Lue keskustelun säännöt.
Sinä joka kävit valmennuskurssin yliopistoon!
26.02.2016 |
Minne hait ja pääsitkö sisään? Saako noilla kursseilla paljon tehtäviä/kotiläksyjä vai miten käytännössä toimii? Ajattelin hakea yliopistoon keväällä ja mietin kannattaisiko ilmottautua kurssille.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pääsin kahteenkin yo-paikkaan ilman valmennusta. Vaatii vaan hieman lukemista ja ehkä jos teet muistiinpanoja, niin jää asiat paremmin mieleen. Keksi omia kysymyksiä luetusta, sekin kehittää hyvin oppimista.
Lääkikseen hain, kävin kurssin ja pääsin. Ei sieltä mitään kotiläksyjä tietty tullut, mutta oletus on, että jos kurssia on vaikka 3 h päivässä niin noin 5 h päivästä sitten muuten käytät lukemiseen oman lukusuunnitelmasi mukaan.
En olisi ainakaan ekalla yrittämällä päässyt ilman kurssia.
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen hain, kävin kurssin ja pääsin. Ei sieltä mitään kotiläksyjä tietty tullut, mutta oletus on, että jos kurssia on vaikka 3 h päivässä niin noin 5 h päivästä sitten muuten käytät lukemiseen oman lukusuunnitelmasi mukaan.
En olisi ainakaan ekalla yrittämällä päässyt ilman kurssia.
Kiva kuulla että kurssista oli hyötyä. Itse nimenomaan haluisin saada kotitehtäviä ja vinkkejä lukemiseen, sen verran kauan on omista opiskeluajoista että taidot ruosteessa. Lukusuunnitelman tekemisestä puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen hain, kävin kurssin ja pääsin. Ei sieltä mitään kotiläksyjä tietty tullut, mutta oletus on, että jos kurssia on vaikka 3 h päivässä niin noin 5 h päivästä sitten muuten käytät lukemiseen oman lukusuunnitelmasi mukaan.
En olisi ainakaan ekalla yrittämällä päässyt ilman kurssia.
Pakko sanoa sivusta, että lääkikseen ja ekalla yrittämällä.. Vau. Kyllä jotkut osaa.
Kauanko kurssi kesti? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen hain, kävin kurssin ja pääsin. Ei sieltä mitään kotiläksyjä tietty tullut, mutta oletus on, että jos kurssia on vaikka 3 h päivässä niin noin 5 h päivästä sitten muuten käytät lukemiseen oman lukusuunnitelmasi mukaan.
En olisi ainakaan ekalla yrittämällä päässyt ilman kurssia.Kiva kuulla että kurssista oli hyötyä. Itse nimenomaan haluisin saada kotitehtäviä ja vinkkejä lukemiseen, sen verran kauan on omista opiskeluajoista että taidot ruosteessa. Lukusuunnitelman tekemisestä puhumattakaan.
Kyllä ne opettajat auttaa lukusuunnitelmassa! Ja ainakin lääkiksen kursseilla siis saat paksut nivaskat materiaaleja (laskuja ja bilsan tehtäviä) joita sitten tehdään omalla ajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen hain, kävin kurssin ja pääsin. Ei sieltä mitään kotiläksyjä tietty tullut, mutta oletus on, että jos kurssia on vaikka 3 h päivässä niin noin 5 h päivästä sitten muuten käytät lukemiseen oman lukusuunnitelmasi mukaan.
En olisi ainakaan ekalla yrittämällä päässyt ilman kurssia.Pakko sanoa sivusta, että lääkikseen ja ekalla yrittämällä.. Vau. Kyllä jotkut osaa.
Kauanko kurssi kesti? :)
Kiitos :) kävin sellaisen lyhyen ja tiiviin kurssin mikä alkoi maaliskuun puolivälissä ja kesti toukokuun puoliväliin. Opetusta oli 4 pv/vko aina klo 13-16.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin valtsikan kurssin (hain lukemaan kansantaloustiedettä) ja pääsin sisään ekalla kerralla. Tästä on jo jokunen vuosi aikaa. Siihen aikaan Turun ja Helsingin pääsykokeet oli eri päivinä, joten pääsin itse asiassa molempiin. En osaa sanoa, auttoiko kurssi merkittävästi sisäänpääsyssä. Ei siitä ainakaan haittaa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Kävin valtsikan kurssin (hain lukemaan kansantaloustiedettä) ja pääsin sisään ekalla kerralla. Tästä on jo jokunen vuosi aikaa. Siihen aikaan Turun ja Helsingin pääsykokeet oli eri päivinä, joten pääsin itse asiassa molempiin. En osaa sanoa, auttoiko kurssi merkittävästi sisäänpääsyssä. Ei siitä ainakaan haittaa ollut.
Mistä tunnit koostuivat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen hain, kävin kurssin ja pääsin. Ei sieltä mitään kotiläksyjä tietty tullut, mutta oletus on, että jos kurssia on vaikka 3 h päivässä niin noin 5 h päivästä sitten muuten käytät lukemiseen oman lukusuunnitelmasi mukaan.
En olisi ainakaan ekalla yrittämällä päässyt ilman kurssia.Pakko sanoa sivusta, että lääkikseen ja ekalla yrittämällä.. Vau. Kyllä jotkut osaa.
Kauanko kurssi kesti? :)Kiitos :) kävin sellaisen lyhyen ja tiiviin kurssin mikä alkoi maaliskuun puolivälissä ja kesti toukokuun puoliväliin. Opetusta oli 4 pv/vko aina klo 13-16.
No huhhuh! Oot jumala. Ei muuta. Älä vielä sano, että Helsinkiin? Itsellä nyt kolmas lukukerta menossa humanistiseen :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin valtsikan kurssin (hain lukemaan kansantaloustiedettä) ja pääsin sisään ekalla kerralla. Tästä on jo jokunen vuosi aikaa. Siihen aikaan Turun ja Helsingin pääsykokeet oli eri päivinä, joten pääsin itse asiassa molempiin. En osaa sanoa, auttoiko kurssi merkittävästi sisäänpääsyssä. Ei siitä ainakaan haittaa ollut.
Mistä tunnit koostuivat?
Muistaakseni pääsykoe koostui silloin kahdesta kirjasta, sen mukaan mitä haki lukemaan. Itse hain siis ensisijaisena kansantaloustiedettä, toissijaisena sosiologiaa, eli luin kansiksen ja sosiologian kirjat. Kävin kansantaloustieteen pääsykoekirjaan perustuvan kurssin. Siellä käytiin sitä kirjaa läpi ja syvennettiin vähän tietoa. Lisäksi tehtiin esimerkkitehtäviä ja ne pisteytettiin samalla tavalla kuin pääsykokeessa. Oli kurssi varmasti ihan hyödyllinen, mutta uskon että olisin päässyt ilmankin. Osasin ne kirjat ulkoa.
En ole varma mikä systeemi nykyään on, tästä on tosiaan vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka täällä oikein alapeukuttaa? :D Ja miksi?
Halusin Helsinkiin lukemaan paikkaan, johon hakee 1000 ihmistä ja 60 otettiin. Taso oli korkea, joten ei riittänyt että hallitsee asiat unissaan; piti tietää miten pisteet lasketaan vastauksesta, miten paljon uskaltaa laittaa ylimääräistä tietoa ilman että rokotetaan, lisäksi oppia ne kaikki asiat joita ei pääsykoekirjoissa ollut mutta liittyy alaan. Menin valmennuskurssille noiden asioiden vuoksi. Se kannatti, pääsin sisään ensimmäisellä yrittämällä. Muutama muu samalta kurssilta pääsi myös, ja muutama sitten meni "huonompiin" maakuntayliopistoihin, kun pisteet ei riittänyt Helsinkiin. Muutama pääsi vasta parin vuoden päästä, valtaosa luovutti.
Osaa kaikki ja enemmän, siinä on avain vaativiin pääsykokeisiin. Ja se on mahdollista, kivaakin, jos on motivaatiota :) !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Halusin Helsinkiin lukemaan paikkaan, johon hakee 1000 ihmistä ja 60 otettiin. Taso oli korkea, joten ei riittänyt että hallitsee asiat unissaan; piti tietää miten pisteet lasketaan vastauksesta, miten paljon uskaltaa laittaa ylimääräistä tietoa ilman että rokotetaan, lisäksi oppia ne kaikki asiat joita ei pääsykoekirjoissa ollut mutta liittyy alaan. Menin valmennuskurssille noiden asioiden vuoksi. Se kannatti, pääsin sisään ensimmäisellä yrittämällä. Muutama muu samalta kurssilta pääsi myös, ja muutama sitten meni "huonompiin" maakuntayliopistoihin, kun pisteet ei riittänyt Helsinkiin. Muutama pääsi vasta parin vuoden päästä, valtaosa luovutti.
Osaa kaikki ja enemmän, siinä on avain vaativiin pääsykokeisiin. Ja se on mahdollista, kivaakin, jos on motivaatiota :) !
Aika monissa pääsykokeissa kysytään nimenomaan vain ja ainoastaan kirjan tietoja. Eli ei sävelletä mitään niiden ohi. Esim. oikiksen pääsykokeissa pitää osata vastata sanatarkasti kirjan mukaan, ulkopuolelta tulevasta sävellyksestä tulee vain miinusta, ellei kyse ole soveltavista aineistotehtävistä (niihin taas riittävät aineistosta ilmi käyvät tiedot). Jos kirjassa on virhe, vastaus on oikein, jos vastaa kirjan virheellisen tiedon mukaan.
Mä kävin Eximia valmennuskurssin yhteiskuntatieteelliselle alalle, joka kesti 2kk (kaksi 4h luentoa viikossa, muistaakseni ti & to) ja lopuksi meillä oli harjoituspääsykoe. Mulle valmennuskurssi oli elinehto monesta syystä:
-Pakotti lukemaan, kävimme aluksi pääsykoekirjan kappaleet läpiluentokerroilla, ja sitä varten kukin kappale piti lukea kertaa varten hyvon, koska teimme siihen liittyviä tehtäviä, kertasimme asioita, teimme ryhmätöitä ja kirjoittelimme muistiinpanoja. Kappaleet läpikäytyämme syvennyimme ja harjoittelimme aineistotehtäviä ja kävastaustekniikkaa. Anyway, säännöllisellä aikataululla lukemisessa säilyi rytmi koko kevään, eikä kiinnostus lukemiseen lopahtanut (kuten yksin lukiessa taatusti olisi, sen verran hyvin tunnen itseni).
-Motivaatio. Kun ynpärillä on lauma samaan kouluun hakevia, tuo se väkisinkin motivaatiota. Meillä onneksi oli niin kiva ryhmä, että kilpailun sijaan kannustimme toisiamme (koska kaikki olisivat mahtuneet sisään alalle). Vertaistuki toi positiivista motia.
-Henkinen puoli. Säännöllisin väliajoin keskustelimme henkisestä puolesta. Miten menee, miltä tuntui, mikä ahdistaa, millainen itseluottamus itseensä on jne. Jos välillä oli rankkaa ja stressasi, sen purkaminen muille auttoi.
-Vastaustekniikka. Teimme paljon harjoitustehtäviä ja esseitä ja vastailimme vanhoihin pääsykoekysymyksiin. Opettajamme arvioi ne tiukasti ja siten, kuinka pääsykokeessakin tullaan arvioimaan. Pääsykokeessa tärkeää myös ajan- ja tilankäyttö joten niitäkin harjoittelimme. Opimme, kuinka sanoa asiat lyhyesti ja vastaamaan nopeasti, automaattisesti. Useissa pääsykokeissa pohtimiselle ei ole paljoa aikaa, vaan vastauksen on tultava välittömästi. Meidän alalla kokeessa tärkeää aineistotehtävät ja niihin en olisi osannut vastata oikealla tavalla ilman valmennuskurssin ohjeita.
-Asioiden oppiminen paremmin. On totta, että yliopistoon ei pääse pelkällä valmennuskurssilla, vaan itse täytyy silti lukea paljon. Minulle asiat jäivät tuplahyvin mieleen, kun tunnilla syvennyimme kirjasta luettuihin asioihin ytimekkäämmin (muistiinpanot, ryhmätyöt, harkkatehtävät, visualisointi jne). Kirjasta ei jäänyt yksikään kohta epämääräiseksi, koska pystyimme pyytämään opettajaa selittämään kohdat, jotka tuntuivat hankalilta ja joita emme täysin ymmärtäneet yksin lukemalla.
-Koska kurssista oli maksanut (vaikkakin vain muutaman satasen), toi lisämotivaatiota lukemiseen, koska ei halunnut hukata maksamiaan rahoja.
-Luottavainen olo. Meidän valmennuskurssiin kuului takuu, että jos ei pääse sisään niin pääsee ensi vuoden kurssille uudestaan ilmaiseksi.
Tässä nyt muutama syy, miksi suosittelen länpimästi valmennuskurssia olipa ala mikä hyvänsä. Minulla tosiaan kokemus vain yhdestä kurssista (johon olen todella tyytyväinen), enkä tiedä, millaista muilla kursseilla on, onko ne hyviä jne. Ja muistutan vielä että valmennuskurssi yksin ei riitä, vaan se yhdistettynä ahkeraan lukemiseen paikan yliopistossa luulisi olevan varma.
16 jatkaa, pääsin sisään ja Tampereen yliopistosta kyse ja ala kansainvälinen politiikka).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halusin Helsinkiin lukemaan paikkaan, johon hakee 1000 ihmistä ja 60 otettiin. Taso oli korkea, joten ei riittänyt että hallitsee asiat unissaan; piti tietää miten pisteet lasketaan vastauksesta, miten paljon uskaltaa laittaa ylimääräistä tietoa ilman että rokotetaan, lisäksi oppia ne kaikki asiat joita ei pääsykoekirjoissa ollut mutta liittyy alaan. Menin valmennuskurssille noiden asioiden vuoksi. Se kannatti, pääsin sisään ensimmäisellä yrittämällä. Muutama muu samalta kurssilta pääsi myös, ja muutama sitten meni "huonompiin" maakuntayliopistoihin, kun pisteet ei riittänyt Helsinkiin. Muutama pääsi vasta parin vuoden päästä, valtaosa luovutti.
Osaa kaikki ja enemmän, siinä on avain vaativiin pääsykokeisiin. Ja se on mahdollista, kivaakin, jos on motivaatiota :) !
Aika monissa pääsykokeissa kysytään nimenomaan vain ja ainoastaan kirjan tietoja. Eli ei sävelletä mitään niiden ohi. Esim. oikiksen pääsykokeissa pitää osata vastata sanatarkasti kirjan mukaan, ulkopuolelta tulevasta sävellyksestä tulee vain miinusta, ellei kyse ole soveltavista aineistotehtävistä (niihin taas riittävät aineistosta ilmi käyvät tiedot). Jos kirjassa on virhe, vastaus on oikein, jos vastaa kirjan virheellisen tiedon mukaan.
Tämä tilanne muuttuu kun on kyse luonnontieteistä; kemia, fysiikka, biologia... Kun pääsykoekirjoina on kaikki mahdolliset lukion ko.aiheen kirjat, ja aiheena reaalimaailma, eikä mikää tiukka kirjan tenttaus, niin silloin juuri saa/pitää/voi laajentaa vastauksiaan. Mutta pitää tietää, miten paljon. Siihen valmennuskurssi oli hyvä.
Luulen, että valmennuskurssista on etua silloin, kun vastaustekniikan tunteminen on tärkeää. Esim. lääkikseen ja oikikseen pyrkiessä siitä on varmasti hyötyä. Itse olen päässyt kauppakorkeaan ja humanistiseen (filosofia) enkä edes harkinnut valmennuskurssia niihin.
Kävin Eximian psykologian valmennuskurssin Helsingissä. Kurssista ol ainakin itselleni enemmän haittaa kuin hyötyä. Opetusta oli ihan liikaa, ja se vei aikaa pänttäämiseltä. Ryhmä oli valtava, opettajia vain yksi. Suuri osa opetustunneista käytettiin siihen, että laskimme itsenäisesti tehtäviä. Apua sai toki pyytää opettajalta, mutta yleensä sitä ei ehtinyt saada. Isossa ryhmässä oli paljon saman kevään abeja, joiden motivaatio oli alhainen ja joita kiinnosti enemmän juoruilu kuin pääsykokeet. Psykologian pääsykokeessa on siis erikseen matematiikan osio ja aineisto-osio. Aineisto-opetus oli vielä heikompaa kuin tilasto-opetus. Kurssin opettaja lähinnä näytti meille powerpointteja, joissa oli pahimmassa tapauksessa suoraan aineistosta kopioituja virkkeitä. Kysymyksiin opettaja osasi harvoin vastata, ei siis ollut sisäistänyt asioita itsekään. Taukoja ja ylipitkiä ryhmäkeskusteluja pidettiin paljon. En voi suositella Eximian psykologian aamukurssia!
Eikö kukaan? Ap