Muisteletko usein kaiheudella ihanimpia finnejäsi?

Minulla oli käsivarressa pieni näppylä ja siinä terävä piikkimäinen kohouma. Ei näyttänyt finniltä eikä minulla olekaan koskaan ollut käsissä finnejä. Puristin ja ulos tuli ensin parisenttinen kova tulppa ja ohuena nauhana vaikka kuinka pitkään ehtaa talia.

Työpaikan vessassa huomasin äkisti tulleen superison finnin häpykarvoituksen seassa. Oli pakko puristaa se siinä paikassa. Talia oli melkein teelusikallinen.

Joskus muistelen oudolla kaiholla etenkin leukaan tulleita paisemaisia finnejä, joissa ei siis mitään märkäpäätä ollut, mutta ne pystyi joka tapauksessa puristamaan. Niistä kuului sellainen kiva poksahdus tai narskahdus, kun ne puristi ja iho rikkoutui, ja talia lensi pisaroina peiliin.

Joskus nenän päält tuli sellainen pitkä kovettunut korkkiruuvi, se finni oli varmaan puoli vuotta vanha.

Mulle ei tuu finnejä, mutta poikaystävälle senkin edestä. Puristin sen ohimolta kerran tosi ison finnin, ja se räjähti ja sellaista ruskeaa veristä töhnää lenti mun laseille.