miten toimitte, kun tapailu päättyy?

mulle sattui tällainen tapaus. kiinnostuin henkilöstä, jota näen useita kertoja viikossa. menin juttelemaan hänelle ja tapasimme muutaman kerran. ihastuin aivan korviani myöten ja henkilö varmasti tiesi ja huomasi sen. ehdotin tapaamista muutamaan kertaan, mutta aina löytyi jokin hyvä syy ettei käynyt. tajusin kyllä, mistä oli kyse, kun aikaa kului jonkin verran. kysyin häneltä, että hän ei taidakaan olla kiinnostunut. ajattelin, että se olisi ollut hänelle helppo keino vain sanoa suoraan ja oltaisiin voitu pitää kuitenkin ihan hyvät tuttavavälit kun kerta näemme joka tapauksessa säännöllisesti. hän kuitenkin sanoi, että ei ole kiinnostuksen puutteesta kyse. juttu jäi sitten vähän siihen. jäin ihmeissäni seuraamaan tilannetta, mutta ei hän enää ehdottanut tapaamista tai mitään. olin vihainen siitä, että hän ei voinut sanoa suoraan, ettei ole kiinnostunut, vaan jätti minut ihastuksissani kitumaan, vaikka tietysti aika nopeasti tajusin, ettei häntä tosiaan kiinnosta. välimme menivät TODELLA omituisiksi. yleensä tapailu on päättynyt yhteisymmärryksessä ja välit ovat jääneet hyviksi ja rennoiksi, että on voinut ihan hyvin moikata ja vaikka kysäistä kuulumisiakin, jos on törmännyt. tuon tyypin suhteen se vain oli aivan mahdotonta, sillä olin aika loukkaantunutkin siitä, ettei hänestä ollut miestä sanomaan suoraan kysyttäessä. aluksi kyllä moikkailin häntä ihan normaalisti, mutta pian se alkoi tuntua typerältä ja teennäiseltä. sitten vain aloin ignorata häntä. joskus hän katsoi minua tosi kysyvästi ja vaikutti olevan ihmeissään, mutta ei kuitenkaan enää ottanut yhteyttä tai no, tehnyt mitään muutakaan. tästä on jo jonkin aikaa ja silti tilanne tuntuu minusta vähän oudolta.

miten itse toimitte tapailun päätyttyä, tai siis miten suhtaudutte tapailututtuunne? ja oliko mielestänne käytökseni aivan järjetöntä? :D mielestäni on todella typerää, että olisi ihmisiä, joita ei voisi edes morjestaa, mutta tunsin vaan itseni niin idiootiksi koko jutun suhteen.