Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Keliaakikot, miten kestätte tämän lopullisuuden?
29.02.2016 |
Keliakiadiagnoosin kanssa elellyt jo melkein kolme vuotta, ettei ole enää ihan tuore juttu... Orjallisella luontaisesti gluteenittomalla olen koko tämä ajan tietty ollut, ja kontrolleista saanut puhtaat paperit.
Pari päivää sitten tein viimein sen, mitä olen vältellyt koko tämän ajan: ostin ja söin suklaan, jossa oli merkintä "saattaa sisältää gluteenia". Olin tätä suklaata kaivannut jo niin kauan ja nyt viimein ajattelin, että perhana, ei kai siinä nyt voi niin paljoa olla että oireet käynnistyisi!.
No olihan siinä, tykyttävä kipu vatsalla koko seuraavan päivän.
Nyt tuon jälkeen vasta alkoi käsittää koko homman lopullisuuden... Että tämä ei olekaan mikään ohimenevä vaihe, vaan tämä jatkuu hamaan loppuun asti. Sitä kautta tuli taas se alun "vaikea hyväksyä" -tunne takaisin. Tekisi mieli napa täyteen pullia, patonkeja, viinereitä, pitsaa jne. kaikkea, mitä olen kaiholla muistellut tämän kolme vuotta. Joku sisäinen kapina käynnissä siis... Ja ei, en kuitenkaan noita ole vetämässä kun ei siitä muuta saisi kuin lääkärireissun aikaiseksi.
Mikä muilla on auttanut hyväksymään tämän lopullisuuden?
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Ajattele sitä että tulet aikanaan kuolemaan, kenties jo hyvinkin pian. Tätä ajatusta vasten keliakian lopullisuus ei tunnu miltään.
Tässä varmaan olis joku syvällinen pointtikin, jota en nyt tavoittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että ei enää tarvitse arvailla, että mitä voi syödä, vaan riittää, että noudattaa oikeata ruokavaliota. Tietysti tätä palstaa kun on lukenut on voinut käsittää myös sen, että keliaakikkona on oikeasti terve, koska mitään ulkoista ei aina näy. Tämän palstan mukaanhan ihminen ei oikeasti voi olla sairas, jollei oikeasti ole vähintään käsi poikki tai pääkainalossa. Pientä armoa saattaa joskus saada, jos on useiden satojen eurojen lääkelaskut kuukaudessa maksettavana.
Mitenkäs kestäisitte minuna, kun joulun alla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, nyt diabetes ja munuaisten vajaatoiminta. Sitä ennen ollut jo verenpainetauti, paha astma, migreeni ja ruusuihottoma?
Syön terveellisesti, en juo enkä polta. Maailma on epäoikeudenmukainen.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs kestäisitte minuna, kun joulun alla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, nyt diabetes ja munuaisten vajaatoiminta. Sitä ennen ollut jo verenpainetauti, paha astma, migreeni ja ruusuihottoma?
Syön terveellisesti, en juo enkä polta. Maailma on epäoikeudenmukainen.
Tuo "mullapa on pahempi sairaus kuin sulla!" -kilpaileminen on ehkä sairanta mitä tiedän.
Hmm, yleensä riittää se perus-gluteeniton keliaakikolle. Mikä oli syynä, että otit luontaisesti gluteenittoman ruokavalion alunperin käyttöön? Itse vedän noita "saattaa sisältää" -tuotteitakin surutta. Joskus on tullut vahinkoaltistuksia, ja silloin on kyllä ihan selvät oireet valitettavasti (oksennan). Ehkä sinuna koittaisin vielä sitä tavallista gluteenitonta ruokavaliota, jos vatsan tykytys oli vain sattumaa tai vaikka vaan jännitystä tms.
Itselläni on ollut keliakia nyt 10 vuotta. Nyt tähän on jo tottunut. En enää oikeastaan minkään ruuan puuttumista harmittele. Ja koko ajan on valikoimakin kasvanut hurjan paljon. Saa vaikka mustaa makkaraa ja berliininmunkkia halutessaan! Ulkomailla käydessä harmittaa enemmän, sillä siellä gluteenittomuus on huonommin huomioitu.
Kyllä se siitä ajan myötä helpottaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattele sitä että tulet aikanaan kuolemaan, kenties jo hyvinkin pian. Tätä ajatusta vasten keliakian lopullisuus ei tunnu miltään.
Tässä varmaan olis joku syvällinen pointtikin, jota en nyt tavoittanut.
Ei se mitään, ei me kaikki voida olla syvällisiä.
Alkaa tähän sopeutumaan. Pizzaa kaipaan vieläkin, gluteeniton pohja ei vaan toimi niin hyvin kuin tavis. Ainoastaan ärsyttää joskus ravintoloissa kun joutuu tivaamaan että millä on suurustettu ja miten käsitellään erikseen.
Mutta siitä ilosta että vatsantoiminta ei enää häiritse jokapäiväistä elämää niin kestää tämän. Suklaissa on paljon vaihtoehtoja, onneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmm, yleensä riittää se perus-gluteeniton keliaakikolle. Mikä oli syynä, että otit luontaisesti gluteenittoman ruokavalion alunperin käyttöön? Itse vedän noita "saattaa sisältää" -tuotteitakin surutta. Joskus on tullut vahinkoaltistuksia, ja silloin on kyllä ihan selvät oireet valitettavasti (oksennan). Ehkä sinuna koittaisin vielä sitä tavallista gluteenitonta ruokavaliota, jos vatsan tykytys oli vain sattumaa tai vaikka vaan jännitystä tms.
Itselläni on ollut keliakia nyt 10 vuotta. Nyt tähän on jo tottunut. En enää oikeastaan minkään ruuan puuttumista harmittele. Ja koko ajan on valikoimakin kasvanut hurjan paljon. Saa vaikka mustaa makkaraa ja berliininmunkkia halutessaan! Ulkomailla käydessä harmittaa enemmän, sillä siellä gluteenittomuus on huonommin huomioitu.
Kyllä se siitä ajan myötä helpottaa!
Luontaisesti gluteeniton siksi, että vehnätärkkelys ei sovi ollenkaan vaan vatsakipuja tulee siitäkin. Pitänee ehkä uskaltautua jossain vaiheessa kokeilemaan uudestaan, josko vaikka olisikin ollut sattumaa tuo vatsakipu :/
Ja mistä muuten olet löytänyt gluteenitonta mustaa makkaraa ja berliinimunkkia? Olen viivana ostamassa :D
-ap
Ebtäs se, jos tulee sota ja on vaikea huomioida erityisruokavalioita. Hyvä kun jotain saa.
Pulassa sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ebtäs se, jos tulee sota ja on vaikea huomioida erityisruokavalioita. Hyvä kun jotain saa.
Pulassa sitten?
Paskat housuissa, kirjaimellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs kestäisitte minuna, kun joulun alla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, nyt diabetes ja munuaisten vajaatoiminta. Sitä ennen ollut jo verenpainetauti, paha astma, migreeni ja ruusuihottoma?
Syön terveellisesti, en juo enkä polta. Maailma on epäoikeudenmukainen.
Et näköjään tiedä, mikä on terveellistä syömistä.
Alue: Aihe vapaa
Ajattele sitä että tulet aikanaan kuolemaan, kenties jo hyvinkin pian. Tätä ajatusta vasten keliakian lopullisuus ei tunnu miltään.