Lue keskustelun säännöt.
Ihanko oikeasti teidän mielestä on reilua maksaa kaikki puoliksi?
06.03.2016 |
Tai muuten on LOMPAKKOLOINEN?
Meillä on tilanne, että olen sairaseläkkeellä, käteen jää 1200e/kk. Mies töissä ja palkka 3500e +autoetu. Meillä on molemmilla omat lainat joita lyhennämme molemmat omien maksusuunnitelmien mukaan. Muut kulut maksetaan tasan puoliksi (sähkö, vakuutukset, kauppalasku, vesi ja jäte). Molemmat maksavat itse omien lastensa hankinnat. Näin kun toimimme, ei tule riitaa, mutta pakko sanoa, että olen ihan helvetin tiukilla koko ajan.
Kommentit (36)
En törsää meikkeihin, vaatteisiin tai laukkuihin. Jos jotain ostan, ostan kirpparilta ja vain pakon edessä kaupasta. Nykyään en tosin juuri mitään osta, koska yksinkertaisesti ei ole varaa.
Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että emme enää matkustele perheenä mihinkään, emme käy ulkona syömässä, mies käy lastensa kanssa keskenään huvipuistossa ja lomamatkoilla.
Silloin kun vielä tienasin normaalisti niin silloin maksoi se, jolla rahaa sattui sillä hetkellä olemaan enemmän. Olen maksanut miehen lasten elatusmaksutkin vaikka kuinka monelta kuukaudelta, kun hän oli työttömänä. Eipä näytä toimivan enää tämä kaava.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole reilua. Meillä mies on työtön joten minä maksan enemmän ja näin sen mielestäni kuuluukin mennä. Mies sen sijaan hoitaa tällä hetkellä isomman osan kotitöistä.
Esim nainen on työtön ja saa vaikka ansiosidonnaista 1200,00 ja mies saa nettona 2900,00. Nainen tekee kotityöt ja hoitaa lapsen niin kyllä mies saa tulla rahallisesti vastaan. Esim naiseltakin menee lainanmaksuun 700,00 niin eipä siinä jää sitten paljon elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole reilua. Meillä mies on työtön joten minä maksan enemmän ja näin sen mielestäni kuuluukin mennä. Mies sen sijaan hoitaa tällä hetkellä isomman osan kotitöistä.
saako ansiosidonnaista ja sehän voi olla vaikka 1900,00 netto. Kyllä ois kurjaa olla perheenelättäjä jos mies työtön ja saa peruspäivärahan. Melkeinpä sitä sitten jo alkaa eroa suunnitteleen.
Vierailija kirjoitti:
En törsää meikkeihin, vaatteisiin tai laukkuihin. Jos jotain ostan, ostan kirpparilta ja vain pakon edessä kaupasta. Nykyään en tosin juuri mitään osta, koska yksinkertaisesti ei ole varaa.
Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että emme enää matkustele perheenä mihinkään, emme käy ulkona syömässä, mies käy lastensa kanssa keskenään huvipuistossa ja lomamatkoilla.
Silloin kun vielä tienasin normaalisti niin silloin maksoi se, jolla rahaa sattui sillä hetkellä olemaan enemmän. Olen maksanut miehen lasten elatusmaksutkin vaikka kuinka monelta kuukaudelta, kun hän oli työttömänä. Eipä näytä toimivan enää tämä kaava.
Ap
Nyt olis sitten ainakin aika periä ne elatusmaksut mieheltä takaisin. Jollei mies itse ymmärrä vastavuoroisuutta ja että te olette perhe ja perheen kuuluu auttaa toisiaan niin sitten sun pitää muistuttaa miestä asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole reilua. Meillä mies on työtön joten minä maksan enemmän ja näin sen mielestäni kuuluukin mennä. Mies sen sijaan hoitaa tällä hetkellä isomman osan kotitöistä.
saako ansiosidonnaista ja sehän voi olla vaikka 1900,00 netto. Kyllä ois kurjaa olla perheenelättäjä jos mies työtön ja saa peruspäivärahan. Melkeinpä sitä sitten jo alkaa eroa suunnitteleen.
Ei saa ansiosidonnaista. On vastavalmistunut, joten ei riittänyt työkuukaudet siihen.
Vierailija kirjoitti:
En törsää meikkeihin, vaatteisiin tai laukkuihin. Jos jotain ostan, ostan kirpparilta ja vain pakon edessä kaupasta. Nykyään en tosin juuri mitään osta, koska yksinkertaisesti ei ole varaa.
Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että emme enää matkustele perheenä mihinkään, emme käy ulkona syömässä, mies käy lastensa kanssa keskenään huvipuistossa ja lomamatkoilla.
Silloin kun vielä tienasin normaalisti niin silloin maksoi se, jolla rahaa sattui sillä hetkellä olemaan enemmän. Olen maksanut miehen lasten elatusmaksutkin vaikka kuinka monelta kuukaudelta, kun hän oli työttömänä. Eipä näytä toimivan enää tämä kaava.
Ap
Sun täytyy näköjään muistuttaa asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me maksetaan kaikki puoliksi, siitä huolimatta, että olen ollut 4 vuotta kotona hoitamassa meidän lapsia. Minulla on varaa maksaa puolet, mutta ei se silti ihan reilua minusta ole. Olen "luopunut" palkkatuloista, jotta voin hoitaa lapsiani sekä tehdä ison osan kotitöistä. Mies saa saman palkan kuin ennenkin ja kotitöitä on melkoisesti vähemmän kuin ennen. Melko huono diili mun suunnalta.
Ja sanomattakin lienee selvää, että teen myös kaikki kotityöt, hoidan omien ja hänen lastensa asiat, lenkitän koirat, käyn kaupassa ja laitan ruoat.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahasta riitely on kyllä vihonviimeistä touhua. Meillä maksellaan vähän sen mukaan kellä on varaa eikä mitään pikkupennejä räknätä vaikka molemmat on tällä hetkellä opiskelijoita. Reiluus on se tärkein juttu, en kestäisi riidellä siitä että kaikki menee tasan puoliksi, enkä kehtaisi vaatia sellaista jos toinen tienaa paljon vähemmän.
Minä en jaksa edes kavereiden kesken laskea, että kaikki menee sentilleen tasan. En todellakaan alkaisi tehdä sitä minulle kaikkein rakkaimman ihmisen kanssa, etenkin kun tarkoitus olisi elää tämä elämä loppuun asti yhdessä. Molemminpuolinen rakkaus ja kunnioitus takaavat sen, että molemmat saavat kaiken tarvitsemansa ja myös vähän ylimääräistä riippumatta työllisyystilanteestaan, terveydentilastaan ja muusta vastaavasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on paljon pienempi tuloero kuin aloittajalla, normaalisti minä olen se enemmän tienaava mutta äitiyslomien aikana oli toisin päin.
Meillä on aina ollut se jako että kaikki maksetaan periaatteessa puoliksi (ts. yhteiseltä tililtä, ei sitä kukaan seuraa että kuka vaikka jonkun ruuan sitten lopulta syö), mutta rahakkaampi osapuoli maksaa jotain "ylimääräisiä" juttuja sen verran kuin pitää järkevänä. Esim. mies saattoi maksaa joskus ravintolassakäynnin omalta kortiltaan silloin kun olin äitiyslomalla, ja minä olen muina aikoina ostanut valtaosan esim. huonekaluista ja lasten vaatteista.
Uusperhekuviosta ei ole omaa kokemusta, mutta jos joskus sellaisessa tilanteessa olisin niin varmaan päätyisin johonkin vähän vastaavaan. Haluaisin että juoksevat menot maksetaan suht puoliksi, mutta jos esim. toisella osapuolella ei olisi varaa matkusteluun niin maksaisin sitten hänenkin puolestaan mieluummin kuin matkustaisin aina ilman häntä.
Tuntuu kyllä tyhmältä näistä asioista rutista ja vielä vähemmän tekee mieli kotona näistä tapella. Ärsyttää ja tuntuu siltä, ettei mies arvosta minua yhtään. Tai ei arvosta sitä panosta, minkä olen laittanut yhteiseen perheeseen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ainakin haluan viettää aikaa miehen kanssa käymällä välillä esim ravintolassa ja elokuvissa. Tämä ei onnistu jos vaatisin miestä maksamaan puolet kuluista. Toisaalta meillä ei ole ikinä ollut niin tarkkaa sen suhteen. Opiskeluaikanakin vaan mietittiin että kummalla on enemmän sillä hetkellä rahaa saa maksaa.
Rakastan miestäni todella paljon, joten miksen haluaisi helpottaa hänen elämäänsä miten vaan voin. Toivon tietysti, että siinä vaiheessa jos/kun me lapsi tehdään tai itse olen jostain muusta syystä pienempi tuloinen mies auttaa minua.
Ja mies kyllä tekee kaikkensa saadakseen töitä. Valitettavasti vaan Suomen työllisyystilanne on tällä hetkellä aika heikko.
Ihana mies. Hoidattaa lapsensa sinulla ja maksattaa elarit muttei tule itse yhtään vastaan. Eroa.
Miten te jaksatte? Se on vaan rahaa.
Kaikki tämä menettää merkityksensä kun toisella todetaan syöpä, menettää lapsensa tai toinen on kolarissa jossa olisi voinut menettää henkensä tai mitä tahansa aidosti tärkeää tapahtuu.
En vain voi ymmärtää miksi ette osaa arvostaa sitä toista ja oikeasti merkitseviä asioita, ennen kuin jotain kamalaa tapahtuu?
Herätkää, pahvit!