Lue keskustelun säännöt.
Yhteiskuntasopimus, kertokaapas..
08.03.2016 |
Moni räksyttää kuinka SAK:n liitot ovat se pahan alku ja juuri kun eivät yhteiskuntasopimusta hyväksy. STTK:n idiootit hyväksyivät VAIN koska pelkäsivät pakkolakeja. Superilaiset ja Tehyläiset kun eivät nykyään voi lakkoilla tai edes massairtisanoutua. Noh, mitäs tämä EK on pöytään tuonut? Mitä EK on luvannut vastalahjaksi näistä palkanalennuksista/työajanpidennyksistä/lomarahaleikkauksista jne? Hallitus on tullut vähän vastaan, mutta mitä se kaikkien ihannoima EK on tehnyt?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Jaa, on on muitakin työllistäjiä kuin yritykset. Olen ollut pelkästään julkisella sektorilla. En ikinä menisi yksityiselle riistettäväksi. Olen tyytyväinen ansiooni.
Työllistäjiä kyllä, mutta kun sen työllistäjän olisi kiva tuottaa rahaa yhteiskunnalle tuottamalla vientituotteita, sen sijaan että toimisi verovaroilla. Pitäisi siis siirtää tuotantoa yhteiskunnalle. Ja tästähän on onnistuneita kokeiluja pienessä ja suuressa mitassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa, on on muitakin työllistäjiä kuin yritykset. Olen ollut pelkästään julkisella sektorilla. En ikinä menisi yksityiselle riistettäväksi. Olen tyytyväinen ansiooni.
Se saa työtä, joka halvimmalla tekee!
Yksi lisää elätettävä meille muille. Onneksi olet ansioosi edes tyytyväinen, ettei meidän muiden veroja taas tarvitse sinun ahneutesi vuoksi nostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostaisivat kaikkien veroprosenttia. Tuolla yhteiskuntasopimuksella: minulla n. 1000€ pienempi kk palkka kuin miehellä ja jos sopimus tehdään menetän hs;n laskurin mukaan yli 5% palkasta kun taas mieheni 3%. Tietenkin jos veroprosenttiä nostetaan joutuu myös isot herrat osallistumaan. Näin jos mennään on pieni ja keskipalkkaiset kuntatyöntekijät päämaksajat.
Verotuksen nostollahan me on tähän päädytty, ettei kellään ole varaa ketään palkata ja kukaan ei palkallaan elä. Äly hoi!
Eiköhän verojen tie ala tosiaan olla kuljettu loppuun, kun 2/3 kansalaisista tarvitsee jonkin sortin tulonsiirtoa eläkseen. Toinen loppuun kuljettu tie on sitten valtionvelka. Pelkät velan hoitokulut ovat jo suuremmat kuin puolustusmenot. Kuka kumma vielä haikailee verojen tai velan perään?
90-luvun laman jäljiltä Suomen valtionvelka oli 100% BKT:sta. Nyt se on noin 61% tänä vuona.Korort ovat ennätyksellisen alhaiset, joten yhä useammat taloustieteilijät ovat kallistuneet velkavetoisen elvytyksen puoleen.
Varmasti tuollaisiakin taloustieteilijöitä löytyy, lähinnä vasemmistosta. Mukava olisi kuitenkin jos edes perusfaktat olisivat noilla tietäjillä hallussa, ei tuo valtionvelka suhteessa BKT:hen ole 90 -luvullakaan ollut nykyisessä huipussaan.
Kerropas meille tietäjänä, mitä vaikutusta tuollaisella 100% BKT:stä velalla olisi? Ja voitaisiinko me EU aikana sellaiseen miten päästä?
Vierailija kirjoitti:
Työpaikat lisääntyvät vain jos tänne joku investoi. Tänne investoi joku vain, jos uskoo saavansa täällä rahoilleen tuottoa. Hyvin yksinkertaista, mutta hyvin vaikeaa ymmärtää.
Joo, joku jo uhkaili lakoilla, jos ei investoida :) AKT on hyvä malliesimerkki siitä, miten investoinnit saadaan loppumaan. Satamat laitetaan kiinni milloin minkäkin tukilakon nimissä, teollisuuden tuotteet makaavat satamassa, raaka-aineet eivät kulje ja vientitappiot lasketaan miljardeissa. Ja näitä lakkoja on ollut luvattoman paljon. Ei tarvitse investoijien kauaa miettiä, esimerkiksi kumpaan maahan rahansa kantaa, rauhalliseen Ruotsiin vai meidän änkyrä-Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikat lisääntyvät vain jos tänne joku investoi. Tänne investoi joku vain, jos uskoo saavansa täällä rahoilleen tuottoa. Hyvin yksinkertaista, mutta hyvin vaikeaa ymmärtää.
Joo, joku jo uhkaili lakoilla, jos ei investoida :) AKT on hyvä malliesimerkki siitä, miten investoinnit saadaan loppumaan. Satamat laitetaan kiinni milloin minkäkin tukilakon nimissä, teollisuuden tuotteet makaavat satamassa, raaka-aineet eivät kulje ja vientitappiot lasketaan miljardeissa. Ja näitä lakkoja on ollut luvattoman paljon. Ei tarvitse investoijien kauaa miettiä, esimerkiksi kumpaan maahan rahansa kantaa, rauhalliseen Ruotsiin vai meidän änkyrä-Suomeen.
Lakkoherkkyys meillä euroopan keskiarvoon nähden moninkertainen, laittomia lakkoja näistä 90%. Ruotsissa laittomia ei periaatteessa ollenkaan, eikä kyllä muitakaan lakkoja kuin joskus hyvin harvakseltaan. Minä pistäisin pennini näistä Ruotsiin, myös muut asiat puoltavat. Eikä Baltian maatkaan rahojen sijoituspaikkoina pahoja olisi, huomattavasti suomea houkuttelevampia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laskelmat kehiin kuinka paljon tästä on hyötyä MEILLE KAIKILLE? Myös päinvastainen suunnitelma b jota sipilällä ei edes ole. Eli jos kasvua ja työpaikkoja ei synny tulee voimaan pakkolait työnantajille. Tässä keppiä ja porkkanaa kumpaakin suuntaan. Nyt ei ole yhteiskuntasopimusta vaan diktaattorisopimus jossa diktaattori määrittelee yksin mikä on hänen etunsa.
Kuinka paljon tästä hyötyy tavallinen normaali yrittäjä eikä vain kuten nyt että kuinka paljon hän menettää kilpailuetua. Älkää äänestäkö kokoomusta. Gorilloita ei kaivata miksi haluaisimme "investointeja" jotka toimivat meidän hyväämme vastaan? Uhkailijoita eivät ole liitot vaan ne jotka haluavat riistää oikeudenmukaisuuden ja palkan työstä ja siirtää sen voittoihin osinkoihin sekä veroparatiiseihin. Mikä kilpailussa pelottaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa toimivien yritysten voitot suhteessa kansantuloon ovat pienentyneet suhteellisesti ja absoluttisesti viime vuosina. Palkkasumma ja tuotannon nettoverot taas ovat nousseet. Eli yrityksillä ei mene täällä järin hyvin.
Yritykset nyt kuitenkin ovat niitä, jotka työllistävät ja tuottavat kansantuloa. Ehkä niiden pitäminen Suomessa kannattaa?
Koko keskustelu on jotenkin kääntynyt sellaiseksi ihmeelliseksi, että nyt oltaisiin päättämässä siitä otetaanko duunarilta vai ei oteta. Oikeastihan nyt pitäisi tehdä hyvinkin radikaaleja uudistuksia kaikkialle työmarkkinoihin, yhdyskunnan rakenteisiin ja kaikkeen, mikä vaikuttaa siihen, näkevätkö yritykset suomen paikkana, johon kannattaa investoida. Ja silti me tappelemme jostain 6 minuutin työajan lisäyksestä ja uhkaillaan yleislakolla. Aivan tyhjää hommaa, duunari kärsii nykymenossa aina vaan enemmän, eikä vähiten ay-liikkeen jumittumisen takia.
Pahin ongelma meillä taitaa kuitenkin olla julkisissa menoissa. Melkein pistää toivomaan, että yhteiskuntasopimus kaatuisi, sillä rahaa on jostain löydyttävä. Hallituksen mahdollisuudet työmarkkinoihin nykyisellään ovat pienet, kun vasemmisto kerää jo äänisaalistaan ay-liikkeen avulla. Mutta hallituksen on jostain säästöt löydettävä ja toivottavasti pyhään lehmään eli julkiseen sektoriin uskalletaan koskea. Tosin siellä taitaa työllistyä 25 % äänestäjistä, joten turha toivo. No, viimeistään viiden vuoden päästä meillä määräävät velkojat, ei ay-liike tai hampaaton hallitus väristä riippumatta.
Julkiseen sektoriin on koskettu jo kauan. Työskentelen kunnan vanhuspalvelussa ja joka päivä näen, miten säästöt heikentävät jo ennestään heikoilla olevien tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä takeita meillä on siitä, jos hyväksymme sopimuksen, joka selvästi alentaa käytettävissä olevia tulojamme, että tämäkin tulonsiirto yrityksille ei päädy omistajien taskuun?
Ei niin mitään takeita. Takeita ei ole siitä, että rahat käytettäisiin investointeihin ja tuotekehittelyyn, jota on lykätty jo siis parikymmentä vuotta.
Takeita ei ole, mutta onko vaihtoehtoja?
On. Nyt tehdään kaikenlaisia poikkeuslakeja työntekijöiden elämää kurjistamaan.
Tehdään sellainen poikkeuslaki, että osinkoja tai bonuksia ei jaeta ennenkuin puolet voitosta varataan investointeihin.
Näin helppoa se on, kun poikkeuslakitielle lähdetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostaisivat kaikkien veroprosenttia. Tuolla yhteiskuntasopimuksella: minulla n. 1000€ pienempi kk palkka kuin miehellä ja jos sopimus tehdään menetän hs;n laskurin mukaan yli 5% palkasta kun taas mieheni 3%. Tietenkin jos veroprosenttiä nostetaan joutuu myös isot herrat osallistumaan. Näin jos mennään on pieni ja keskipalkkaiset kuntatyöntekijät päämaksajat.
Verotuksen nostollahan me on tähän päädytty, ettei kellään ole varaa ketään palkata ja kukaan ei palkallaan elä. Äly hoi!
Eiköhän verojen tie ala tosiaan olla kuljettu loppuun, kun 2/3 kansalaisista tarvitsee jonkin sortin tulonsiirtoa eläkseen. Toinen loppuun kuljettu tie on sitten valtionvelka. Pelkät velan hoitokulut ovat jo suuremmat kuin puolustusmenot. Kuka kumma vielä haikailee verojen tai velan perään?
90-luvun laman jäljiltä Suomen valtionvelka oli 100% BKT:sta. Nyt se on noin 61% tänä vuona.Korort ovat ennätyksellisen alhaiset, joten yhä useammat taloustieteilijät ovat kallistuneet velkavetoisen elvytyksen puoleen.
Mehän olemme tehneet velkaelvytystä jo 8 vuotta. Onko se auttanut?
Suomi on ottanut vain syömävelkaa, ei elvytysvelkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostaisivat kaikkien veroprosenttia. Tuolla yhteiskuntasopimuksella: minulla n. 1000€ pienempi kk palkka kuin miehellä ja jos sopimus tehdään menetän hs;n laskurin mukaan yli 5% palkasta kun taas mieheni 3%. Tietenkin jos veroprosenttiä nostetaan joutuu myös isot herrat osallistumaan. Näin jos mennään on pieni ja keskipalkkaiset kuntatyöntekijät päämaksajat.
Verotuksen nostollahan me on tähän päädytty, ettei kellään ole varaa ketään palkata ja kukaan ei palkallaan elä. Äly hoi!
Eiköhän verojen tie ala tosiaan olla kuljettu loppuun, kun 2/3 kansalaisista tarvitsee jonkin sortin tulonsiirtoa eläkseen. Toinen loppuun kuljettu tie on sitten valtionvelka. Pelkät velan hoitokulut ovat jo suuremmat kuin puolustusmenot. Kuka kumma vielä haikailee verojen tai velan perään?
90-luvun laman jäljiltä Suomen valtionvelka oli 100% BKT:sta. Nyt se on noin 61% tänä vuona.Korort ovat ennätyksellisen alhaiset, joten yhä useammat taloustieteilijät ovat kallistuneet velkavetoisen elvytyksen puoleen.
Kertoisitko lähteesi? Valehteleekohan tilastokeskus? http://www.findikaattori.fi/fi/44
No ei valehtele, vaan mun moka. En nyt kuitenkaan sano, että sori siitä, vaan pyydän anteeksi. Tarkoitus ei ollut jakaa virheellistä tietoa. Ei pitäisi yrittää tehdä kahta asiaa yhtäaikaa.
90-luvun laman jäljiltä valtionvelka oli 100 mrd, mikä silloisessa rahan arvossa oli järkyttävän suuri.
Euroopan Komission Suomen maaraportin mukaan Suomen nettovelka-aste on EU-maiden parhaita. Kiitos tästä kuuluu eläkerahastoillemme, joiden varallisuus hipoo 200 mrd.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työpaikat lisääntyvät vain jos tänne joku investoi. Tänne investoi joku vain, jos uskoo saavansa täällä rahoilleen tuottoa. Hyvin yksinkertaista, mutta hyvin vaikeaa ymmärtää.
Ulkomaisia investointeja ajatellen Suomen maantieteellinen sijainti on syrjäinen. Lisäksi haluttomuutta aiheuttaa suomalainen hitaudestaan ja monimutkaisuudestaan kuuluisa byrokratia. Esimerkiksi ympäristöluvan saaminen kestää selvästi kauemmin kuin muualla maailmassa.
Muutenhan pärjäämme kilpailykykyvertailussa erinomaisesti. Inframme ja koulutustasomme ovat kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvää tasoa.
Yksi asia, joka on johtanut nykytilanteeseen, on palkkojen kehitys 2008 lähtien. Palkat nousivat 2008-2013 muita EU-maita nopeammin. Tähän johti Kokoomuksen vaalikampanja, jossa puolue yritti Sari Sairaanhoitajan avulla profiloitua työväen puolueeksi (heh). Sairaanhoitajat saivat palkankorotuksensa, mutta se aiheutti paineita korotuksiin muillakin aloilla. Julkisenkin alan palkat nousivat silloin melko reippaasti.
Nyt, kun BKT:mme on laskenut, ovat julkisen sektorin kulut nousseet suhteessa siihen. Tämä aiheuttaa paineita julkisen sektorin palkkojen ja muiden kulujen laskemiseen.
Suomen yksikkötyökustannukset ovat hieman kalliimmat kuin Eu- ja euroalueella, jossa työtunnin hinta on keskimäärin 27€. Suomessa 31€.
Tosin ostovoimakorjattuna tilanne muuttuukin päinvastaiseksi; Suomi jää alle keskiarvon. Tällöin Suomessa työtunnin hinta on 26 €, kun taas esim. Saksassa se on tällä tavalla laskettuna 32 €.
Surkea ostovoimamme on omiaan kutistamaan kotimarkkinoita. Kuitenkin esim. naapurimme Ruotsin talous kasvaa nimenomaan kotimaisen kulutuksen avulla.
Mikäli yhteiskuntasopimus solmitaan nykyisillä ehdoilla, en näe muuta mahdollisuutta kuin että hallituksen on annettava veronkevennyksiä, jotta ostovoimamme ei täysin romahda. Se puolestaan tarkoittaa vajetta valtion budjettiin, jolloin ainoaksi mahdollisuudeksi jää lisävelan otto. Se ei ole mikään paha juttu, jos näillä toimenpiteillä investoinnit lähtevät käyntiin ja työllisyys kasvaa.
Kertokaa joku, mistä johtuu tuo jatkuva julkisen sektorin arvostelu. Unohditko, että esim. kunnan palveluita käyttää jokainen. Unohtuiko vuorotyötä tekevä hoitohenkilökunta, he jotka vastaavat sairaanhoidosta. Kadut, kirjastot, koulut, liikuntapaikat ym. Miksi heitä ei arvosteta. Kuka jaksaa olla hoitoalalla. Julkinen sektori työllistää eikä ihan vähän työllistäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain minun keinoillani syntyy sanoo porvari ja kieltää uusien yritysten syntymisen vain ulkomaalainen voi auttaa sanoo porvari mantrassaan eikä näe suomalaisia uusia yrityksiä kuin haittoina. Raha siirtyy vain taskusta taskuun sanoo porvari vaikka pienten yritysten vienti eurooppaan on se joka oikeasti kasvaa. Pienten tukemin on kasvua suurten ei. Ulkomaalaiset puheenaiheena on ohiargumentointia. Miksi ette uskalla antaa mahdollisuuksia kilpailulle?
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa joku, mistä johtuu tuo jatkuva julkisen sektorin arvostelu. Unohditko, että esim. kunnan palveluita käyttää jokainen. Unohtuiko vuorotyötä tekevä hoitohenkilökunta, he jotka vastaavat sairaanhoidosta. Kadut, kirjastot, koulut, liikuntapaikat ym. Miksi heitä ei arvosteta. Kuka jaksaa olla hoitoalalla. Julkinen sektori työllistää eikä ihan vähän työllistäkään.
http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/julkisten-men…
http://www.findikaattori.fi/fi/13
Kyllä julkisia palveluja arvostetaan, julkinen sektori työllistää ja paljon hyvää tuottaa, mutta se vain on paisunut meidän kustannuskykymme yli. Eli kaikesta hyvästä huolimatta meillä ei ole siihen varaa nykyisessä muodossaan.
Ikävä tosiasia, mutta tilanne on sama kuin jos asuisimme vaikka kivassa keskikaupungin kattohuoneistossa vuokralla. Meillä olisi aiemmin ollut ihan hyvin varaa siihen. Perheen toinen maksaja jäi kuitenkin työttömäksi ja meillä ei olisi varaa maksaa sitä hulppeaa vuokraa, vaikka asunto kuinka tuottaisi meille mielihyvää, palvelut olisivat lähellä ja tykkäisimme asunnosta. Meillä ei vain olisi varaa siihen. Olisimme jo useamman kuukauden ottaneet velkaa vuokranmaksuun, mutta toiselle ei töitä olisi tiedossakaan eli velkaantuminen jatkuisi. Asunnon vuokra haittaisi jo meidän jokapäiväistä elämää, olisimme joutuneet siirtymään kaurapuuroon, vaatteita emme enää saisi kuin kirppikseltä, emme voisi harrastaa mitään, meillä ei olisi varaa lastemme synttäreihin, jouluna eläisimme sukulaisten avustuksella, sähkölaskumme uhkaisi jäädä maksamatta.
Meillä pitäisi tehdä päätös:
Siirrymme halvempaan ja huonompaan, mutta meillä olisi varaa siihen ja pystyisimme taas jotenkuten elämään normaalisti, huonommassa asunnossa tosin. Pystyisimme harrastamaan ja syömään normaalisti, pysyisimme työkunnossakin, jos joskus työtä olisi tarjolla. Velastakin selviäisimme.
Tai pysyisimme asunnossamme, ottaisimme lisää velkaa asunnon vuokraan, laittaisimme kädet ristiin että toinenkin saisi töitä, vaikka ainainen nälkä uhkaisi jo työkuntoa. Jos me emme saisi velkaa lyhennettyä, niinkuin näyttäisi, velkamme jäisi aikanaan lapsiemme maksettavaksi. Mutta saisimme ainakin asua juuri parhaassa mahdollisessa asunnossa.
Kumman valitset? Kumman valitset julkisen sektorin koossa ja palveluiden määrässä?
Vierailija kirjoitti:
Vain minun keinoillani syntyy sanoo porvari ja kieltää uusien yritysten syntymisen vain ulkomaalainen voi auttaa sanoo porvari mantrassaan eikä näe suomalaisia uusia yrityksiä kuin haittoina. Raha siirtyy vain taskusta taskuun sanoo porvari vaikka pienten yritysten vienti eurooppaan on se joka oikeasti kasvaa. Pienten tukemin on kasvua suurten ei. Ulkomaalaiset puheenaiheena on ohiargumentointia. Miksi ette uskalla antaa mahdollisuuksia kilpailulle?
Ootko sä sekaisin vai mitä ihmettä yrität kertoa? Missä ne suomalaiset uudet yritykset? Mitkä pienet, mitkä suuret? Mikä kilpailu?
Suomalaiset pienet yritykset ovat niitä jotka luovat työtä. Eikä vain ulkomaalainen raha ja vienti ole pelkästään merkityksellistä? Miksi kaikki on aina sekaisin kun sinä et ymmärrä?
Tuohon, miksi julkista sektoria syyllistetään: minä väitän, että rivikansalaiselle jo sana "julkinen sektori" tuo mieleen leipääntyneen paperinpyörittäjän, jonka työpäivistä valtaosa kuluu rupatellessa ja työ itsessään on paperin siirtämistä paikasta toiseen. Yksioikoisesti ajatellaan, että kun julkista sektoria kutistetaan, katoavat nämä turhat paperinpyörittäjät, joita tämän tästä näkyy jossakin "istuskelemasta ja lukemasta juorulehtiä, kun pitäisi painaa töitä". Sellaista kuvaa julkisesta sektorista maalataan ahkerasti, vaikka julkinen sektori on niin paljon muuta kuin sitä, että toimistosihteeri siirtää mappia pöydällä vasemmalta oikealle.
Totuus: nämä leipääntyneet paperinpyörittäjät, pomot, pomon pomot ja varapäälliköt eivät katoa yhtään minnekään, vaan heille pedataan pestejä samalla tavalla kuin ennenkin. Ne itse säästötalkoot taas osuvat tasan sinne, minne sen ei saisi osua: esimerkiksi julkisten palvelujen, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen laatuun, ja niiden pienipalkkaisimpien selkäytimeen ja lompakkoon. Esimerkkinä: julkisen sektorin työntekijä jää eläkkeelle --> virkaa ei laiteta hakuun, vaan jaetaan jo ennestään kädet täynnä työtä oleville, luonnollisesti ihan samalla palkalla --> ihmetellään, kun palvelujen laatu heikkenee heikkenemistään, kun työntekijät uupuvat, tai käsipareja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tuottamaan palvelua laadukkaasti ja ripeästi.
Kertoisitko lähteesi? Valehteleekohan tilastokeskus? http://www.findikaattori.fi/fi/44