoratkaisua. Että miksi maksaa itsensä kipeäksi jostain pikkuluukusta (luukku se on verrattuna niihin 300-400-neliöisiin pirtteihin kotona) ja miksei ole autoa. Pitäisi muuttaa kauemmas, jotta elämisen laatu olisi parempaa. Ilmeisesti neliöt tuovat lisää laatua elämään, vaikka neliöiden ympärillä olisi pelkkää metsää, eikä mitään palveluja 50 kilometrin säteellä.
Joka ikinen kerta he ihmettelevät, miksei meillä ole "edes" parveketta ja missä lapsi leikkii, kun ei ulos voi päästää etuovesta. Missä lapsi oppii huolehtimaan itse itsestään, kun me kuljemme koko ajan mukana? Missä lapsi oppii hiihtämään ja uimaan? Ja kaikki marjat varmaan ostetaan pakasteesta, eikä poimita itse? Ei edes sienestetä? Riistaakaan ei varmaan saa Helsingissä ampua? Kesäkanalastakaan ei voi edes haaveilla.
Joka ikinen kerta ajattelen, että nuo sukulaiseni ovat niin tynnyripäisiä juntteja, ettei kukaan voi oikeasti ajatella noin, mutta silti he ovat lähimpäni, sukulaisia, perhettä. Haluan olla osa perhettä, haluan kuulua sukuuni. Mutta jos mitään yritän sanoa vastaan, tulee vain pelkkää naurua. Aivan turha sanoa, että Helsingissä on myös leikkipuistoja ja kadut ovat turvallisia, palvelut ovat lähellä, emme ihan oikeasti tarvitse autoa ja vielä se, että kyllä, me halusimme maksaa satoja tuhansia euroja unelma-asunnostamme, emmekä aio muuttaa sieltä omakotitaloon ikinä, koska ihan oikeasti haluamme asua kerrostalossa, vaikka meillä on rahaa.
Huh. Tulipahan sanottua.
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän samanlainen olo, vaikkei tulot keskusta-asuntoon riitäkään. Asumme rivitalossa hyvällä alueella Helsingissä, maksoimme tästä viisi vuotta sitten vähän alle 400 000 euroa ja tämä oli remonttikuntoinen. Pihaa on sen verran, että perheen polkupyörät mahtuvat siihen. Minkäänlaista näkymää ei ole, vaan ikkunoista avautuu pientaloalueen muut talot.
Täällä on palveluita, hyvät koulut jne. Pientaloalueena tämä ei nyt kovinkaan paljon eroa jostain muusta pientaloalueesta, vaikka Rovaniemellä tai missä nyt vaan, mutta meidän työmme on Helsingissä ja täällä haluamme asua.
Minun sukulaiseni jaksavat hämmästellä sitä, ettei meillä todellakaan ole vierashuonetta ja isoa pihaa. Mikäs se sellainen talo on, jossa ei voi omalla pihalla olla. Ja on se nyt kumma, että pitää laittaa rahaa johonkin rivitalonpätkään, johon ei sitten voi koskaan tulla pidemmän matkan päästä sukuloimaan, kun on huoneet vain talon omalle väelle - muut joutuvat menemään hotelliin. Joulunakin! Törkeää suorastaan. Ja että eikös sillä rahalla olisi saanut kotipaikkakunnalta omakotitalot jokaiselle erikseen, miksi pitää nyhjöttää jossain rivitaloasunnossa, josta ei ole edes pelto- tai järvimaisemaa ihailtavana? Mitä järkeä.
Mä lopetin välittämisen jo kauan aikaa sitten, mutta kyllä se tuolla sisällä vielä kirvelee.
Ihmettele sinä seuraavalla kerralla, että on se kumma, kun jotkut ihmiset viihtyvät keskellä ei mitään, et ole ikinä sellaista ymmärtänyt.
Jospa sanot, että ajattelette myös asuntoa sijoituksena kuten pörssiosakkeitakin. Asuntoon sijoittaminen ei ole ikinä kai parhaita tuottoja tarjoava, vaan hyvät pörssiosakkeet. Haja-asutusalueilla asuntojen arvo tippuu kuin lehmänhäntä, työmatkat vievät lastenhoitoajan ja kaikki on tylsää - paitsi niinä kahtena päivänä kesällä, jolloin ei tuule, sada, ukkosta tai itikat eivät parveile :-). Vanhemmilla ei ole aikaa valvoa lapsiaan siellä, joten onnettomuuksia sattuu yhtenään.
Meillä sama, toki pienemmässä mittakaavassa. Kotipaikkakunnalla nauretaan mun kuntosalijäsenyydelle, kun siellä ei tietenkään kukaan maksaisi senttiäkään jostain erillisestä hikoilurakennuksesta. Lenkkarit jalkaan vaan ja ovesta ulos! Tai lumitöitä tekemään, haravoimaan! Etelän pelleilyä tuollainen kuntosalilla ravaaminen.
Palveluiden läheisyys on myös ihan turhasta valittamista, koska kuinka monta kertaa sinne apteekkiin nyt muka viikon aikana pitää mennä? Sielläpäin käydään kerran viikossa "asioilla", eli kirkonkylällä 60 kilometrin päässä. Kaikki asiat voi hoitaa netissä ja lääkäriin pääsee ihan helposti sinne 60 kilometrin päähänkin. Leffateattereissa on turha juosta, kun kaikki elokuvat tulee jossain vaiheessa töllöttimeen joka tapauksessa.
Oma rauha ja se, ettei muita ihmisiä näy missään, on parasta, mitä ihmiselle voi koskaan tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mihin enää nykyään tarvitsee suurta tilaa kun kaikki aika kotona ollaan internetissä. Pari neliötä/perheenjäsen on ihan ok
Minä olin kerran lastenhoitajana yhdessä Westendiläisessä hulppeassa talossa. Maalaisserkkuni tuli Helsinkiin ja koska se ei osannut yhtään kulkea täällä, pyysin sitä tulemaan taksilla sinne Westendiin, niin lähdettäisiin siitä viikonloppua viettämään.
Maalaisserkku tuli ja pomoni (eli lapsen äiti siis) esitteli koko komeuden maalaisserkulle. Neliöitä oli vähän yli 200, ei juurikaan mitään hirveän ihmeellistä näköalaa, mutta moderni kivitalo, kalusteet huippukalliita, nimekkäiden kuvataiteiljoiden maalauksia seinällä ja siis oikeasti olivat todella rikkaita. Pihaa ei ollut, oli rinnetontti ja kallioinen sellainen. Hienot autot oli sekä isällä että äidillä. Tiedän, että maksoivat tuosta lähemmäs miljoona euroa silloin ja tästä on jo aikaa.
Lähdimme bussilla kohti keskustaa ja maalaisserkkuni avasi suunsa. Oli luullut puheistani, että työskentelen jossain hienossa paikassa, jossain lähes linnamaisessa, jossa on hienot huonekalut ja vaikka mitä. Ihmettelin sitä, mutta eihän se tajunnut ollenkaan. Ei tajunnut sitä, että westendiläinen neliö on ihan eri asia kuin se takapajuhikiäperäkyläläinen neliö ja että ne yksinkertaiset, modernit huonekalut olivat oikeasti todella hintavia, vaikka "Ikeasta saa samanlaisia sillä ja sillä hinnalla".
Mutta kun ei tajua, niin ei tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en oo ikinä ymmärtänyt, miksi toisten tekemät ratkaisut häiritsevät muita? Siis oma sukuni tekee tätä ihan samaa. Itse oon ottanut linjan, että en ota kantaa asioihin, jotka ei mua koske. On eriasia, jos mun mielipidettä kysytään.
Maalaistollojen tiedoksi esimerkkipari:
Ullanlinnasta, 78 neliöinen kolmio, 755 000 euroa, http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/12856467#?previousSearchId=3…)
Rautjärvi, 100-neliöinen kolmio, 11 000 euroa (kyllä, 11 tuhatta!), http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/12844437#?pagination=1&previ…
Kummassako asuisit? Isommassa ja halvemmassa vai pienemmässä ja tuhottoman kalliissa? Tätä vertailua ei moni maalaistollo tajua. Että mitä ihmeen järkeä on asua tuossa Ullanlinnan asunnossa, kun Rautjärveltä saisi ihan omakotitalonkin, eikä tarvitisi ottaa edes sitä pankkilainaa kuin pari tonnia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olispa itelläkin varaa heittää melkein miltsi johonkin kerrostaloluukkuun.
Saahan sitä ihmetellä erilaisia ratkaisuja toisten elämässä jos ei ole muutakaan tekemistä.
Mutta miksi se tuntuu sinusta noin pahalta? Ajatteletko myös itse jossain sisimmässä että PITÄISI olla iso palatsi isolla pihalla? Jos olet itse tyytyväinen omaan elämääsi ja omiin valintoihin niin ei muiden mielipiteiden pitäisi vaikuttaa.
Meilläkin on sadan neliön keskustakoti keskisuuressa kaupungissa ja moni on ihmetellyt että miksi emme rakenna omakotitaloa tai miksi meillä ei ole kesämökkiä. No ei ole koska emme halua asua omakotitalossa emmekä halua viettää lomia mökillä vaan reissata eri paikkoihin.
Mutta en tunne tarvetta selitellä meidän valintoja muille sen kummemmin ja meillä saa vaikka nauraa mutta ei se itsetuntoani romuta.
Vaikka et ole kaikesta samaa mieltä kuin sukulaisesi niin ei se tarkoita etteikö voisi olla hyvät välit...seisot vain omien valintojen takana ylpeästi aikuisena ihmisenä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saahan sitä ihmetellä erilaisia ratkaisuja toisten elämässä jos ei ole muutakaan tekemistä.
Mutta miksi se tuntuu sinusta noin pahalta? Ajatteletko myös itse jossain sisimmässä että PITÄISI olla iso palatsi isolla pihalla? Jos olet itse tyytyväinen omaan elämääsi ja omiin valintoihin niin ei muiden mielipiteiden pitäisi vaikuttaa.
Meilläkin on sadan neliön keskustakoti keskisuuressa kaupungissa ja moni on ihmetellyt että miksi emme rakenna omakotitaloa tai miksi meillä ei ole kesämökkiä. No ei ole koska emme halua asua omakotitalossa emmekä halua viettää lomia mökillä vaan reissata eri paikkoihin.
Mutta en tunne tarvetta selitellä meidän valintoja muille sen kummemmin ja meillä saa vaikka nauraa mutta ei se itsetuntoani romuta.
Vaikka et ole kaikesta samaa mieltä kuin sukulaisesi niin ei se tarkoita etteikö voisi olla hyvät välit...seisot vain omien valintojen takana ylpeästi aikuisena ihmisenä!
Kyllä se vaan jostain syystä tuntuu, kun kaikki muut ovat eri mieltä kuin minä. Vähän sama kuin olisin punaisessa mekossani jossain juhlissa ja muut keskustelisivat siitä, miten nolo ja typerä punainen mekko on. Ja muilla olisi vihreät mekot.. En tiedä, omassa päässäni tämän ongelman olen kehittänyt, eikä tällä pitäisi olla mitään väliä. On vaan kuitenkin.
Olen ylpeä itsestäni ja siitä, mitä olemme elämässämme saavuttaneet. Olemme opiskelleet paljon, päässeet hyviin töihin ja edenneet ja sitten omalle suvulle ne eivät merkitse mitään, koska ei ole sitä omakotitaloa järven rannalla.
ap
Komppi etenkin kommenteille 1 ja 12.
Ap, vaikuttaa vähän siltä, ettei sinulla ole itsetuntoa seistä tekemiesi valintojen takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kesäkanala vaan sisäpihalle, niin naapurit riemastuvat! :)
Kummastelut tulevat jatkumaan maailman tappiin, koska ihmiset arvostavat erilaisia asioita.
Alue: Aihe vapaa
No luulisi tuolla määrällä massia antavan piutpaut muiden turhille vikinöille. Ja itse asiassa - vaikka ilman massiakin, kunhan on (sun kohdalla olisi) itsetuntoa siihen.