Jos saat valita, käveletkö leikkaussaliin vai kärrätäänkö sut sängyssä sinne
Kommentit (18)
Ite kävelin, ei ollu paljon vaihtoehtoja, kerta pystyin kävelemään. Parempi se oli niin, sain suoraa mennä makaan leikkauspöydälle eikä kenenkään tarvinnu kiskoa mun ruhoa sängystä toiseen.
Jos olet saanut esilääkityksen, niin omilla jaloilla ei sen jälkeen kävellä yhtään mihinkään. Sängystä nostetaan laidat ylös ja siellä ollaan, hoitajan avustamana voi käydä vessassa.
Kävellen. Sängyllä kärrääminen on inhottavaa, kun ei yhtään näe mihin on menossa, eivätkä hoitajat ainakaan silloin suostuneet viemään jalat edellä kun viimeksi on kuskattu.
Viimeksi kärrättiin leikkaussalin ulkopuolelle käytävään ja siitä kävelin saliin ja kiipesin pöydälle. Sitä edellisellä kerralla kävelin itse ja hoitaja työnsi sänkyä.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet saanut esilääkityksen, niin omilla jaloilla ei sen jälkeen kävellä yhtään mihinkään. Sängystä nostetaan laidat ylös ja siellä ollaan, hoitajan avustamana voi käydä vessassa.
No ei se nyt aina ihan noin mene. Elektiivisissä leikkuissa se esilääke annetaan jo siellä odotushuoneessa, sieltä sitten anehoitaja hakee saliin kun paikat on valmiina. Jos lääke on humahtanut päähän niin sitten mennään käsikynkässä tai pyörätuolilla.
T sh ja pariin kertaan leikattu potilas
Hm, varmaan sekä että. Olen ollut leikkauksessa kerran. Sieltä ilmoittautumishuoneesta (mikä lie) leikkaussaliin mut kärrättiin sängyssä, oli pitkä matka pitkin käytäviä rakennuksesta toiseen ja useampi hissiajelu. Luulen, etten olisi esilääkitettynä sitä jaksanut itse kävellä. Käytävällä leikkurin edessä kysyttiin, pystynkö kävelemään siitä itse saliin. Pystyin ja kävelin, sen muutaman metrin, ja asetuin itse pöydälle.
Mut on aina viety sängyssä leikkuriin vaikka vaihtoehtona on ollut myös kävely omin jaloin. Olen siis valinnut esilääkityksen, joka ei tosin ole koskaan tuntunut missään, sekä sänkykuljetuksen. Kävely ei ole kauheasti innostanut ainakaan, kun on menossa gynekologiseen leikkaukseen. Ne gyn. leikkauspöksyt kun eivät tahdo pysyä jalassa ja niistä saa olla pitämässä sivuilta kiinni etteivät valahda nilkkoihin.
Kävelen mielummin. Inhottaa olla avuttomana ja muiden kärrättävänä.
Mitä se esilääkitys oikein on kun sei ei vaikuta muhun mitenkään?
Ja joo, itse olen kävellyt sisään ja pirusti olen pelännyt.
Kävellyt olen paitsi ekalla kerralla sängyssä. Oli tuolloin kiireellisestä sektiosta kyse.
Kävelen sinne ja pois myös, jos joskus sellaiseen tilanteeseen joudun. En suostu nukutukseen, pieni humautus saa riittää.
Leikkauspaita päällä en halua viuhahdella pitkin sairaalan käytäviä 😨 eli kärrykuljetus kiitos 😷
Mieluummin kärrättynä peiton alla kun paljain persein käppäillä sitten siellä salissa.
Vaikea olisi viimeksi ollut kävellä kun jalan takia sinne vietiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin kärrättynä peiton alla kun paljain persein käppäillä sitten siellä salissa.
Mun perseessä ei ole mitään hävettävää, joten kävely.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin kärrättynä peiton alla kun paljain persein käppäillä sitten siellä salissa.
Mun perseessä ei ole mitään hävettävää, joten kävely.
Ei minunkaan, anteeksi, mutta pimperossa oli ja siksi se pitikin leikata.
Eikö sinne aina kärrätä, kun on jotain esilääkitystäkin?