Lue keskustelun säännöt.
Mitä tän elämän kanssa pitäs oikeen tehdä???????
17.02.2006 |
Minä täällä taas... =) se linkin laittaja ja se kukaa harkitsee erotakko vai ei vai asumusero vai mitä ihmettä...
Pitää koko ajan olla jotain tekemistä että en mieti näitä asioita ja masennu ja suutu taas täysin...
koitin saada kaverin käymään mutta se ei enää ehdi kun menossa töihin ja toinen kaveri tulee vast iltapäivällä... nyt pitää siis koittaa pitää ajatukset muualla muutaman tunnin ajan...
Mies on sama persereikä edelleen...
Kommentit (18)
Mies käy töissä ja hoitaa siis työnsä hyvin mutta kotona ei sitten niin mitään... 2 kertaa on 7 vuoden aikana imuroinut, edes silloin kun olen tullut ekan lapsen kanssa kotiin ei oltu ees tiskattu... (tokan lapsen saannin ajan kaveri oli meillä vanhemman lapsen kanssa kun mies töissä...)
Kuitenkin nyt tietty hoidan kotihommat yms kun olen ä-lomalla mutta taas kun palaan töihin syksyllä niin minä teen kaiken edelleen... raha-asiat, lapset, koti ja työ yms...
Olen antanut aikarajan miehelle taas vaihteeks että mihin mennessä asoiden pitää lopullisesti muuttua mutta pahalta näyttää, pari päivää menee ok mutta sitten se taas unohtaa kaikki ja mä saan sitä sitten uhkailla...
Tiedän että se rakastaa mua mutta silti tuntuu että olen sille vaan kotiorja.
En haluis erota mutta en haluis elämääni näinkään " pilata" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen yhteen viestiketjuun laittanut yhden linkin (siis itse aloittamani viestiketjun linkin) jollekkin joka oli samanlaisessa tilanteessa kuin minä.
ap
..itse asiassa meillä on hyvin pitkälti sama tilanne. Mies käy töissä ja mä hoidan kodin ja lapsen, samalla opiskelen. Siis sinänsä mulla on helppoa kun on vain 1 tytteli ja opintoja saan tehdä etäopiskeluna koneen ääressä, mutta ottaahan se aivoon tehdä ne " miesten" työtkin: naulat seinään jne.
Mitään valmista vastausta mulla ei ole, mutta meillä on tilanne alkanut selvitä kun ollaan ihan rehellisesti puhuttu siitä, mitä kumpikin toiselta odottaa. Mun mies oli ihan h-moilasena kun sanoin, että olen iltaisin niin väsynyt että kaadun sänkyyn, että olen päivät jaloillani ja ehdin istua vain opiskellessani (siis vain tytön päikkäreiden aikana) ja vessassa.. Hän kun oletti että mä vedän lonkkaa ja kittaan kahvia täällä päivät pitkät! Eikä uhkailulla pääse mihinkään, ei meillä ainakaan.. Mies vain veti herneet nenäänsä kun oletti että mä tosiaan lököilen ja sit kun hän tulee töistä niin komennan hommiin, joita en ole viitsinyt tehdä..
Me käytiin viime vuonna sellaisella parisuhteen rikastuttamiskurssilla paikallisessa kansanopistossa, oli tosi hienoa kun se koko viikonloppu oli meillä aikaa olla ensinnäkin yhdessä ja toisekseen muiden aikuisten seurassa. Pari viikkoa sen kurssin jälkeen (siellä puhuttiin kaikesta maan ja taivaan väliltä) oli tosi kivaa ja ihmeellistä, mutta sen jälkeen on taas alkanut homma lipsua entiseen.. Pitäis taas ottaa keskinäistä aikaa ja tuupata tyty mummolaan viikonlopuksi.
Hirmuisen tärkeää on muistaa se, että parisuhde on muutakin kuin kotitöiden jakamista! Anna välillä kaiken tekemättömän olla ja ota se ukko kainaloon että saatte olla ja jutella, siitä onkin sit kiva yhdessä nousta tyhjäämään tiskaria...
Kaikkea kannattaa kokeilla, etenkin sellaista mistä tulee molemmille hyvä olo! Tsemppiä!
sillä kun on aina mielessä seksi (tai ainakin yleensä vaan se mielessä) ja toisekseen meillä ei ole mitään puhuttavaa keskenään...
Mies on onnellinen meidän suhteessa ja ainakin sanoo rakastavansa mua mutta minä en ole onnellinen mutta silti jollain tavalla miestä rakastan. Mies ei koskaan oikeestaan näytä sitä millään tavalla että rakastais, monta kertaa olen pyytänyt että yllättäis joskus ja hommais lapset hoitoon ja veis mut vaikka elokuviin tms... mutta ei sekin on liian vaikeeta sille.
ap
se todella vaatii pitkää pinnaa että äijästä saa tunteita irti, mutta kannattaa yrittää! kyllä tuo minunkin mieheni lähinnä keskittyy lätkään tms, vaikka kainaloon tunkisinkin, mutta tilanteen saa muutettua! väsyttämällä, jos ei muuten.. :) naisilla kun on tämä tyhjän puheen lahja synnynnäisenä ominaisuutena.. mä höpöilen omalleni vaikka ko. urheiluruudusta, siitä ainakin tulee juttua! siis ' tyhmänä' naisena kyselen paitsiosääntöä sen seitsemättä kertaa, mutta pointti onkin siinä, että saa juttelun käyntiin. Ja yhteisten hetkien muistelu on ainakin mun miehelle mieluista, siitä on helppo sit siirtyä nykyhetkestä puhumiseen..
Onko se sulle epämukavaa, jos läheisyys johtaa seksiin? Ymmärrän, välillä olis kiva vain olla, mutta esim. seksin jälkeen on ihana nukahtaa toisen kainaloon. Se on meillä niitä harvoja läheisyyden hetkiä, jolloin oikein korostuu se, kuinka toista rakastaa. Ja mitä paremmin sen rakkauden muistaa, sitä helpompi on jaksaa arjessa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhteen aikaan suuttui todella paljon jos en halunnut seksiä, onneksi se on siitä päässyt jo yli.
Ja mun mies nukahtaa välittömästi seksin jälkeen, minä en, mä haluisin olla kainalossa hetken aikaa mutta tämä jo siinä vaiheessa kuorsaa... tunnen itseni jotenkin " seksiorjaksi" .
Kun me ei jutella edes lasten asioista, minä aina hoidan kaiken ja tämä on muuttunut miehen aloitettua harrastuksensa muutama vuosi sitten.
Haluisin joskus tehdä yhdessä jotain mutta aina se on sitä että mies sanoo että tehään huomenna sitten jotain yhdessä ja koskaan kuitenkaan sitä huomista ei tule.
En mä halunnut tällästä elämää, vaan miehen joka on kiinnostunut vaimonsa asioista edes hiukan ja että se arvostais mua eikä pitäs itsestään selvyytenä.
ap
noissa vastuunottoasioissa teitä on kaksi! Älä anna miehen paeta vastuuta! Mä en nykyään suostu tekemään päätöksiä ilman että mies sanoo sanansa, eli hommat seisoo siihen asti että molemmat on ilmaissu mielipiteensä.. Siihen oli pakko mennä kun tuntui että kaikki asiat on omassa niskassa. Vaikka siitä ei muuta hyötyä olis, niin tietää ainakin että miehesi seisoo teidän yhteisten päätösten takana!
Ja jos se seksi ei ole kivaa, niin tehkää jotain muuta, mikä on. Jos ei äkkiä tuu mitään mieleen niin mene mukaan miehen harrastuksiin tms.. Vaikka inhoaisit esim. leffaa, jota mies katsoo niin katso silti seurana, saattepa ainakin olla yhdessä..
Ja seksiorja-fiiliksestä pääsee ihan hyvin kun ottaa itse ohjat.. useimmiten miehetkin tykkää. Hoidat ajatustyöllä itses ' valmiiksi' niin että nimenomaan sinulla on hyvä fiilis ja sitten viet miestä kuin pässiä narussa! Saattaa hämmentyä niin että irtoaa jopa puhetta.. :)
-6-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä käsitä mikä siinä on miehelle niin vaikeeta.
Sekin ärsyttää että kun mies tulee töistä kotiin niin sen pitää saada huilata ensin puol tuntii - tunti, sitten kello onkin jo 18.30 sit se menee koneelle ja mä yleensä lähen käymään nopeesti kaupassa, sitten mä laitan iltapalat ja lapset nukkumaan ja sitten mies alkaakin kinuumaan sitä seksiä...
Luultavasti se myös juoruu kavereidensa kanssa puhelimessa jne...
Mulle vaan ei jää sitä omaa aikaa ollenkaan, sitten vielä jokatoinen vkonloppu miehen tytär on meillä niin mulla on sillon vielä enemmän hommia...
Nyt ekan kerran puoleen vuoteen mulla on omaa aikaa, niin keskellä yötä... =(
ap
ja varsinkin nyt kun niitä on kaksi, mies siis harrastaa autourheiluu ja niihin pitää sit jo lähtee aamulla kuuden aikoissa yleensä...ja meihellä ei minulle siellä aikaa ole koska koko ajan pitää mennä apiakasta toiseen ja sitten siellä on niitä sen " kavereita" jotai näkee " harvoin" ...
Ja eipä mieskään mun harrastuksessa koskaan käynyt sillon kun vielä kävin salilla... =) no en sitä olis kyl mukaan halunnutkaan. Ja aina se on niin väsynyt viikolla että ei jaksa ja viikonloppusin sen pitää niitä autoja sitten tehdä että pääsee taas ajamaan kilpaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äläkä varsinkaan sen miehen äiti... Sulla ei ole mitään velvollisuutta ottaa vastaan tuollaista käytöstä!! Jos se ei puhumalla (jota yhä vielä ensisijaisesti suosittelen) niin käytä shokkihoitoa! Ota itsellesi aikaa jonain päivänä kun mies tulee töistä, samasta ovenavauksesta pyyhällät kaupungille tms.. Jos hän tarvitsee tunnin lepoaikaa, niin sinä olet oikeutettu ihan samaan määrään omaa aikaa.
Mistäpäin suomea muuten kirjoitat? Ihan uteliaisuudesta kysyn, jos olet lähistöltä niin minä lähden kaveriksi kaupungille.. :)
Ja millainen harrastus miehelläsi on? voitko osallistua siihen jollain tavalla? Olisi oikeasti hyvä, jos teillä olisi jokin yhteinen kiinnostuksen aihe..
ja autourheilu on harrastus mikä mua ei kiinnosta sitten ei yhtään...
edes kävelylle en sitä saa mukaan revittyä aina saan mennä yksin...
sekin ongelma mulla on että en haluis täältä kotoota lähtee minnekkään vaa haluisin viettää sen oman vapaa hetkeni täällä ja olla vaan ihan hiljaisessa talossa...
mutta sitä päivää saan odottaa että mies nuo lapset ottaa ja vaikka vanhempiensa luona menee käymään, siellä on sen äiti joka mielellään noita lapsia hoitaa. Ja ihan periaatteesta minä en lapsia vie kellekkään sen takia hoitoon että saisin omaa aikaa koska lapsilla on sen takia 2 vanhempaa että toinen tälläsessa tapauksessa niitä hoitaa. Eri juttu on sitten viedä muualle hoitoon jos mennään molemmat jonnekkin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joo ihan kohta... no siinä vaiheessa kun on 5-10 minuuttia kulunut mulla menee hermo ja menen ja laitan lapsen itse nukkumaan.
Sitäkään en käsitä miksi mun yksin pitää illalla vielä tiskata (voisin tehdä sen aamullakin mutta inhoon mennä keittiöön aamulla jos siellä ei ole siistiä) kyllä se mieskin joskus vois ne iltapala välineet tiskata
ap
jos auto on niin ei muuta kuin lähdet! Eikä suunnalla niin väliä, kunhan annat ymmärtää sen, että sullakin on oma elämä!
Ja mä ymmärrän todella tuon lastenhoitoperiaatteen, mä ajattelin ihan samalla tavalla kunnes ymmärsin ettei meidän avioliitto tule kestämään jos koskaan ei olla kaksin. Vie sinä ne lapset mummolaan jos mies ei saa aikaiseksi? Meillä on (noloa tunnustaa) kerran kuussa diili tytyn kummitädin kanssa, hän on muutaman tunnin tytyn kanssa ja me saadaan kahdenkeskistä aikaa. Joskus seksiä, joskus pikku remonttihommia, joskus jokin leffa. Mutta saadaanpa olla niinkuin joskus aikoinaan kun oltiin vain me kaksi.
Mä en haluais kuulostaa kaikkitietävältä, mutta sanon kuitenkin: sulla on aika monta ' mutta kun' -juttua.. Sun on pakko ottaa härkää sarvista ilman tekosyitä, jos haluat että teidän liitto kestää ja on teille molemmille mieluinen. Tekosyyt on jossain vaiheessa pakko unohtaa. Tai sitten anna mennä ja ota jalat alles, mutta älä tee sitä ennenkuin olet kaikkesi yrittänyt!
Toim.huom. Mä olen odottanut sitä ylläriä, että mies hommaisi lapsenvahdin tai yllättäisi mut muuten, koko meidän suhteen ajan. Mitään ei tapahtuis jos en itse pistäisi tuulemaan. Romantiikka on välillä aika työlästä järjestää, mutta kannattaa lopulta! :)
-6-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
joo ihan kohta... no siinä vaiheessa kun on 5-10 minuuttia kulunut mulla menee hermo ja menen ja laitan lapsen itse nukkumaan.
Sitäkään en käsitä miksi mun yksin pitää illalla vielä tiskata (voisin tehdä sen aamullakin mutta inhoon mennä keittiöön aamulla jos siellä ei ole siistiä) kyllä se mieskin joskus vois ne iltapala välineet tiskata
ap
ja olen vielä niin pirun vaativa ihminen ja teidän että naputan tavallaan turhasta...
Mutta kun, mutta kun, mutta kun... tää tuntuu niin toivottomalta nyt mies vielä otti toisen työn että sais rahaa siihen harrastukseensa ja hyvä niin kun ei meillä sitä rahaa ylimääräistäkään ole.
Se tuntuu vaan toivottomalta sanoa samasta asiasta monta kertaa viikon aikana ja silti ei muutosta ala tapahtumaan.
JA myönnän että oma vikani että miehen olen tuollaiseksi opettanut ja siis passannut. Mutta en tajunnut että se on sitten lopullista.
seli seli, hyvä olen selittämään... =)
ap
..ja tunnut ihan liian tutulta, alan epäillä että kirjoittelen jonkun oman sivupersoonani kanssa! :) Mutta minusta ei taida olla muuta iloa kuin että toivotan vieläkin jaksamista ja tsemppiä ja pitkääää pinnaa! Aloita vaikka tappelu, tuleepa ääntä talouteen..
Mun on pakko lähteä nukkumaan, silmät painuu väkisin kiinni. Tule huomenna illalla palstailemaan, jos vielä haluat jutella! Mä varmaan roikun täällä taas joskus kymmenen jälkeen.. Huhuile Stiinaa!
*ISO HALI*
taidan myös mennä koittan jospa se uni tulisi silmään.
ap
en voi auttaa :(