Annatteko koiran nukkua sängyssä tai yleensäkin makuuhuoneessa?

Meillä koira ei ole koskaan saanut tulla kotona sänkyyn nukkumaan. Sohvallekaan ei pentuna päästetty kuin luvan kanssa, ajan kuluessa säännöstä on kyllä lipsuttu joten sohvalla saa olla nykyään vapaasti. Voidaan toki komentaa aina tarvittaessa alas ja tottelee. Mökillä sen sijaan koiramme saa tulla sänkyyn kanssamme. Lattialla olisi koiralle aivan liian kylmä. Koskaan ei ole ollut ongelmia tämän "eri paikassa eri säännöt" -homman kanssa. Koira tietää ja oppii kyllä.

Kaksi keskikokoista ja pörröistä koiraa nukkuu vuorotellen. Ihanat pörröpehmoeläimet kainalossa saa paremmin untakin ja on lämpimämpikin aina. Luonnostaan vahtivat ja suojelevat ihmisiänsä ja on luonnikkain järjestely noiden kanssa, tuntuu että on luontaista noilta lämmittääkin. Ei ole lapsia. Koirat tottelevat kuin ajatus ja ovat todella vaivalla koulutetut. Ovat häkellyttävän huomaavaisia ja eivät ikinä häiritse meitä kun nukumme, eivät myllää tai mitään. Usein ei edes huomaa mitä ne puuhaavat öisin kun liikkuvat niin varoen. Herättävät ainoastaan heti jos pihalla tapahtuu jotain poikkeavaa tai koirien mielestä huolestuttavaa.

Lakanat vaihdetaan tavallista useammin. En minä pidä noita hyvinpidettyjä koiria muutenkaan likaisempina kuin vaikka lapsiakaan. Vaikka likaisia kummatkin ovatkin. Mutta väliäkö hällä, kipeänä (kunnon nuha tai kuume esim.) ei ole oltu nyt viiteentoista vuoteen, että kai tässä on tullut jo niin rautainen vastuskyky ja hyvä niin :D

Ettekö pelkää punkkeja?!

Yksineläjän vieressä nukkuu joka yö 8kg koira. Meillä on tyynyt vierekkäin ja kumpikin painaa päänsä omalle tyynylleen. Iltahalit ja pusut tottakai vaihdetaan illalla ja aamulla sitten aamupusut ja halit. Siistimpihän tuo on kuin mies. 

Meillä ei koiraa makkariin ollenkaan laumajärjestyksen vuoksi. Ei tassullakaan :) Hyvin on auttanut tottelevaisuuskoulutuksessa eikä ota tästä itseensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan nuku sängyssä eikä edes makkarissa. Lapset joskus pyytävät sen omiin sänkyihinsä, sinne saa mennä "nukuttamaan" mutta vain luvalla. Ei myöskään sohville ole pääsyä.

Mitä alapeukuttamista tässä on? Jos joku kokee tällaisen jotenkin julmaksi niin on totaalisen elämästä vieraantunut ihminen.

Alapeukuttamista siksi, koska koira ei ymmärrä että joskus saa mennä sänkyyn ja joskus ei. Selkeämpää olisi kieltää kokonaan tai sallia aina. Koira ei osaa lukea ajatuksiasi, että koska olisi sallittua nukkua sängyssä ja koska taas ei. Selkeät rajat ovat onnellisen, tyytyväisen ja tottelevaisen koiran etu. Koira ei kaipaa nukuttamaan lastasi, ihan yhtä tyytyväisenä nukahtaa omalle pedilleen. Haluat vain miellyttää lapsiasi, ymmärrän. Koirasikin voi pian ymmärtää saman. 

Vierailija kirjoitti:

Ettekö pelkää punkkeja?!

Ei ole koskaan ollut sellaista itsessä, toisessa koirassa kerran ja toisessa muutaman kerran. Vaikka todennäköisemmin kai se suoraan minuun tulisi kuin koirasta minuun kun samoissa paikoissa kuljetaan niiden kanssa. Eläinlääkäriltä kun kysyin tuosta, niin sanoi, että eipä ole kuullut että noin olisi käynyt ja mitä ne punkit nyt luontaisemmasta isäntäeläimestä pois tulisi. Korkeintaan ihmisen iholta luulisi pakenevan ennemmin koiraan. -42

Mun 160-senttisessä jenkkisängyssä tykkää nukkua. Mahdollisimman keskellä, ja jos peitto on vielä alla, niin kyllähän nauttii, eikä halua siirtyä ollenkaan sivummalle. 

Ei lähde karvaa eikä haise, mutta hiekkaa tiputtaa kyllä. Lakanat vaihdetaan usein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan nuku sängyssä eikä edes makkarissa. Lapset joskus pyytävät sen omiin sänkyihinsä, sinne saa mennä "nukuttamaan" mutta vain luvalla. Ei myöskään sohville ole pääsyä.

Mitä alapeukuttamista tässä on? Jos joku kokee tällaisen jotenkin julmaksi niin on totaalisen elämästä vieraantunut ihminen.

Alapeukuttamista siksi, koska koira ei ymmärrä että joskus saa mennä sänkyyn ja joskus ei. Selkeämpää olisi kieltää kokonaan tai sallia aina. Koira ei osaa lukea ajatuksiasi, että koska olisi sallittua nukkua sängyssä ja koska taas ei. Selkeät rajat ovat onnellisen, tyytyväisen ja tottelevaisen koiran etu. Koira ei kaipaa nukuttamaan lastasi, ihan yhtä tyytyväisenä nukahtaa omalle pedilleen. Haluat vain miellyttää lapsiasi, ymmärrän. Koirasikin voi pian ymmärtää saman. 

Minä olen ihan eri mieltä. Koira oppii varsin hyvin ymmärtämään, että sängylle saa mennä silloin kun käsketään. Tosin ei se koskaan muulloin sinne ole pyrkinytkään, joten mitään ongelmaa asiassa ei ole ollut. Aikuisten sänkyyn tai makkariin ei ole menemistä. Mitä pahaa lasten miellyttämisessä on? Ei mulla ole vaikeuksia ymmärtää, että joku tykkää nukkua koiran kanssa vaikken itse heihin kuulukaan. Kesäisin ei saa lapset edes pyytää koiraa sänkyyn, punkkien takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan nuku sängyssä eikä edes makkarissa. Lapset joskus pyytävät sen omiin sänkyihinsä, sinne saa mennä "nukuttamaan" mutta vain luvalla. Ei myöskään sohville ole pääsyä.

Mitä alapeukuttamista tässä on? Jos joku kokee tällaisen jotenkin julmaksi niin on totaalisen elämästä vieraantunut ihminen.

Alapeukuttamista siksi, koska koira ei ymmärrä että joskus saa mennä sänkyyn ja joskus ei. Selkeämpää olisi kieltää kokonaan tai sallia aina. Koira ei osaa lukea ajatuksiasi, että koska olisi sallittua nukkua sängyssä ja koska taas ei. Selkeät rajat ovat onnellisen, tyytyväisen ja tottelevaisen koiran etu. Koira ei kaipaa nukuttamaan lastasi, ihan yhtä tyytyväisenä nukahtaa omalle pedilleen. Haluat vain miellyttää lapsiasi, ymmärrän. Koirasikin voi pian ymmärtää saman. 

Minä olen ihan eri mieltä. Koira oppii varsin hyvin ymmärtämään, että sängylle saa mennä silloin kun käsketään. Tosin ei se koskaan muulloin sinne ole pyrkinytkään, joten mitään ongelmaa asiassa ei ole ollut. Aikuisten sänkyyn tai makkariin ei ole menemistä. Mitä pahaa lasten miellyttämisessä on? Ei mulla ole vaikeuksia ymmärtää, että joku tykkää nukkua koiran kanssa vaikken itse heihin kuulukaan. Kesäisin ei saa lapset edes pyytää koiraa sänkyyn, punkkien takia.

Koirakin tietenkin ymmärtää olla pyytämättä sinne sänkyyn kesäisin? Ettei lapsille tule paha mieli. Tai koiralle? Mitä lapset siitä saavat (tai sinä tai koira), että joskus on oikein ja useimmin väärin? Kun on talvi ja mielestäsi oikein ja lapset haluavat, niin koira tietysti ymmärtää olla läsnä ja lähellä, kun on kesä ja punkkivaara, niin koira ymmärtää miksi kiellät kun äsken se oli luvallista? Samoin koulutat koiraasi, että tänään on ihan hyvä haukkua kaikkea, mutta huomenna ei olekaan? Ruokaa voi kerjätä kostealla ilmalla mutta ei kuivalla säällä? Aurattuun tienpientareseen ei saa pissiä, mutta ennen aura-autoa saa. Miten ihmeessä koirasi voi ymmärtää kieltosi, jos mitään johdonmukaisuutta ei ole? Sinulla voi olla mielessäsi ihan ideaalinen ajatus, mutta ymmärtääkö koirasi myös sen???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan nuku sängyssä eikä edes makkarissa. Lapset joskus pyytävät sen omiin sänkyihinsä, sinne saa mennä "nukuttamaan" mutta vain luvalla. Ei myöskään sohville ole pääsyä.

Mitä alapeukuttamista tässä on? Jos joku kokee tällaisen jotenkin julmaksi niin on totaalisen elämästä vieraantunut ihminen.

Alapeukuttamista siksi, koska koira ei ymmärrä että joskus saa mennä sänkyyn ja joskus ei. Selkeämpää olisi kieltää kokonaan tai sallia aina. Koira ei osaa lukea ajatuksiasi, että koska olisi sallittua nukkua sängyssä ja koska taas ei. Selkeät rajat ovat onnellisen, tyytyväisen ja tottelevaisen koiran etu. Koira ei kaipaa nukuttamaan lastasi, ihan yhtä tyytyväisenä nukahtaa omalle pedilleen. Haluat vain miellyttää lapsiasi, ymmärrän. Koirasikin voi pian ymmärtää saman. 

Minä olen ihan eri mieltä. Koira oppii varsin hyvin ymmärtämään, että sängylle saa mennä silloin kun käsketään. Tosin ei se koskaan muulloin sinne ole pyrkinytkään, joten mitään ongelmaa asiassa ei ole ollut. Aikuisten sänkyyn tai makkariin ei ole menemistä. Mitä pahaa lasten miellyttämisessä on? Ei mulla ole vaikeuksia ymmärtää, että joku tykkää nukkua koiran kanssa vaikken itse heihin kuulukaan. Kesäisin ei saa lapset edes pyytää koiraa sänkyyn, punkkien takia.

Koirakin tietenkin ymmärtää olla pyytämättä sinne sänkyyn kesäisin? Ettei lapsille tule paha mieli. Tai koiralle? Mitä lapset siitä saavat (tai sinä tai koira), että joskus on oikein ja useimmin väärin? Kun on talvi ja mielestäsi oikein ja lapset haluavat, niin koira tietysti ymmärtää olla läsnä ja lähellä, kun on kesä ja punkkivaara, niin koira ymmärtää miksi kiellät kun äsken se oli luvallista? Samoin koulutat koiraasi, että tänään on ihan hyvä haukkua kaikkea, mutta huomenna ei olekaan? Ruokaa voi kerjätä kostealla ilmalla mutta ei kuivalla säällä? Aurattuun tienpientareseen ei saa pissiä, mutta ennen aura-autoa saa. Miten ihmeessä koirasi voi ymmärtää kieltosi, jos mitään johdonmukaisuutta ei ole? Sinulla voi olla mielessäsi ihan ideaalinen ajatus, mutta ymmärtääkö koirasi myös sen???

Sinulla on tässä taustalla vahva ajatus siitä, että koira haluaa nukkua sängyssä. Mutta kun ei se halua, se "pakotetaan" sinne. Hassu tuo ajatus, että "koira ymmärtää olla läsnä ja lähellä". Meillä koira käsketään lähelle, jos ihminen haluaa sitä rapsutella. Eihän koira sellaisia asioita määrittele.

Meillä kaksi pikku koiraa, nukkuvat omilla pedeillään ja asiaa ei ole makuuhuoneisiin saatika sängyille tai muuallekaan huonekaluille. Meillä nyt pieni vauva, joka nukkuu kanssamme mutta samat "säännöt" on koirien kanssa ollut ennenkin vauvaa.

Joka yö nukkuu jalkopäässä nätisti, ei häiritse meidän unta yhtään. Jos mua haittaisi karvat, en olisi koiraa edes ottanut. 'Mukava vaan kun on ylimääräinen lämmike sängyssä. Johtajuuden pönkittäminen nukkumajärjestelyissä on mielestäni turhaa, kyllä kai villikoiratkin nukkuvat arvojärjestyksestään huolimatta vierekkäin toisiaan lämmittäen. 

Koirista vanhin (iso bernhardilainen) nukkuu lattialla, missä sillä on patja, patterin vieressä ja kissa (17 v) punkkaa kopassaan tai sohvalla, joskus tulee päiväunille nukkumaan mahani viereen. Koira nukkuu koko yön. Sänkyyn otin nuorempana koiran, en enää tee sitä mokaa, koska en pidä ravasta, hiekasta ja karvoista lakanoissa.

Miehen koirat ei viihdy lämpimässä, tulee kuuma (karjalankarhukoirat). Ne nukkuu viileässä eteisessä.

En antanut, mutta koira päätti toisin.

Kuten aikaisemmin sanoin, sängyssä on ollut koira nuorempana. Pelkkä sängyssä nukkuminen ei tee koiralle käytöshäiriöitä, vaan vika on silloin hihnan toisessa päässä ja omistajassa, joka ei älyä että koira on koira , vaan kohtelee sitä kuin hemmoteltavaa lellipentulasta eikä opeta tottelemaan käskyjä tai opeta koiralle käytöstapoja.

Omalla silloisella saksanpaimenkoiralla ei ollut mitään käytöshäiriöitä, sillä oli sekä muotovalion että käyttövalion arvot. Kun halusin sen punkkakaverikseni, taputin patjaa ja annoin luvan tulla. Sängystä se lähti yhdellä sormennapsautuksella ja Alas-käskyllä.  Se ei siis omistanut sänkyä, vaan loikoili siellä luvan saatuaan.

terv. 54

Makuuhuone on koiralta kielletty, tulee toki yöllä herättämään jos haluaa ulos mutta muuten ei makkariin tule. Ei myöskään nouse sohville yms.

Lapset jo isoja joten se ei vaikuta asiaan, en vaan halua karvaa sänkyyn kun niitä muuten on jo joka paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan nuku sängyssä eikä edes makkarissa. Lapset joskus pyytävät sen omiin sänkyihinsä, sinne saa mennä "nukuttamaan" mutta vain luvalla. Ei myöskään sohville ole pääsyä.

Mitä alapeukuttamista tässä on? Jos joku kokee tällaisen jotenkin julmaksi niin on totaalisen elämästä vieraantunut ihminen.

Alapeukuttamista siksi, koska koira ei ymmärrä että joskus saa mennä sänkyyn ja joskus ei. Selkeämpää olisi kieltää kokonaan tai sallia aina. Koira ei osaa lukea ajatuksiasi, että koska olisi sallittua nukkua sängyssä ja koska taas ei. Selkeät rajat ovat onnellisen, tyytyväisen ja tottelevaisen koiran etu. Koira ei kaipaa nukuttamaan lastasi, ihan yhtä tyytyväisenä nukahtaa omalle pedilleen. Haluat vain miellyttää lapsiasi, ymmärrän. Koirasikin voi pian ymmärtää saman. 

Minä olen ihan eri mieltä. Koira oppii varsin hyvin ymmärtämään, että sängylle saa mennä silloin kun käsketään. Tosin ei se koskaan muulloin sinne ole pyrkinytkään, joten mitään ongelmaa asiassa ei ole ollut. Aikuisten sänkyyn tai makkariin ei ole menemistä. Mitä pahaa lasten miellyttämisessä on? Ei mulla ole vaikeuksia ymmärtää, että joku tykkää nukkua koiran kanssa vaikken itse heihin kuulukaan. Kesäisin ei saa lapset edes pyytää koiraa sänkyyn, punkkien takia.

Koirakin tietenkin ymmärtää olla pyytämättä sinne sänkyyn kesäisin? Ettei lapsille tule paha mieli. Tai koiralle? Mitä lapset siitä saavat (tai sinä tai koira), että joskus on oikein ja useimmin väärin? Kun on talvi ja mielestäsi oikein ja lapset haluavat, niin koira tietysti ymmärtää olla läsnä ja lähellä, kun on kesä ja punkkivaara, niin koira ymmärtää miksi kiellät kun äsken se oli luvallista? Samoin koulutat koiraasi, että tänään on ihan hyvä haukkua kaikkea, mutta huomenna ei olekaan? Ruokaa voi kerjätä kostealla ilmalla mutta ei kuivalla säällä? Aurattuun tienpientareseen ei saa pissiä, mutta ennen aura-autoa saa. Miten ihmeessä koirasi voi ymmärtää kieltosi, jos mitään johdonmukaisuutta ei ole? Sinulla voi olla mielessäsi ihan ideaalinen ajatus, mutta ymmärtääkö koirasi myös sen???

Sinulla on tässä taustalla vahva ajatus siitä, että koira haluaa nukkua sängyssä. Mutta kun ei se halua, se "pakotetaan" sinne. Hassu tuo ajatus, että "koira ymmärtää olla läsnä ja lähellä". Meillä koira käsketään lähelle, jos ihminen haluaa sitä rapsutella. Eihän koira sellaisia asioita määrittele.

Nyt luit rivien välistä väärin. Minä ajattelen, että koira haluaa totella isäntää/emäntää ja hänen asettamiaan sääntöjä. Ja on onnellisimmillaan juuri silloin. Meillä koirat eivät tule makuuhuoneisiin koskaan, vaikka ovet olisivat auki. Koiria rapsutellaan ja hellitään yleisissä tiloissa. Enkä usko koiriemme edes ymmärtävän haluta sänkyymme, koska siellä eivät ole koskaan käyneetkään. Ihan tyytyväisinä nukkuvat omissa pedeissään. Lainaamaani henkilöä vähän yritin kutkutella kertomaan, että miten hänen koiransa osaa käyttäytyä oikein, kun säännöt vaihtelevat hänen oikkujensa mukaan. Joskus lapset haluavat nukuttajaa, mutta ainakaan kesäisin koira ei saa sänkyyn edes pyrkiä. Miten koira osaa erotella punkkiajan, lasten hellyydenkaipuun tai muuten kielletyn ajan? Hyvä, jos sinä käsket koirasi sänkyyn toteuttamaan sinun tahtoasi ja koirasi ymmärtää olla tulematta sinne silloin kun et häntä viereesi tahdo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan nuku sängyssä eikä edes makkarissa. Lapset joskus pyytävät sen omiin sänkyihinsä, sinne saa mennä "nukuttamaan" mutta vain luvalla. Ei myöskään sohville ole pääsyä.

Mitä alapeukuttamista tässä on? Jos joku kokee tällaisen jotenkin julmaksi niin on totaalisen elämästä vieraantunut ihminen.

Alapeukuttamista siksi, koska koira ei ymmärrä että joskus saa mennä sänkyyn ja joskus ei. Selkeämpää olisi kieltää kokonaan tai sallia aina. Koira ei osaa lukea ajatuksiasi, että koska olisi sallittua nukkua sängyssä ja koska taas ei. Selkeät rajat ovat onnellisen, tyytyväisen ja tottelevaisen koiran etu. Koira ei kaipaa nukuttamaan lastasi, ihan yhtä tyytyväisenä nukahtaa omalle pedilleen. Haluat vain miellyttää lapsiasi, ymmärrän. Koirasikin voi pian ymmärtää saman. 

Minä olen ihan eri mieltä. Koira oppii varsin hyvin ymmärtämään, että sängylle saa mennä silloin kun käsketään. Tosin ei se koskaan muulloin sinne ole pyrkinytkään, joten mitään ongelmaa asiassa ei ole ollut. Aikuisten sänkyyn tai makkariin ei ole menemistä. Mitä pahaa lasten miellyttämisessä on? Ei mulla ole vaikeuksia ymmärtää, että joku tykkää nukkua koiran kanssa vaikken itse heihin kuulukaan. Kesäisin ei saa lapset edes pyytää koiraa sänkyyn, punkkien takia.

Koirakin tietenkin ymmärtää olla pyytämättä sinne sänkyyn kesäisin? Ettei lapsille tule paha mieli. Tai koiralle? Mitä lapset siitä saavat (tai sinä tai koira), että joskus on oikein ja useimmin väärin? Kun on talvi ja mielestäsi oikein ja lapset haluavat, niin koira tietysti ymmärtää olla läsnä ja lähellä, kun on kesä ja punkkivaara, niin koira ymmärtää miksi kiellät kun äsken se oli luvallista? Samoin koulutat koiraasi, että tänään on ihan hyvä haukkua kaikkea, mutta huomenna ei olekaan? Ruokaa voi kerjätä kostealla ilmalla mutta ei kuivalla säällä? Aurattuun tienpientareseen ei saa pissiä, mutta ennen aura-autoa saa. Miten ihmeessä koirasi voi ymmärtää kieltosi, jos mitään johdonmukaisuutta ei ole? Sinulla voi olla mielessäsi ihan ideaalinen ajatus, mutta ymmärtääkö koirasi myös sen???

Sinulla on tässä taustalla vahva ajatus siitä, että koira haluaa nukkua sängyssä. Mutta kun ei se halua, se "pakotetaan" sinne. Hassu tuo ajatus, että "koira ymmärtää olla läsnä ja lähellä". Meillä koira käsketään lähelle, jos ihminen haluaa sitä rapsutella. Eihän koira sellaisia asioita määrittele.

Nyt luit rivien välistä väärin. Minä ajattelen, että koira haluaa totella isäntää/emäntää ja hänen asettamiaan sääntöjä. Ja on onnellisimmillaan juuri silloin. Meillä koirat eivät tule makuuhuoneisiin koskaan, vaikka ovet olisivat auki. Koiria rapsutellaan ja hellitään yleisissä tiloissa. Enkä usko koiriemme edes ymmärtävän haluta sänkyymme, koska siellä eivät ole koskaan käyneetkään. Ihan tyytyväisinä nukkuvat omissa pedeissään. Lainaamaani henkilöä vähän yritin kutkutella kertomaan, että miten hänen koiransa osaa käyttäytyä oikein, kun säännöt vaihtelevat hänen oikkujensa mukaan. Joskus lapset haluavat nukuttajaa, mutta ainakaan kesäisin koira ei saa sänkyyn edes pyrkiä. Miten koira osaa erotella punkkiajan, lasten hellyydenkaipuun tai muuten kielletyn ajan? Hyvä, jos sinä käsket koirasi sänkyyn toteuttamaan sinun tahtoasi ja koirasi ymmärtää olla tulematta sinne silloin kun et häntä viereesi tahdo. 

Ei tässä ole kyse koiran ymmärtämisestä, vaan siitä että minä päätän, mitä se saa tehdä. Se saa olla keittiössä, mutta jos en joskus sitä sinne halua niin käsken sen pois. Jos se yrittää pissata huonoon paikkaan, niin kiellän. Eihän se tarkoita etteikö se saisi pissata ollenkaan. Jos lapsi haluaa sen sänkyyn, hän voi sen sinne käskeä.

Koiraa ei ole ollut enää muutamaan vuoteen, mutta aiemmat koirat ovat kyllä saaneet nukkua sängyssä, kuitenkin VAIN päiväpeiton päällä, eivät petaamattomassa sängyssä tai yöllä. Koiranpetit ovat olleet makuuhuoneessa, mutta meidän koirat ovat kyllä vaihdelleet nukkumapaikkaa pitkin yötä.