Lue keskustelun säännöt.
Työterveyslääkärin suusta:
29.02.2016 |
"Et sinä masennuksen vuoksi sairauslomaa tarvitse, kun kerta pystyt tekemään perheelle ruokaa".
Olen kahden testin mukaan kuulema lievästi masentunut ja lievästi ahdistunut.
Lääkkeitäkään ei tullut, tosin en niitä vielä ottaisikaan käyttöön, banaani kuulema voisi nostaa serotoniinitasoa aivoissa.
No, sitten vaan jatkamaan elon tietä banaani kädessä, en kyllä jaksaisi.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vakava masennus ja käyn töissä.
Masennus onkin siitä kummallinen sairaus, että se oireilee eri ihmisillä eri tavalla. Lisäksi kaikkia eivät lääkkeet auta, itse kuulun siihen ryhmään. Kokeiltu on koko repertuaari, mutta kaikki aiheuttivat niin pahoja fyysisiä sivuoireita, että lääkärin käskystä lopetimme lääkityksen yrittämisenkin. Söin jokaista lääkettä kuuliaisesti kolme kuukautta odottaen sivuoireiden häviävän. Pari kertaa jouduin sairaalaankin niiden takia.
Saanko kysyä, mitnkätyyppistä työtä teet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vakava masennus ja käyn töissä.
Masennus onkin siitä kummallinen sairaus, että se oireilee eri ihmisillä eri tavalla. Lisäksi kaikkia eivät lääkkeet auta, itse kuulun siihen ryhmään. Kokeiltu on koko repertuaari, mutta kaikki aiheuttivat niin pahoja fyysisiä sivuoireita, että lääkärin käskystä lopetimme lääkityksen yrittämisenkin. Söin jokaista lääkettä kuuliaisesti kolme kuukautta odottaen sivuoireiden häviävän. Pari kertaa jouduin sairaalaankin niiden takia.
Saanko kysyä, mitnkätyyppistä työtä teet?
Henkisesti vaativaa asiantuntijatyötä. Fyysisesti ei ole raskasta. Koen, että työ on se osuus elämästäni mistä saan onnistumisen kokemusta ja tyydytystä. Sairasloma ajaisi vielä taloudelliseen ahdinkoonkin, joten tulis yksi huoli lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievästi masentunut ja lievästi ahdistunut? Ja loma nimeltään palkallinen sairausloma siis parantaisi nuo vaivat?
Ei, en usko. Toisaalta on aika helvetin ahdistavaa, suorastaan kuristavaa, toimia joka päivä kuin ei mitään ja jaksaa painaa töissä ihmisten katseiden ja vaateiden alla se 8h joka ikinen päivä vaikka oikeasti tekisi vain mieli haistattaa pitkät ja käpertyä omaan happamuuteensa ja itkeä jos/kun itkettää. Tiedän myös sen että olisi asioita joiden pitäisi ns muuttua mutta minä en tiedä miten enkä todellakaan jaksa edes ajatella miten sen tekemisen ja toteuttamisen tekisin kun tuntuu että en vain jaksa, pysty, kykene, huvita, jaksa.
ap
Siis työ tympii. Ei se ole sairausloman paikka, vaan merkki siitä, että uutta duunia pitää ruveta etsimään. Jos ei huvita, niin sitten ei huvita, ja sillähän on seurauksensa. Sinulla on vielä kaikenlaista valinnanvaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu on masentunut, ja ollut sitä 15-vuotiaasta asti. On tehnyt lapsia silti. Töissä ei ole koskaan ollut. Masennus estää ikävien asioiden tekemisen. Mutta kivoja asioita voi tehdä, kuten köydä baarissa.
Näppärä tauti!
MS-fatiikki on vielä näppärämpi.
Se pistää ihan yhtäkkiä toiminnan seis. Yleensä sitä nopeammin mitä ikävämmästä tekemisestä on kyse. Eikä tarvitse olla edes masentuntu. Vähän vaan vittuuntunut, ja sehän on siedettävämpi olotila kuin masennus.
Mutta toi banaani voisi kyllä olla mainio.
Sitähän voi käyttää ensin masturbointiin. Kyllä silläkin saa hyviä hormonimuutoksia aikaan. Syö vasta sen jälkeen.
Siinäpä meillä onkin monikäyttöinen hedelmä ü
Joo, mulla on tänään tämmöinen pikkuisen väsy päivä. Ei oikein jaksa keskittyä mihinkään, mutta hereillä oleminen sentään onnistuu, ainakin pätkittäin. Tämä fiilis aina nostaa juttujen tasoa :p
t. ms-fatiikista kärsivä
No nyt kuulostaa, että joku kirjoittaa, joka ei tiedä ollenkaan MS taudista. Alkuun ihminen näyttää päällisin puolin terveeltä, joten sinällään varmaan helppo erehtyä. Kun joku vuosi menee ja näet, kuinka MS tauti on alkanut muutenkin hankaloittamaan liikkumista, häpeät, että vitsailet tuolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu on masentunut, ja ollut sitä 15-vuotiaasta asti. On tehnyt lapsia silti. Töissä ei ole koskaan ollut. Masennus estää ikävien asioiden tekemisen. Mutta kivoja asioita voi tehdä, kuten köydä baarissa.
Vai niin.
Minä olen käynyt baarissa viimeksi v.2011. Tässä on nyt kysymys koko elämänmittaisista koettelumsista joita minulla on ollut, lapsuudesta tähän päivään asti ja alkaa pikkaisen näköjään käymään psyykeenkin päälle. Mutta ehei, minähän jaksan, jaksan kunnes kupsahdan, tai ainakin saan murrosikäiset lapseni aikuisiksi asti. On pakko jaksaa, pakko olla yhteiskuntaa hyödyttävä ja tuottava yksilö. Jaksaajaksaajaksaajaksaa.
ap
En ymmärrä, että jos pelkästään oma elämä on tuskaa, niin miksi pitää sitten vielä lapsiakin tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lievää sitä ja lievää tätä. Oot siis ihan normityössäkävijä. Lopeta vinkuminen, ala korjaamaan avioliittoasi ja laajentamaan työkuviota. Saikku ei sulle nyt vaan kuulu, vaikka varvasta vähän kolottaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu on masentunut, ja ollut sitä 15-vuotiaasta asti. On tehnyt lapsia silti. Töissä ei ole koskaan ollut. Masennus estää ikävien asioiden tekemisen. Mutta kivoja asioita voi tehdä, kuten köydä baarissa.
Näppärä tauti!
MS-fatiikki on vielä näppärämpi.
Se pistää ihan yhtäkkiä toiminnan seis. Yleensä sitä nopeammin mitä ikävämmästä tekemisestä on kyse. Eikä tarvitse olla edes masentuntu. Vähän vaan vittuuntunut, ja sehän on siedettävämpi olotila kuin masennus.
Mutta toi banaani voisi kyllä olla mainio.
Sitähän voi käyttää ensin masturbointiin. Kyllä silläkin saa hyviä hormonimuutoksia aikaan. Syö vasta sen jälkeen.
Siinäpä meillä onkin monikäyttöinen hedelmä ü
Joo, mulla on tänään tämmöinen pikkuisen väsy päivä. Ei oikein jaksa keskittyä mihinkään, mutta hereillä oleminen sentään onnistuu, ainakin pätkittäin. Tämä fiilis aina nostaa juttujen tasoa :p
t. ms-fatiikista kärsivä
No nyt kuulostaa, että joku kirjoittaa, joka ei tiedä ollenkaan MS taudista. Alkuun ihminen näyttää päällisin puolin terveeltä, joten sinällään varmaan helppo erehtyä. Kun joku vuosi menee ja näet, kuinka MS tauti on alkanut muutenkin hankaloittamaan liikkumista, häpeät, että vitsailet tuolla.
20 vuotta olen tämän kanssa taistellut.
Kommenttini oli vain ärtynyt purkaus tuolle joka sanoi masennusta "näppämämmäksi taudiksi".
Yhteistä molemmissa on se, että päällepäin näkyy vain murto-osa oireista, usein ei edes sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, oliko teillä puhetta terapiasta? Minä en usko että töissä olo olisi ainakaan helpompaa, jos jäisit muutamaksi viikoksi tai kuukaudeksi kotiin ja palaisit sitten siihen samaan hommaan, päin vastoin! Mitä ongelmia se kotona oleminen ratkaisisi? Toki voisit silloin levätä enemmän, mutta jotain pysyvämpää apua kyllä tarttisit, jos kyse on tosiaan pitkään olleesta ongelmasta. Terapia olisi varmaan hyväksi, mutta sitä ei välttämättä yhteiskunta maksa. Minä olen käynyt joitain kertoja ihan itse maksaen, mutta sen pitää olla silloin jotain ratkaisukeskeistä juttua, jos mihinkään psykoanalyysiin ei ole varaa. Kirjojen lukeminen auttaa myös joitain ja nykyään löytyy myös netistä neuvoja masennukseen.
Ap, miten sairasloma olisi auttanut sinua? Ei lääkäri sitä määrää jos siitä ei ole hyötyä.
Lievään masennukseen tai ahdistukseen ei todellakaan määrätä mitään lääkkeitä, ei niistä silloin ole kuin haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kuulostat siltä että olet uupunut. Oletko pohtinut mistä tuo uupumus johtuu? Onko työpaikalla millainen ilmapiiri? Onko töissä liian kiire tai stressiä?
Painaako jokin asia kotona?
Selvitä jaksamiseesi vaikuttavat asiat ja mieti mitä voisit itse tehdä että tilanteesi muuttuisi.
Upumukseen ei auta kuin asioiden uudelleen järjestely. Opettele sanomaan ei. Keskity olennaiseen. Haistata pitkät paineille ja veemäisille ihmisille. Teet minkä voit ja ole ylpeä siitä mitä teet. Hanki harrastus. Tehkään perheenä jotain kivaa yhdessä. Parhaiten selviät paineista kasvattamalla selkärangan, jonka avulla ravistelet ikävät asiat pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sanon lääkärille ihan suoraan, että haluan tapaa itseni ym., jos oikeasti tarvitsen aikaa levätä. Loppuu ne vähättelyt.
Minä menin aikoinaan lääkärille, ihan asiantuntijalle joka kuulemma vähättelee oireita ym.
menin sinne 5 min myöhässä, pyjamanhousut jalassa ja tukka takussa.
ei ollut suunniteltu juttu, vaan olin oikeasti myöhästyä pahasti !
Mutta sain lääkkeet ja seurantakäynnit, siististi pukeutunut ja meikattu ystäväni ei ollut saanut ( et sinä masentunut ole kun jaksat meikatakin!)
näin 15 v sitten savossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos netti/lehtitestin mukaan lievästä masiksesta ja lievästä ahistuksesta kärsivät pantaisiin kaikki saikulle, kukaan Suomessa ei tekisi töitä paitsi Esa Saarinen ja Ela.
Miten sun unien laita? Siis nukutko oikeasti hyvin ja riittävästi?
Masennusdiagnoosi saa monen lamautumaan ja menettämään viimeisenkin toivon kun kerran nyt on diagnoosi päällä. Itsellä on ollut vaihtelevaa masennusta vakavaan ja lievään, syömishäiriötä, paniikkihäiriötä ym. vuosia mutta en ole silti luopunut toivosta ja rakentanut elämääni eteenpäin jaksamiseni mukaan. Masennus on todellinen sairaus mutta ihminen ei silti menetä päätäntäkykyään. Toivon ylläpito ja parantumishaluisuus on jokaisen oma valinta. Jos todella täytyy levätä niin levätään mutta kyllä aina kannattaisi välttää sitä lamaantumista viimeiseen asti. Liikunta ja terveelliset elämäntavat todella auttavat ja serotoniini ei ole mikään urbaani legenda.
Miten se sairausloma auttaa masennukseesi?
Vierailija kirjoitti:
Masennusdiagnoosi saa monen lamautumaan ja menettämään viimeisenkin toivon kun kerran nyt on diagnoosi päällä. Itsellä on ollut vaihtelevaa masennusta vakavaan ja lievään, syömishäiriötä, paniikkihäiriötä ym. vuosia mutta en ole silti luopunut toivosta ja rakentanut elämääni eteenpäin jaksamiseni mukaan. Masennus on todellinen sairaus mutta ihminen ei silti menetä päätäntäkykyään. Toivon ylläpito ja parantumishaluisuus on jokaisen oma valinta. Jos todella täytyy levätä niin levätään mutta kyllä aina kannattaisi välttää sitä lamaantumista viimeiseen asti. Liikunta ja terveelliset elämäntavat todella auttavat ja serotoniini ei ole mikään urbaani legenda.
Aivan samaa mieltä! Ja epäilemättä se vaikuttaa ihmisten asenteisiin, kun on masentuneita ja "masentuneita" ja niin eri lailla toimivia ihmisiä, terveen ihmisen on aika vaikea ymmärtää erilaisia taudinkuvia. Myönnän itsekin suhtautuvani aika skeptisesti ihmiseen, joka on vuosikausia masentunut eikä jaksa tehdä töitä tai mitään muutakaan "ikävää", mutta kuitenkin jaksaa urheilla 3 h päivässä. Masennus on tämän ajan muotitauti ja on todella ikävää oikeasti sairaita kohtaan, että kaiken maailman kyllästymistä/pientä apeutta kuvaillaan masennukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Miten se sairausloma auttaa masennukseesi?
Tämä nimenomaan on se keskeinen kysymys.
MS-fatiikki on vielä näppärämpi.
Se pistää ihan yhtäkkiä toiminnan seis. Yleensä sitä nopeammin mitä ikävämmästä tekemisestä on kyse. Eikä tarvitse olla edes masentuntu. Vähän vaan vittuuntunut, ja sehän on siedettävämpi olotila kuin masennus.
Mutta toi banaani voisi kyllä olla mainio.
Sitähän voi käyttää ensin masturbointiin. Kyllä silläkin saa hyviä hormonimuutoksia aikaan. Syö vasta sen jälkeen.
Siinäpä meillä onkin monikäyttöinen hedelmä ü
Joo, mulla on tänään tämmöinen pikkuisen väsy päivä. Ei oikein jaksa keskittyä mihinkään, mutta hereillä oleminen sentään onnistuu, ainakin pätkittäin. Tämä fiilis aina nostaa juttujen tasoa :p
t. ms-fatiikista kärsivä