Lue keskustelun säännöt.
Tapaamani mies kertoi olevansa uskontotieteilijä - mitä mieltä?
19.02.2016 |
Tapasin hiljattain erään tosi mukavan ja muutamaa vuotta itseäni vanhemman miehen. Tulimme hyvin juttuun, ja taidan olla vähän ihastunutkin.
Jäi vain mietityttämään, kun mies kertoi olevansa uskontotieteilijä, kun kysyin, mitä hän tekee. Itse en ole yhtään uskonnollinen, joten olisikohan mitään järkeä edetä hänen kanssaan. Jotenkin vierastan ajastusta. Mitä mieltä av-mammat?
Kommentit (46)
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Yksikään tuntemistani uskontotieteilijöistä ei ole uskonnollinen.
Minulla on sama kokemus. Teologit ovat uskovaisia, uskontotieteilijät tuskin juuri koskaan, hehän tutkivat kaikkia uskontoja.
Teologian laitokseltakin valmistuu yhtälailla uskontotieteilijää ja muuta risupartaa. Papiksi opiskelevat ovat todennäköisesti uskovaisia, mutta ei edes se teologian laitoksella opiskelu ole mikään merkki uskonnollisuudesta.
Kaikki papitkaan eivät ole uskovia, ei ollut eksänikään. Ois ehkä kannattanut olla, ois saattanut olla parempi ihminen :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai pitäisikö kysyä siltä, mitä uskontotieteilijä tekee? Vähän tuntuisi nololta, kun periaatteessa varmaan pitäisi tietää se itsekin.
Jos uskontotieteilijä ei ole uskonnollinen, niin miksi sitten on kiinnosttunut uskonnoista niin paljon? En mä tajuu...
Olen muuten akateeminen itsekin, lastentarhanopettaja.
Ap.
Ööh vai olet. No, oisit aloittanut vaikka tästä https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Uskontotiede
Tämä tapailuongelma loppuu ihan itsestään, kun uskontotieteilijä muutaman kerran jälkeen huomaa, millaista taukkia tapailee.
Eikait sillä ole mitään väliä mitä opiskelee. Itsekin olen aina ollut eri uskonnoista ja kansojen tavoista kiinnostunut, mutta en tosin ikinä opiskelisi sitä, vaikka hyviä arvosanoja sainkin.
Vierailija kirjoitti:
Ai pitäisikö kysyä siltä, mitä uskontotieteilijä tekee? Vähän tuntuisi nololta, kun periaatteessa varmaan pitäisi tietää se itsekin.
Jos uskontotieteilijä ei ole uskonnollinen, niin miksi sitten on kiinnosttunut uskonnoista niin paljon? En mä tajuu...
Olen muuten akateeminen itsekin, lastentarhanopettaja.
Ap.
Siksi sun korkein akateemisuuden taso onkin paperienkeleiden askartelupaskartelu, kun sä et tajuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai pitäisikö kysyä siltä, mitä uskontotieteilijä tekee? Vähän tuntuisi nololta, kun periaatteessa varmaan pitäisi tietää se itsekin.
Jos uskontotieteilijä ei ole uskonnollinen, niin miksi sitten on kiinnosttunut uskonnoista niin paljon? En mä tajuu...
Olen muuten akateeminen itsekin, lastentarhanopettaja.
Ap.
Nolompaa on olla kysymättä jos ei tiedä. Miksi ajattelet että olisi periaatteessa pitänyt tietää itsekin kun et selvästikään tiedä siitä mitään - etkä uskonnoista/uskosta/uskovista ylipäätään?
Yleensä ihminen on mielissään jos joku -etenkin kiinnostuksen kohde- on kiinnostunut ja kyselee hänen alastaan/asioistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä ei ole myöhäistä aloittaa. Olen uskontotieteilijä.
Uskontotieteessä tutkitaan ja vertaillaan eri uskontoja, välillä hyvin kriittisestikin. Moni uskontotieteilijä on yksinkertaisesti kiinnostunut eri kulttuureista ja uskonnoista, ei siinä tarvitse itse olla uskonnollinen. Olen myös itse uskontotieteilijä ja vieläpä teologisesta tiedekunnasta. Näin mututuntumalla arvioisin, että keskimäärin teologisen tiedekunnan opiskelijoista uskontieteen valitsevat pääaineeksi juuri he, jotka eivät ole kovin uskonnollisia, vaan ovat enemmänkin kiinnostuneita erilaisista uskonnollisista ilmiöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne kristinuskonkin parissa työskentelevät, papit ynnämuut, joutuvat nimenomaan pohtimaan ja tutkimaan uskontoa ja uskonnollisuutta. Eivät he loppujen lopuksi tiedä Jumalasta mitään sen enempää kuin muutkaan ihmiset. Meillä ainakin uskalletaan kyseenalaistaa se Jumalakin, pohtia mikä Jumala on ja mistä hän on tullut, miksi Raamattu (eli ihmisen tulkinta Jumalasta) on sellainen kuin on. Suhde Jumalaan on jokaisella hyvin yksityinen ja oma, eikä se liity työhön tai toimenkuvaan. Toki kilipäitä löytyy myös uskiksista, mutta eiköhän niitä löydy joka ammattikunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Ai pitäisikö kysyä siltä, mitä uskontotieteilijä tekee? Vähän tuntuisi nololta, kun periaatteessa varmaan pitäisi tietää se itsekin.
Jos uskontotieteilijä ei ole uskonnollinen, niin miksi sitten on kiinnosttunut uskonnoista niin paljon? En mä tajuu...
Olen muuten akateeminen itsekin, lastentarhanopettaja.
Ap.
Siis ruumiinavauslääkäri on kuollut, rikosjuristi on rikollinen, tähtitieteilijä on tähti ja historiantutkija eli satoja vuosia sitten. Tämä asia tuli selväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen joka tuhlaa elämänsä paskaan, ei ole edes sen paskan arvoinen.
Uskontotieteilijä ei välttämättä ole uskonnollinen ollenkan. Itsekin alaa opiskellut ja koko ikäni ateisti ja sekulaari humanisti. Useimpien kohdalla näin on. Uskontotietelijäthän eivät mitään pappeja ole eivätkä luultavasti haluakaan olla vaan maailman uskontoja tutkivat antropologisesta, filosofisesta, psykologisesta, sosiologisesta, kielitieteellisestä ym. näkökulmasta. Kysyitkö onko hän itse uskossa? Asiasta kannattaa udella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aviomieheni on uskontotieteilijä, eivätpä nuo paljon yleensäkään muista kulttuurintutkijoista erotu. Uskontotieteilijät ovat humanisteja, joilla on erilaisia maailmankatsomuksia kuten ihmisillä yleensäkin, ovat toki tavallisesti kiinnostuneita filosofisista ja kulttuureista. Heitä valmistuu myös teologisessa tiedekunnasta. En ymmärrä yhtään äimistelyäsi tieteenalaan suhteen.
Uskontotieteilijöitä valmistuu myös humanistisessa tiedekunnassa, ja ihan totta tuo, etteivät pääsääntöisesti mitään uskovaisia ole vaan enemmänkin filosofeja ja yhteiskuntatieteilijöitä
Miksi olisi niin kauheaa, jos hän olisi uskossa?
Eivät uskossa olevat ihmiset ole aina mitään toisten ihmisten pakkokäännyttäjiä tai tuomitsijoita, jos sitä pelkäät.
Olen opiskellut teologisessa ja humanistisessa tiedekunnassa. Kun kerroin yhdelle etäisemmälle kaverille, että opiskelen teologisessa, sain samanlaisia vähän pilkallisiakin ihmettelyjä, että "oletko joku uskovainen vai...?" Olen aina uskonut Jumalaan, en tosin ole mikään aktiivinen kirkossa kävijä ja minulla ei ole kutsumusta papiksi. Opiskeluissa tutkitaan ilmiöitä ja tapoja ajatella tieteellisesti ja tästä tieteellisestä lähestymistavasta olen kiinnostunut. Minusta on mielenkiintoista tietää, miten ihmiset uskovat ja ajattelevat elämän suurista kysymyksistä.
Kyllä minä kysyisin mitä tekee, ei uskontotieteilijöille niin hirveästi ole työpaikkoja, tuttu uskontotieteilijä on tarjoilijana.
Mä olen itse luonnontieteilijä, ja olen huomannut että harvoin humanistien kanssa synkkaa. Siksi vähän epäilisin. Mutta jos kerran synkkaa, niin mikäettei.
Mitä töitä uskontotieteilijät voivat tehdä? Siitä olisin enemmän huolissani...
Ai pitäisikö kysyä siltä, mitä uskontotieteilijä tekee? Vähän tuntuisi nololta, kun periaatteessa varmaan pitäisi tietää se itsekin.
Jos uskontotieteilijä ei ole uskonnollinen, niin miksi sitten on kiinnosttunut uskonnoista niin paljon? En mä tajuu...
Olen muuten akateeminen itsekin, lastentarhanopettaja.
Ap.