Miten helvetissä unohdan ihastuksen?

Mitenhän joku voi ihastua ihmiseen, joka vonkaa varattua naista/miestä?

Plus sitten jos vielä se itsekin on varattu. Toki ymmärrän (jollain tasolla), jos kyseessä ns. seksisuhde että ei ole kiinnostunut itse ihmisestä vaan lähinnä sen varustuksesta.

Mutta sitten kun aletaan puhumaan tyyliin olen ihastunut viestittelyyn sen kanssa, todellako olet ihastunut ihmisestä joka on noin alhainen että vonkaa varattua?

Voisi kuvitella, että tässä vaiheessa miettisi jo jos kerran oma suhde ei toimi, että millaista tämän ihastuksen kanssa olisi esimerkiksi viiden vuoden päästä. Jos ihastuksen (toki sinunkin) ajatusmaailma on tyyliin tätä, että pettäminen ja suhteen rikkominen on ok niin varmasti on tosi laadukkaasta ihmisestä kyse.

Suhteessa eläjät, koettaisitte pitää ne ihastukset oman päänne sisällä. Jos on pakko tehdä jotain muutakin ja ottaa kontaktia tähän ihastukseen niin olkaa edes rehellisiä sille kotona olevalle puolisolle.

Tässä kohdin moni miettii, että miksi kun eihän se tiedä niin ei se satukaan. Eli itsekästä ajattelua sulta, tosiasiassa ajattelet että sulle on parempi ja helpompi kähmiä salassa.

Varmasti rikastuttava tulevaisuus nykyisen puolisosi kanssa, kun salassa puuhastelet.

Paukut siihen omaan suhteeseen! Ja jos ei riitä/halua niin sitten otatte sen saakutin ERON.

Kiitos kaikille vaimoille ketkä kusette miestänne linssiin salassa.

Olkaa ylpeitä itsestänne, kun olette onnistuneet häpäisemään avioliitossa antamanne lupaukset!

Eikun...

Heikot paskiaiset... hohhoijaa

Kiitos kaikille miehille ketkä kusetatte vaimoanne linssiin salassa.

Olkaa ylpeitä itsestänne, kun olette onnistuneet häpäisemään avioliitossa antamanne lupaukset!

Eikun...

Mieshorot...😁

Kyllä sitä väkisinkin pitkässä suhteessa tulee ihastumisia, eri asia tekeekö asialle mitään. Kyllä se menee ohi..

Naishoro, mieshoro, horo kuin horo.

En itse haluaisi elää hetkeäkään sellaisen puolison kanssa joka salassa viestittelee ihastuksensa kanssa.

Ihastumiset sinällään ymmärtää, kun minkä sitä tunteilleen voi, mutta se että oikein jatkat ihastumisen piirittämistä ja haet lisää huomiota jne jne väärin.

Sitten on pokkaa elää muka onnellisena ja rakastavana puolisonsa kanssa. Hyi yök kun syljettää!

Siinä itse luottaa satasella puolisoonsa ja todellisuudessa tää ihastuja/pettäjä tuskin sua hädän hetkellä jeesaisi vaan menisi ihastujan puolelle.

Että siinä ajatuksen aihetta niille jotka marttyyrina elelee suhteessa ja salassa pettää (vaikka nyt vain viestittelyllä ihastuksen kanssa). Annatte sen joka teitä rakastaa ja ehkä itse olette joskus rakastaneet elää valheellisessa todellisuudessa, luottaa sokeana ja siellä sitten se toinen kusettaa minkä ehtii.

Jatkona edelliseen, vaan eihän se tiedä kun salassa....

Oksettaa! Erotkaa heikot ihastujat ja puolisoidenne luottamuksen pettäneet.

Täytyy olla aika sairas ihminen mieleltään jos toi ei sitten omaa omaatuntoa kolkuttele.

Onneksi on kivaa ja ihanaa olla ihastunut, hihihihii!

uppaa

Lopeta yhteydenpito ja keksi sen tilalle muuta tekemistä. Alussa saattaa tuntua tuskaiselta, mutta ihastus kyllä unohtuu vähitellen. Viimeistään sitten kun ihastut johonkin toiseen. 

Lopeta kaikki yhteydenpito, poista numero ja kontaktit somesta. Voisi myös toimia jos kerrot itsestäsi ihastuksellesi jotain (keksittyä) sellaista, joka saa hänet inhoamaan sinua/katkaisemaan yhteydenpidon.

Olin itse jokin aika sitten samassa tilanteessa, olin lähentynyt aivan liikaa työkaverini kanssa ja ihastus oli molemminpuolinen. Päätin haluavani kuitenkin oman mieheni ja katkaisin yhteydenpidon. Järjestelin asiat niin, ettemme tapaa enää töissä ja järjestin kivaa tekemistä oman puolisoni kanssa. Nyt voin jo ajatella että huh, ohi meni ja onneksi en alkanut säätää mitään!

Miettikää mitä teette. Mun mies petti ,pidempi suhde joka paljastu. Nyt oon niin rikki. Ollaan jatkettu yhdessä mutta toisen teko silti niin hirveä loukkaus. En nuku kunnolla,kauhea ahdistus 24h. Mä en ikinä loukkais toista näin ja mun mieskin sen tietää. 

Toi onkin se pahin asia, miten voit elää valheesi kanssa kun tiedät että puolisosi luottaa suhun sata pinnaa?

Ja jos taas viestittely ihastustasi ja tekojasi vähättelet, niin mietipä miksi sitä salassa teet?

Toivon todellakin, että kaikki salassa asioitaan puolisolta tekevät jäisivät kiinni tai itse kertoisivat petoksensa. Eräs henkilö on joskus mulle opettanut, että edes valkoiset valheet ei ole sallittuja rakkaitaan kohtaan. Arvostan tätä henkilöä todella korkealle ja luotan häneen kuin muuriin.

Ethän sä nyt jumalauta mulle tee noin, hä!

Mäkin olen perheellinen ja rakastunut toiseen. On todella vaikeaa unohtaa, vaikka suhteesta ei tullut mitään, koska se osoitti viat nykysuhteessa. Haluaisin enemmän kuin saan, mutta en ota eroa, koska mieheni on hyvä mies ja jopa yrittää nyt antaa mulle sitä, mitä en ole tähän asti saanut. Mutta kun tuntuu, että hän joutuu yrittämään, voinko luottaa siihen, että se on hänelle sitä mitä itse haluaa? Miksei ole tehnyt sellaista luonnostaan? Miksi nyt, kun sanoin, etten ole tyytyväinen? Entä jos joskus mies löytääkin helpomman naisen, jota ei tartte miellyttää?

Ihastusta toisaalle on vaikeaa sammuttaa, koska helpointa se olisi etsimällä uusi rakkaus, mutta enhän mä voi, kun olen perheessä niin kiinni kuin olla ja voi.

Olisiko täällä mulle joku varattu joka alkaisi viestittelee ihastuneena?

Vierailija kirjoitti:

Mäkin olen perheellinen ja rakastunut toiseen. On todella vaikeaa unohtaa, vaikka suhteesta ei tullut mitään, koska se osoitti viat nykysuhteessa. Haluaisin enemmän kuin saan, mutta en ota eroa, koska mieheni on hyvä mies ja jopa yrittää nyt antaa mulle sitä, mitä en ole tähän asti saanut. Mutta kun tuntuu, että hän joutuu yrittämään, voinko luottaa siihen, että se on hänelle sitä mitä itse haluaa? Miksei ole tehnyt sellaista luonnostaan? Miksi nyt, kun sanoin, etten ole tyytyväinen? Entä jos joskus mies löytääkin helpomman naisen, jota ei tartte miellyttää?

Ihastusta toisaalle on vaikeaa sammuttaa, koska helpointa se olisi etsimällä uusi rakkaus, mutta enhän mä voi, kun olen perheessä niin kiinni kuin olla ja voi.

Siis miten niin et voi?

Jos itse et ole tyytyväinen mieheesi, eli jotain puuttuu teki se mitä tahansa.

Ja toinen yrittää enemmän kuin on valmis antamaan, vaikka ilmeisesti sinä kelpaat hänelle minkälaisena vain.

Ei kuulosta kovin terveeltä tilanteelta, jos äijäsi joutuu yrittämään miellyttää sua ja siltikään se ei sulle riitä?

Ja kuitenkin pelkäät sitten, että hän löytää jonkun toisen kun ei jaksa yrittää.... eiks puolisoiden pitäisi olla omia itsejään pitkässä liitossa?

Etkö voi löytää sitä rakkautta siitä omasta perheestä/miehestä? Yritä nyt edes, kun kerran olet häneen joskus ihastunut hänen ollessa oma itsensä!

Vierailija kirjoitti:

Lopeta kaikki yhteydenpito, poista numero ja kontaktit somesta. Voisi myös toimia jos kerrot itsestäsi ihastuksellesi jotain (keksittyä) sellaista, joka saa hänet inhoamaan sinua/katkaisemaan yhteydenpidon.

Olin itse jokin aika sitten samassa tilanteessa, olin lähentynyt aivan liikaa työkaverini kanssa ja ihastus oli molemminpuolinen. Päätin haluavani kuitenkin oman mieheni ja katkaisin yhteydenpidon. Järjestelin asiat niin, ettemme tapaa enää töissä ja järjestin kivaa tekemistä oman puolisoni kanssa. Nyt voin jo ajatella että huh, ohi meni ja onneksi en alkanut säätää mitään!

Eli et ollut oikeasti ihastunut, kun halusitkin oman miehesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäkin olen perheellinen ja rakastunut toiseen. On todella vaikeaa unohtaa, vaikka suhteesta ei tullut mitään, koska se osoitti viat nykysuhteessa. Haluaisin enemmän kuin saan, mutta en ota eroa, koska mieheni on hyvä mies ja jopa yrittää nyt antaa mulle sitä, mitä en ole tähän asti saanut. Mutta kun tuntuu, että hän joutuu yrittämään, voinko luottaa siihen, että se on hänelle sitä mitä itse haluaa? Miksei ole tehnyt sellaista luonnostaan? Miksi nyt, kun sanoin, etten ole tyytyväinen? Entä jos joskus mies löytääkin helpomman naisen, jota ei tartte miellyttää?

Ihastusta toisaalle on vaikeaa sammuttaa, koska helpointa se olisi etsimällä uusi rakkaus, mutta enhän mä voi, kun olen perheessä niin kiinni kuin olla ja voi.

Siis miten niin et voi?

Jos itse et ole tyytyväinen mieheesi, eli jotain puuttuu teki se mitä tahansa.

Ja toinen yrittää enemmän kuin on valmis antamaan, vaikka ilmeisesti sinä kelpaat hänelle minkälaisena vain.

Ei kuulosta kovin terveeltä tilanteelta, jos äijäsi joutuu yrittämään miellyttää sua ja siltikään se ei sulle riitä?

Ja kuitenkin pelkäät sitten, että hän löytää jonkun toisen kun ei jaksa yrittää.... eiks puolisoiden pitäisi olla omia itsejään pitkässä liitossa?

Etkö voi löytää sitä rakkautta siitä omasta perheestä/miehestä? Yritä nyt edes, kun kerran olet häneen joskus ihastunut hänen ollessa oma itsensä!

Mistä mä tiedän hänen silloin olleen oma itsensä? Jos vain näytti parhaat puolensa saadakseen minut?

En ollut häneen itse ihastunut vaan hän oli minuun enkä voinut saada miehiä, koska halusin romanttista rakkautta ja miehet panoseuraa, joten mun oli pakko ottaa tuo mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäkin olen perheellinen ja rakastunut toiseen. On todella vaikeaa unohtaa, vaikka suhteesta ei tullut mitään, koska se osoitti viat nykysuhteessa. Haluaisin enemmän kuin saan, mutta en ota eroa, koska mieheni on hyvä mies ja jopa yrittää nyt antaa mulle sitä, mitä en ole tähän asti saanut. Mutta kun tuntuu, että hän joutuu yrittämään, voinko luottaa siihen, että se on hänelle sitä mitä itse haluaa? Miksei ole tehnyt sellaista luonnostaan? Miksi nyt, kun sanoin, etten ole tyytyväinen? Entä jos joskus mies löytääkin helpomman naisen, jota ei tartte miellyttää?

Ihastusta toisaalle on vaikeaa sammuttaa, koska helpointa se olisi etsimällä uusi rakkaus, mutta enhän mä voi, kun olen perheessä niin kiinni kuin olla ja voi.

Siis miten niin et voi?

Jos itse et ole tyytyväinen mieheesi, eli jotain puuttuu teki se mitä tahansa.

Ja toinen yrittää enemmän kuin on valmis antamaan, vaikka ilmeisesti sinä kelpaat hänelle minkälaisena vain.

Ei kuulosta kovin terveeltä tilanteelta, jos äijäsi joutuu yrittämään miellyttää sua ja siltikään se ei sulle riitä?

Ja kuitenkin pelkäät sitten, että hän löytää jonkun toisen kun ei jaksa yrittää.... eiks puolisoiden pitäisi olla omia itsejään pitkässä liitossa?

Etkö voi löytää sitä rakkautta siitä omasta perheestä/miehestä? Yritä nyt edes, kun kerran olet häneen joskus ihastunut hänen ollessa oma itsensä!

Mistä mä tiedän hänen silloin olleen oma itsensä? Jos vain näytti parhaat puolensa saadakseen minut?

En ollut häneen itse ihastunut vaan hän oli minuun enkä voinut saada miehiä, koska halusin romanttista rakkautta ja miehet panoseuraa, joten mun oli pakko ottaa tuo mies.

Just just, ehkä tuon kuullen olisi aika siirtyä eteenpäin?

Tuskin se miehesikään haluaa elää sun kanssa, jos tietäisi että sinä vain säälistä sitä katselet..

Ainiin eihän sitä saa kertoa, vaan salassa voi ajatella ja tehdä mitä vain. Se on sen toisenkin hyväksi tehtyä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäkin olen perheellinen ja rakastunut toiseen. On todella vaikeaa unohtaa, vaikka suhteesta ei tullut mitään, koska se osoitti viat nykysuhteessa. Haluaisin enemmän kuin saan, mutta en ota eroa, koska mieheni on hyvä mies ja jopa yrittää nyt antaa mulle sitä, mitä en ole tähän asti saanut. Mutta kun tuntuu, että hän joutuu yrittämään, voinko luottaa siihen, että se on hänelle sitä mitä itse haluaa? Miksei ole tehnyt sellaista luonnostaan? Miksi nyt, kun sanoin, etten ole tyytyväinen? Entä jos joskus mies löytääkin helpomman naisen, jota ei tartte miellyttää?

Ihastusta toisaalle on vaikeaa sammuttaa, koska helpointa se olisi etsimällä uusi rakkaus, mutta enhän mä voi, kun olen perheessä niin kiinni kuin olla ja voi.

Siis miten niin et voi?

Jos itse et ole tyytyväinen mieheesi, eli jotain puuttuu teki se mitä tahansa.

Ja toinen yrittää enemmän kuin on valmis antamaan, vaikka ilmeisesti sinä kelpaat hänelle minkälaisena vain.

Ei kuulosta kovin terveeltä tilanteelta, jos äijäsi joutuu yrittämään miellyttää sua ja siltikään se ei sulle riitä?

Ja kuitenkin pelkäät sitten, että hän löytää jonkun toisen kun ei jaksa yrittää.... eiks puolisoiden pitäisi olla omia itsejään pitkässä liitossa?

Etkö voi löytää sitä rakkautta siitä omasta perheestä/miehestä? Yritä nyt edes, kun kerran olet häneen joskus ihastunut hänen ollessa oma itsensä!

Mistä mä tiedän hänen silloin olleen oma itsensä? Jos vain näytti parhaat puolensa saadakseen minut?

En ollut häneen itse ihastunut vaan hän oli minuun enkä voinut saada miehiä, koska halusin romanttista rakkautta ja miehet panoseuraa, joten mun oli pakko ottaa tuo mies.

Just just, ehkä tuon kuullen olisi aika siirtyä eteenpäin?

Tuskin se miehesikään haluaa elää sun kanssa, jos tietäisi että sinä vain säälistä sitä katselet..

Ainiin eihän sitä saa kertoa, vaan salassa voi ajatella ja tehdä mitä vain. Se on sen toisenkin hyväksi tehtyä...

Oon mä sen sille kertonut, siksihän se nyt koittaakin toimia niin, et mä olisin tyytyväinen. En tajua itsekään, miksei se tajua häipyä.

Eiköhän siellä (siis helvetissä) ole sen verran tekemistä, kun yrittää pitää itsensä viileänä siinä helteessä, että ne vanhat ihastukset unohtuvat.