Minusta tuli sosiaalinen pettäjä

Tässä tarinassa on luullakseni aika tavallinen kaava, mutta viimeiset käänteet on panneet miettimään, että ymmärränköhän sittenkään kaikkea mitä pinnan alla on.

Oon kohta nelikymppinen perheellinen mies. Vaimon kanssa ollut puolet elämästäni, mulla ei ollut aiempia seksisuhteita, vaikka koen olleeni seksistä kiinnostunut aina. Suhteen alussa seksiä oli "normaalisti", mutta tunsin olevani useimmiten aloitteellinen osapuoli. Alun tutustumisen jälkeen kävi aika selväksi, että vaimon rajat seksissä menee ihan siellä perusseksissa. Vuosien kuluessa harvemmin, nopeammin, vähän molemmin puolin sellaisella hoidetaan homma pois alta. Opin tulemaan nopeasti ja tarvittaessa. Vaimoa ei kiinnostaneet esileikit (suuseksi, hyväily) eikä mun tulemisen jälkeen "saanut" kovin useinkaan jatkaa. Parasta seksi oli usein se, että vaimo itse hieroi klitorisorgasmin mun lauettua. Lapset tuli vasta myöhemmällä iällä ja aika pienin ikäeroin.

Tuo aika oli parisuhteessa todella synkkää aikaa. Seksistä ei juuri puhuttu (lähinnä paksuksi panemista), kaikenlainen kunnioitus ja toisen arvostus loisti arjessa poissaolollaan. Yhteinen kiinnostus lapsiin kuitenkin piti liiton pystyssä ja seksin puutteesta huolimatta rakastin vaimoani ja imin voimia pienistä hetkistä, perheen yhteisistä iloista ja onnistumisista.

Muutama vuosi sitten petin ensimmäisen kerran maksullisen naisen kanssa täällä Suomessa. Kyseessä oli alan ammattilainen siinäkin mielessä, että sen nopean tulemisen lisäksi juteltiin tilanteestani. Menin hänen luokseen juuri sellaisena luuserina, joina maksullisten käyttäjämiehiä yleisesti pidetään. Tunsin kuitenkin saaneeni paljon itseluottamusta. En ole erityisen komea, joskaan en ylipainoinen sovinistisika. Jatkoin "harrastustani" lähinnä ulkomaan reissuillani pari kertaa vuodessa. Sain nuoret naiset nauramaan (jaksoivat ainakin näytellä), olin seksissä itsevarma enkä kokenut teoistani syyllisyyttä. Kotona jaksoin ottaa vastaan nalkutuksen leivänmurusista pöydällä, kun olin itse tuntikausia siivonnut taloa.

Sitten vaimossa ja suhteessa tapahtui jotain. Kaiken sen väsymyksen keskellä vaimo jaksoi nostaa esille seksinpuutteen ja suhteen tilan. Yhteenotot oli räiskyviä mutta niin oli myös sovintoseksi. Peruspanoa (suuseksi yhä pannassa) mutta sellaista aiemmin puuttunutta läheisyyttä, minkä johdosta rakastelu kesti pidempään. Synnytyksistä johtuen, kenties, vaimo sai emätinorgasmeja. Tunne oli sanoinkuvaamaton. Lasten ja arjen pyörittämisen takia ei tätä herkkua viikoittain saa, mutta en voi väittää, ettei seksiä olisi ja etteikö se olisi nautinnollista.

Sitten se mutta. Pettämiskerroista kaipaan lähinnä kahta asiaa: suuseksiä ja nuorten (ulkomaalais)naisten elämänasennetta. Siksi maksulliset houkuttelevat edelleen enkä voi väittää, etten yhä jatkaisi satunnaisia visiittejä. Joskus bongaan listoilta kaupungissa olevan naisen, jonka kuvat ja puheet herättävät vastustamattoman halun tavata nainen. Tapaamiseen en mene puutteen takia vaan (ironista kyllä) haluan käydä näyttämässä nuorille naisille, että asiakkaissa on fiksuja miehiä, jotka osaavat käyttäytyä. Joskus on vain harrastettu suuseksia, lokoiltu ja juteltu.

Mietinkin, että jos vaimoni lähtisi suuseksiin mukaan, en kaipaisi seksiin mitään lisää. Mutta pystyisinkö jättämään nuoret seksinmyyjät kokonaan? Jotenkin tuntuu, että ehkä en.

Lopetan siis retoriseen kysymykseen: olenko paha ihminen?