YH ja lasten harrastukset = mahdoton yhtälö?
Lasten isä ei suostu tapaamaan lapsia kuin joka toinen viikonloppu. Eivätkä tee yleensä mitään.
Toinen lapsi on siinä iässä, että pitäis opettaa luistelut, hiihdot, uimiset yms. Toinen taas siinä iässä, että treeneihin pitäis kuskata. Treenit olen kyllä rajoittanut minimikertoihin.
Tämä tuntuu ihan mahdottomalta! Pääsen neljältä töistä ja illan mittaan pitäisi ehtiä tekemään ruokaa, pyykkiä jnejne. Kyllähän te tiedätte... Silti tuntuisi todella epäreilulta lapsia kohtaan, jos jäisivät paitsi harrastuksista. Yleensä pärjään kyllä jotenkin, nyt vaan väsyttää.
Tiedän normaalit neuvot:
- teen ruokaa kerralla isoja satseja
- pyykkiä pesee kone
- lapset tekevät osan kotitöistä
- isompi saa parin vuoden kuluttua ruveta kulkemaan itse
- treeniajat pelaan pienen kanssa
Mä oon hetkellisesti ihan kauheen väsyny tähän jatkuvaan suunnitteluunkin. Huoh. Milloin mä saisin vaan olla ja hommat hoituis... Kaikkee vaikeuttaa vielä sekin, että olen kunnianhimoinen työssäni. :(
Tää nyt oli vaan tämmönen purkaus. Äkkiä tää menee taas ohi ja sit pystyn taas kaikkeen.
Kommentit (8)
Hienoa, että jaksat kuskata treeneihin, ja kiva, että käytät sitten sitä aikaa kuopuksen kanssa. Tuo on rankkaa aikaa, mutta sitten sitä jollain oudolla tavalla kaipaan, kun se on nyt ohitse.
Meillä kotityöt jäi sitten niihin hetkiin, kun joskus ehdittiin olla kotona. Melkoinen kaaos oli välillä, mutta toisaalta, kun kotona ehdittiin käydä lähinnä nukkumassa, niin siinä se kaaos sitten kökötti itsekseen.
tsemppiä.
No siis sukulaisten puutekin on paha. Mulla on enää isä elossa, mutta on huonokuntoinen (ei saa enää ajaa). Sisarukset ovat ympäri suomea, kuin myös kummit.
Lapsilla on kavereita, mutta siks vähän on semmoista yhteisöllisyyttä.
Ap
Meillä on neljän vanhemman kyytirinki eli vien treeneihin vain kerran viikossa. Jää hulppeasti aikaa vaikka mihin. Toisen harrastus on kävelymatkan päässä. Ei ongelmia.
Oletko kertonut lasten isälle lasten tarpeista? Juuri tuosta lasten tarpeesta oppia monta asiaa ja samalla täytyy ehtiä hoitamaan työt, ruoat ja muutkin. Väännä sille rautalangasta ja kysy mikä tulee olemaan hänen ajankäytöllinen panostuksensa tähän, kun hänen siittiöistään kuitenkin on lapsetkin "idätetty" ja kasvatusta kaipaavat. Anna suora suunnitelmaehdotus, jos mies ei osa kertoa. Ole aina rakentava ja sano, että toivot, että mies kokee tehneensä parhaansa lasten kasvatuksessa myös, sitten kun arvioinnin aika koittaa.
Yksin olen kuljettanut neljä vuotta lapsia harrastuksiin. Kyllä siihen tottuu, vaikka välillä tuntuu raskaalta. Minuuttiaikataulu kuutena päivänä viikossa. Kolmea lasta kuljetan, yhteensä 11 harkat viikossa ja pelit ja turnaukset vielä päälle. Ruoka syödään iltapalan tilalla ja ennen harkkoja "iltapala". Ruoan käyn tekemässä usein harkkojen aikana (tai lenkitän koiran tai käyn kaupassa). Paljon syödään nopeita pastoja, joskus valmisruokaa. Siivoan viikonloppuna, pyykit ja tiskit iltaisin. Omia harrastuksia ei todellakaan ole, ei riitä aika.
Minäkin suosittelisin kyselemään kyytiringin perustamista. Jos edes yksi olisi samalla suunnalla, niin puolet vähemmän kuskaamista!
Mä olen yh ja kolme harrastaa... kuskaan 4 iltaa viikossa ja kerran viikonlopussa, mutta sellaista tää nyt on. Ennakointi ja suunnittelu on kaiken a ja o.
Lasten isä ei ota kuuleviin korviinsa sitä perustelua, että MINÄ en ehdi tai MINÄ en jaksa. Suuttuu. Ja toisaalta, sitä ei kiinnosta, koska ehdotuksistani huolimatta ei ole innostunut harrastuttamaan lapsia. Asuu lähellä ja olen mennyt niinkin pitkälle, että ehdotin ettei tartteis maksaa elateira. Mutta ei, sieltä suunnalta ei tosiaan tule yhtään mitään.
Ap
Paska ukko, mutta tuollaisia ne usein on. Onko sinulla sisaruksia, vanhempia tms jotka voi välillä auttaa?