Lue keskustelun säännöt.
Kuinka pakollinen eskari on
14.02.2016 |
Eskarihan on periaatteessa pakollinen, mutta kuinka "heppoisesti" sieltä voi olla pois? Mitä jos lapsi on välillä toisella paikkakunnalla olevan isänsä luona? Siis esim viikon, miten eskarissa suhtaudutaan? Eli tyyliin joka kuukausi yhden viikon pois. Onnistuuko?
Kommentit (26)
Voi luoja. Nykyäänkö jokin esikoulu on pakollinen? Vuosi opetellaan käden ylös nostamista ja tuolissa istumista, jotta varmasti oikean koulun alkaessa (ekat kaksi vuotta tyhjänpäiväistä loruilua sekin) olisi sitten "valmiudet" osallistua peruskouluun? Luojan kiitos tuollaista roskaa ei tarvinut kärsiä, kun syntyi 1980-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te asutte niin kaukana toisistanne, ettei vanhemmuuden jakaminen onnistu?
Miksi tää on saanut alapeukkuja? Ihan validi kysymys! Jos aidosti haluaa olla lasten elämässä läsnä eron jälkeenkin, niin hoitaa kyllä asiat niin että se onnistuu. Meillä eron jälkeen välimatkaa alle kilometri, ei olis tullut muunlainen vaihtoehto edes mieleen. Vain ja ainoastaan sen takia, että halutaan molemmat olla lasten elämässä tasavertaisina jatkossakin eikä se onnistu, jos esim. asutaan eri koulun alueella.
Voi että kun kiva. Mutta mietipä alueita joilla ei ole asuntoja myynnissä. Me asumme alueella jossa on vain omakotitaloja, saattaa mennä vuosi kaksikin ettei ole yhtään taloa myynnissä. Entä jos ei ole rahaa taloon? Jos meille tulisi ero ja toinen aikuisista jäisi tähän taloon lasten kanssa niin seuraavaan kerrostaloon on matkaa 14km. Ja tuskin minulla olisi varaa siitä edes asuntoa ostaa.
No voi että, onko se toisen sitten pakko jäädä sinne, mistä ei molemmat saa asuntoa?? Tämä on kyllä juuri niin tätä päivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te asutte niin kaukana toisistanne, ettei vanhemmuuden jakaminen onnistu?
Miksi tää on saanut alapeukkuja? Ihan validi kysymys! Jos aidosti haluaa olla lasten elämässä läsnä eron jälkeenkin, niin hoitaa kyllä asiat niin että se onnistuu. Meillä eron jälkeen välimatkaa alle kilometri, ei olis tullut muunlainen vaihtoehto edes mieleen. Vain ja ainoastaan sen takia, että halutaan molemmat olla lasten elämässä tasavertaisina jatkossakin eikä se onnistu, jos esim. asutaan eri koulun alueella.
Voi että kun kiva. Mutta mietipä alueita joilla ei ole asuntoja myynnissä. Me asumme alueella jossa on vain omakotitaloja, saattaa mennä vuosi kaksikin ettei ole yhtään taloa myynnissä. Entä jos ei ole rahaa taloon? Jos meille tulisi ero ja toinen aikuisista jäisi tähän taloon lasten kanssa niin seuraavaan kerrostaloon on matkaa 14km. Ja tuskin minulla olisi varaa siitä edes asuntoa ostaa.
No voi että, onko se toisen sitten pakko jäädä sinne, mistä ei molemmat saa asuntoa?? Tämä on kyllä juuri niin tätä päivää.
Kuten myös se, että äiti muuttelee lapsen kanssa ympäriinsä kaiken maailman miesten perässä. Siinä sitten isä muuttaa mm työpaikkaansa sen mukaan, mitä äiti sattuu haluamaan, jotta voi olla "mukana lapsen elämässä ja tasavertainen vanhempi". Eiks niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te asutte niin kaukana toisistanne, ettei vanhemmuuden jakaminen onnistu?
Miksi tää on saanut alapeukkuja? Ihan validi kysymys! Jos aidosti haluaa olla lasten elämässä läsnä eron jälkeenkin, niin hoitaa kyllä asiat niin että se onnistuu. Meillä eron jälkeen välimatkaa alle kilometri, ei olis tullut muunlainen vaihtoehto edes mieleen. Vain ja ainoastaan sen takia, että halutaan molemmat olla lasten elämässä tasavertaisina jatkossakin eikä se onnistu, jos esim. asutaan eri koulun alueella.
Voi että kun kiva. Mutta mietipä alueita joilla ei ole asuntoja myynnissä. Me asumme alueella jossa on vain omakotitaloja, saattaa mennä vuosi kaksikin ettei ole yhtään taloa myynnissä. Entä jos ei ole rahaa taloon? Jos meille tulisi ero ja toinen aikuisista jäisi tähän taloon lasten kanssa niin seuraavaan kerrostaloon on matkaa 14km. Ja tuskin minulla olisi varaa siitä edes asuntoa ostaa.
No voi että, onko se toisen sitten pakko jäädä sinne, mistä ei molemmat saa asuntoa?? Tämä on kyllä juuri niin tätä päivää.
Kuten myös se, että äiti muuttelee lapsen kanssa ympäriinsä kaiken maailman miesten perässä. Siinä sitten isä muuttaa mm työpaikkaansa sen mukaan, mitä äiti sattuu haluamaan, jotta voi olla "mukana lapsen elämässä ja tasavertainen vanhempi". Eiks niin?
Ei niin. Kumpikin tekee tarvittaessa kompromisseja lasten parhaaksi.
Jos ajattelee ihan järjellä, niin eskarissa on sitä "opetusta " sen 45 minuuttia päivästä. Muu aika menee muuhun puuhasteluun. Kotona samat asiat opettaa lapselle vartissa. Ei ole ylivoimainen tehtävä myöskään loma-aikana, eli taatusti tavisperheen lapsi ei jää mistään opetuksesta jälkeen vaikka olisi lomalla.
Tämä "eskaripakko" on taas uusi ilmentymä kulttuurista, jossa vanhempiin luotetaan yhä vähemmän ja vähemmän ja jossa asioista ei saa puhua niiden oikeilla nimillä. Ajatellaan, että jos ei päiväkodin täti hitaasti tavuttaen selitä vanhemmille, että kouluun täytyy sitten mennä joka päivä, ja sitä me täällä eskarissa harjoitellaan, niin vanhemmat ei sitä ymmärtäisi. Kaikessa korostetaan nykyään sitä, että kaikkien lasten on saatava tasapuolisesti opetusta, ja annetaan ymmärtää että ilman pakkoa tavallinen vanhempi ei välittäisi tuoda lastaan eskariin. Todellinen syy on näissä maahanmuuttaja-vanhemmissa sekä romaniperheissä, joiden lapset ovat kotihoidossa ja joiden lapset pitää jotenkin saada petrattua koulukelpoisiksi. Mutta tätähän ei saa sanoa. Me ollaan yhtä huonoja vanhempia aivan kaikki. Siksi me tarvitaan holhoamista, ihan kaikki.
Meidän lapsi tulee olemaan eskarista pois epäsäännöllisen säännöllisesti. Emme miehen kanssa kumpikaan voi olla lomalla eskarin loma-aikoina, ja silloin kun meillä sitä lomaa on, niin myös lapsi lomailee. Katsotaan miten päiväkoti suhtautuu, tuskin on mitään ongelmaa. Jokainen järkevä aikuinen tajuaa, että myös lapsi tarvitsee lomaa päivähoidosta.
Voi että kun kiva. Mutta mietipä alueita joilla ei ole asuntoja myynnissä. Me asumme alueella jossa on vain omakotitaloja, saattaa mennä vuosi kaksikin ettei ole yhtään taloa myynnissä. Entä jos ei ole rahaa taloon? Jos meille tulisi ero ja toinen aikuisista jäisi tähän taloon lasten kanssa niin seuraavaan kerrostaloon on matkaa 14km. Ja tuskin minulla olisi varaa siitä edes asuntoa ostaa.