Lue keskustelun säännöt.
vanheneminen taas masentaa
07.03.2016 |
oon kohta kolmekymppinen. tänään saattaessa lasta kouluun näin monia nättejä, raikaskasvoisia teinityttöjä. sellainen mäkin olin mielestäni ihan äsken! nyt posket valuu ja naama on ihan oudon muotoinen, kulmat valuneet alaspäin eikä silmät aukea enää kauniisti... meikillä ym huolellisella laittautumisella tilanne paranee hieman. en kehtaisi ikinä esim seurustella, kun naamani on niin kauhean näköinen aamuisin että en kestä itsekään katsoa itseäni. masentaa, että harmaapäiset ukot katsoo mua kiinnostuneesti, nuorehkot miehet ei. en vaan jaksaisi olla olemassa tällaisena. mitä järkeä? en pysty pitämään itseäni seksuaalisesti haluttavana rumana, enkä pysty kiihottumaan niistä keskinkertaisista, ikääntyneistä ukoista.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oon kohta kolmekymppinen. ... nyt posket valuu ja naama on ihan oudon muotoinen, kulmat valuneet alaspäin eikä silmät aukea enää kauniisti...
Mene lääkäriin. Terveellä 28-29 vuotiaalla ei todellakaan vielä posket ja naama valu. Sinulla on jokin sairaus tai puutostila, jos näin on jo käynyt.
Julkkiksista vaikkapa Maria Veitola on aina näyttänyt nelikymppiseltä, ettei se ole mahdotonta. Mutta todennäköisemmin muutos on sellainen, että vain ap sen itse huomaa ja mielessään liioittelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse 36 vuotta ja rupsahtaminen on viime aikoina alkanut harmittaa. Olen aina (ennen) ollut kaunis ja myönnän, että itsetuntoni on perustunut pitkälti sen varaan. Nyt kuitenkaan en enää saa huomiota miehiltä kuten ennen, kukaan ei flirttaile minulle, ei treffikutsuja tms. Tuntuu, että olen miehille naisena lähes ilmaa. Toisaalta olen kyllä onnellisesti naimisissa ja hyvässä työssä, joten yritän perustella itselleni, että minun tulee nyt vain keskittyä muihin asioihin, kuin ulkonäkööni. Silti haluaisin vanhan ulkonäköni takaisin, meikillä tietty voi yrittää parannella jonkin verran, mutta parhaat päivät ovat selkeästi takana :/
Olen 50. Muistan kolmikymppisenä huomanneeni muuttuneeni nuorille miehille näkymättömäksi. Oli ahdistava tunne. Konkretisoitui etelässä lomalla, kun mua ei enää isketty koko ajan. Huippu oli, että.yks nuori kojunpitäjä kysyi multa suomalaisia iskusanoja. Silloin tajusin viimeistään tulleeni keski-ikäiseksi.
Nyt viiskympisenä vanhuus lähestyy. Täytyy myöntää, että tämä on vielä kamalampaa. Vanhuus ja raihnaisuus odottaa nurkan takana ja alkaa oikeasti rupsahtaa.