Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naapuri valitti lapsen metelöinnistä, mikä neuvoksi?!
28.02.2016 |
Asumme mukavassa ja rauhallisessa pienkerrostalossa. Meillä on 3 v lapsi ja pikkukakkosen laskettu aika reilun viikon päästä. Tänään alakerran naapuri pudotti epämukavan pommin. Kertoi olevansa ihan uupunut siihen töminään jota esikoisemme pitää. Pitää telkkaria kovalla tai istuu kuulosuojaimet päässä omassa olohuoneessaan :( Kyseessä mukava naapuri joka ei kyllä varmasti tyhjästä valita ja oli aika nolona kertoessaan asiasta.
Osa metelistä on varmaan jalkojen töminää, osa tulee leikeistä. Keksin useita loogisia syitä minkä vuoksi juuri nyt asia on alkanut enemmän vaivata. Esikoinen jäi noin kuukausi sitten kotihoitoon kun jäin töistä pois eli hän yksinkertaisesti on enemmän kotona. Toisekseen viimeiset 2 viikkoa matot on olleet pesulassa eli maton sijaan lelut ja lapsi hyppii paljaalla parketilla. Pisteenä iin päälle tulee tämä raskaus. Viikolle 37+ jaksoin suht normaalisti. Viimeisen 1-2 viikon ajan lapsen kanssa on todellakin ulkoiltu liian vähän. Joka aamu olen kyllä raahautunut hänen kanssaan ulos, mutta ulkona vietetty aika on päivä päivältä lyhentynyt kun selkä ja lantio ei enää kestä seisomista. Tämä viikko on ollut kaiken huippu kun kerhokin on ollut hiihtolomatauolla.
Nyt olen huolestunut kun jotain tarttis tehdä. Ensi viikko on aika hyvin järjestetty jo lapsen kannalta. On nyt pari päivää isovanhemmillaan (300 km päässä) niin saan levätä ja järjestellä kotona. Loppuviikosta onkin sitten kerhotoimintaa taas ja kaverisynttäriä. Matotkin saadaan pesulasta melua vaimentamaan.
Jotenkin tässä myös konkretisoitui se miten erilaista arki 2 lapsen kanssa tulee olemaan kuin esikoisen äippälomalla. Pitää ottaa ihan se asenne että tämä on nyt työni ja lapset viedään säällä kuin säällä pihalle kahdesti päivässä. Toki tämä loppuraskaus ja lapsivuodeaika on pakko mies ottaa avuksi esikoisen kanssa ulkoilemaan. Vaihtoehtoja ei taida olla, hänen on pakko osallistua. Toivotaan ettei synnytys mene tällä kertaa sektioon niin toivun nopeammin. Miten saisi miehen tajuamaan että lapsen ulkoilu on oikeasti tärkeää?! Tänään aamulla viimeksi pyysin viemään lapsen hetkeksi pihalle riehumaan ja sain saarnan siitä miten joustamaton olen kun joka päivä pitäisi viedä ulos. Ihan turha yrittää päikkäreillekään saada jos vaan sisällä pitää.
Saako teillä kotona sisällä lapset juosta? Aloin miettiä että pitäisikö sisällä juokseminen kieltää... Siitä olisi etua vauvankin kannalta niin ei jäisi niin helposti jalkoihin.
Toinen on kyllä nuo tömistelyleikit, ponit laukkaa ja autot/lentsikat hyppii vimmattuna lattialla. Kaikkea ei kai kuitenkaan voi kieltää..? Matot varmaan auttaa tässä jo paljon. Ajattelin myös käydä noita askarteluatarvikkeita hakea lisää niin olisi enemmän rauhallista puuhaa kotona. "Vapaa leikki" tuppaa aina menemään ihan riehumiseksi, vaikka pitäähän sitäkin vähän olla.
Kuulisin myös mielellään minkälaisia on kotihoidossa olevien muiden 3 v päivät. Paljonko niissä on kodin ulkopuolista aktiviteettia ja millaisia puuhia?
Kommentit (83)
Varmasti matot sitten auttaa jne. Eihän sillekään mitään voi, että jotkut asunnot on rakennettu niin hataraksi. Tärkeintä aloittajan viestissä on kuitenkin se, että hän oikeasti ajattelee muita ihmisiä. Ei jankuta kellonajoista ja siitä, että kerrostalossa "saa tehdä mitä haluaa" ja kaikki on normaalia. Ei ole. Tuskin aloittaja nielisi, jos naapuri hakkaisi rumpuja urakalla 6-22 välisenä aikana. Täytyy ajatella muitakin ja sitä, mitä mahdollisesti itse joutuu seuraavaksi sietämään. Tsemppiä aloittaja, olet ihana ihminen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aina ollut sääntö että sisällä ei saa juosta (eikä hyppiä/pomppia) Ja asutaan onakotitalossa. Minusta se on ihan perusturvallisuusperiaate.
Onko sen penska pakko riehua koko ajan? Kyllä sitä voi rauhallisestikin leikkiä.
En usko, että normaalin taaperon juoksentelu sisällä häiritsee. Mutta jokainen lattialle pudonnut tavara kuulostaa ikävältä alakerrassa. Muutin pois koska yläkerrassa oli kainalokeppityyppi ja sen kepit römähti lattialle aina mihin kellonaikaan hyvänsä. Sellaisesta on vaikea valittaakaan. Matot auttaa varmasti paljon. Jälkikäteen on vaikea arvella, että onko äänieristys parketinalle laitettu oikein ja myös lattian ja seinien väliin. Ne kaikki kuuluu. Meillä on hiljainen yläkertalainen, mutta hänen yläpuolellaan asuvan tömistely kuuluu meille asti. Ei päivällä kun on muitakin ääniä, mutta illalla vaikka moni sitä ei uskoisi. Yksi asunto siis meidän välissä.
Vituttaa perheelliset jotka kuvittelee, että on ok hyppiä ja tömistellä joka päivä monta tuntia. Ettehän te anna kakaroidenne riehua kylässä tai muuallakaan. Joku saatanan rauha naapureillekin. Lasten täytyy oppia ottamaan muutkin huomioon ja leikkiä voi rauhallisestikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matot auttavat varmasti aika paljon. Ja lapsi on sen ikäinen, että viimeistään nyt voisi opettaa ettei sisällä juosta, ihan turvallisuudenkin vuoksi.
Ja lattiaa ja naapuria ajatellen voi lapsen opettaa leikkimään,ei heittelemään, hakkaamaan, tuhoamaan leluja. Se kun pitää niin pirusti ääntä.
Äänettömästi ei tarvitse leikkiä, mutta en edes itse jaksa kuunnella sitä hakkaamista yms. ääntä,koska ei sille ole mitään perusteita.
Eikö se oo normaalia että lapselle opetetaan että sisällä ei juosta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kyse on normaalista elämisen äänistä, kuten lapsen leikeistä, niin se on voi voi naapurin kannalta. Varsinkin jos äänet ajalla 7-22. Kohta teillä on vauva, joka voi itkeä öisinkin, huonolla tuurilla vielä koliikkia. En reagoisi mitenkään tai ainakaan stressaisi. Jos kerrostaloon muuttaa, se riski on vain otettava, että naapurissa voi asua perhe pikkulapsineen. Ja lapsista lähtee ääntä.
Matot lattialle, lisää ulkoilua, lapselle joku jumppakerho, ja jospa hommaatte kotiin vaikka puolapuut ja renkaat, niin saa vekara voimistella niissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä? Ei tuo ap : n touhu nyt mitenkään kohtuuttomalta kuulosta. (tai lapsen touhu )
Kohta niitä tömistelijöitä on siellä kaksi, kun vauva kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun kyse on normaalista elämisen äänistä, kuten lapsen leikeistä, niin se on voi voi naapurin kannalta. Varsinkin jos äänet ajalla 7-22. Kohta teillä on vauva, joka voi itkeä öisinkin, huonolla tuurilla vielä koliikkia. En reagoisi mitenkään tai ainakaan stressaisi. Jos kerrostaloon muuttaa, se riski on vain otettava, että naapurissa voi asua perhe pikkulapsineen. Ja lapsista lähtee ääntä.
Olethan samaa voi voi -mieltä siitä, että sen itkevän vauvan naapurina voi olla tuottelias nikkaroija tai harrastelijapianisti? Tai että harvoin itkevästä vauvasta kehkeytyy usein itkevä äänekkään naapuriston vuoksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä naapuri valitti kanssa meidän lapsesta, haukkui minut huonoksi äidiksi kun en saa pidettyä lastani paikoillaan ja kehotti antamaan 4-vuotiaalle lapselle rauhoittavia!
Ratkaisu oli että muutettiin pois ennenkuin mieheni tekisin siitä naapurista jauhelihaa.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että normaalin taaperon juoksentelu sisällä häiritsee. Mutta jokainen lattialle pudonnut tavara kuulostaa ikävältä alakerrassa. Muutin pois koska yläkerrassa oli kainalokeppityyppi ja sen kepit römähti lattialle aina mihin kellonaikaan hyvänsä. Sellaisesta on vaikea valittaakaan. Matot auttaa varmasti paljon. Jälkikäteen on vaikea arvella, että onko äänieristys parketinalle laitettu oikein ja myös lattian ja seinien väliin. Ne kaikki kuuluu. Meillä on hiljainen yläkertalainen, mutta hänen yläpuolellaan asuvan tömistely kuuluu meille asti. Ei päivällä kun on muitakin ääniä, mutta illalla vaikka moni sitä ei uskoisi. Yksi asunto siis meidän välissä.
Siis sinua häiritsee naapurisi kainalosauvoilla kävely, mutta et usko että lapsen sisällä juoksentelu voisi ketään häiritä?? Mikä logiikka tässä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma on myös naapurin. Lähteköön itse välillä ulkoilemaan ja keksis muutakin tekemistä kuin korvat höröllään kuunnella yläkerrasta kantautuvia ääniä.
Meidän yläkerrassa asuu myös lapsiperhe (ollaan sellainen itsekin ) , eikä ne äänet häiritse kun meilläkin on kotona elämää, televisiot päällä jne .
Kerrostalossa on pakko sopeutua elämisen ääniin, tai sitten pitää muuttaa muualle.
(Tietysti kohtuuton metelöinti on asia erikseen, jatkuva kovaääninen riitely jne. mutta tässä ei nyt kyse ollut siitä. )
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että normaalin taaperon juoksentelu sisällä häiritsee. Mutta jokainen lattialle pudonnut tavara kuulostaa ikävältä alakerrassa. Muutin pois koska yläkerrassa oli kainalokeppityyppi ja sen kepit römähti lattialle aina mihin kellonaikaan hyvänsä. Sellaisesta on vaikea valittaakaan. Matot auttaa varmasti paljon. Jälkikäteen on vaikea arvella, että onko äänieristys parketinalle laitettu oikein ja myös lattian ja seinien väliin. Ne kaikki kuuluu. Meillä on hiljainen yläkertalainen, mutta hänen yläpuolellaan asuvan tömistely kuuluu meille asti. Ei päivällä kun on muitakin ääniä, mutta illalla vaikka moni sitä ei uskoisi. Yksi asunto siis meidän välissä.
Siis sinua häiritsee naapurisi kainalosauvoilla kävely, mutta et usko että lapsen sisällä juoksentelu voisi ketään häiritä?? Mikä logiikka tässä on?
No onko vähän eri asia?
Remontointi ja pianon pimputus ei ole verrattavissa LUONNOLLISIIN ääniin, joita lapsista lähtee.
Voisitko laittaa lapsen leikkimään sellaiseen huoneeseen joka ei ole naapurisi olkkarin päällä. Oletan että hän katsoo siellä tv:tä? Samalla tulisi teillekin tavaksi että tuo esikoinen ei tuo lelujaan pitkin poikin. Helpottaa vauvankin kanssa olemista.
Sovitte siis säännöt että olkkarissa ei riehuta. Eihän lapsi sitä aina muista, mutta pikkuhiljaa oppii. Lisäksi minusta on vaan niin itsestään selvää, että aikaisin aamulla on oltava rauhallisemmin jottei häiritse naapureita ja sama koskee iltaa. Siinä kunnioitetaan ihmisten erilaisia aikatauluja.
Kyllä sä voit sisällä juoksemista ihan hyvin suitsia, ihan jo turvallisuudenkin kannalta. Sukat jalassa juostessa voi mennä nurin.
Nyt kun vauva syntyy, selität esikoiselle, että sisällä ei saa juosta, ettei vauvalle satu mitään tai ettei vauva herää. Vähän pientä narrausta peliin. 3 v. tajuaa jo sen verran ja on ylpeä isosisko/-veli. Otat esikoisen mukaan vauvan hoitoon heti alusta asti, sanot että tarvitset hänen apuaan kun hän on jo iso ja taitava ja juuri hän on tärkeä rauhoittamaan vauvaa. Samalla selität tuon juoksuasian, varmasti saat homman myytyä tällä isosisko/-veli statuksella :)
Silti edelleen voi välillä olla ponileikkiä tai vähän jumppaa, mutta niin, että se on leikki, joka alkaa ja päättyy, eikä niin, että juokseminen on jatkuvaa.
Olet fiksu kun otat naapurit huomioon. Alakerran naapurin on kuitenkin sopeuduttava tavallisiin elämisen ääniin, eli ei sun tarvitse tässä ruveta hysteeriseksi, mutta rajoittaa kannattaa. Tilanne on tosiaan varmaan naapurillekin uusi, kun olette nyt päivät kotosalla.
Ihminen hiljentyy tehokkaasti kun työntää munan suuhun.
Alue: Aihe vapaa
Eihän esim. päiväkodissakaan tai koulussa saa juosta sisällä, mielestäni se voisi olla ihan hyvä sääntö kotiinkin. Silloin täytyy kuitenkin vanhempein huolehtia että lapsi saa liikkua ulkona riittävästi,koska ulkona lapsi voi liikkua monipuolisesti ja harrastaa esim juoksua ja kiipeilyä.