Mielenterveysongelmainen kerro miten lääkkeet vaikuttavat sinuun?

Eikö kellään ole lääkitystä?

Lääkkeet ovat kapitalistista kusetusta. Ei sellaisia ennenkään ollut ja ihmiset oli ihan järjissään. Lääkkeet itseasiassa pahentaa mielenterveysongelmia. Lääkkeissä olevia kemikaaleja ja niiden vaikutuksia testaillaan ihmisillä salaa.

Olen 18-v nuori nainen. Ketipinor aloitettiin 5v sitten. Diagnoosina syvä masennus ja paniikkihäiriö. Ei diagnisoituna ocd ja syömishäiriö on/off.

Ketipinor määrättiin masennukseen ja sen aiheuttamaan unettomuuteen, eli ennen ketipinoria en yksikertaisesti nukkunut. Nyt ketipinoreilla olen huolehtinut riittävästä levosta, koska pyrin ottamaan lääkkeet niin, että saan sen 9h nukuttua.

Olen viimeiset 6v harrastanut monipuolista liikuntaa ja kuntoilua kolmesti viikossa. Vain harvoin treenipäivät ovat jääneet välistä näiden kuuden vuoden aikana, max 10 päivää.

Pyrin pitämään ruokavalion 80/20. Eli syön 80% terveellisesti ja hyvin, mutta loput 20% vähän niin ja näin. Viikonloppuisin annan itseni ottaa vähän rennommin.

Alkoholia, tupakkaa, tai huumeita ei elämääni ole ikinä kuulunut. Näin sivuhuomautuksena. Aika hyvin entiseltä laitosnuorelta.

''Miten suhtaudut sellasiin ihmisiin jotka eivät voi ymmärtää sairauttasi?

Miten se heidän tyhmyys ilmenee?''

- Tämä tuli esiin lähinnä ''mikset sinä vain mene nukkumaan'', ''ota vaikka joku kirja ja lue sitä hiljaa sängyssä, niin kyllä sinä nukahdat'', ''et sinä parannu, jos jäät kotiin makaamaan (tässä vaiheessa olin jo pari vuotta harrastanut kuntoilua kolmesti viikossa ja kävin ja käyn lenkeillä oikeastaan päivittäin, ei vain tiennyt siitä)''-heittoina. En jaksa provosoitua, en jaksa välittää. Itse tiedän oman tilanteeni paremmin, mitä he. Ja psykologini ja lääkärini myös. Suurinosa ihmisistä, mm. sisarukseni tai osa kavereista, eivät edes tiedä sairauksistani tai diagnooseistani mitään, joten se on vähentänyt ihmisten mielipiteitä. Parempi vain, kun eivät tiedä minun asioista.

Miten lääkkeet vaikuttavat minuun?

Pystyn käymään töissä ja olemaan ihmisten seurassa.

Itsetuhoisuus on jäänyt pois.

Diapam vaikuttaa siten, että voin sen4-6h elää normaalien ihmisten tavoin. Käytän n. Kerran viikkoon 5-10mg, ja se on yleensä viikon kohokohta, kun ei ahdista. Käyttäisin enempikin, mutta lääkkeitä määrätään niin vähän etten pysty.

Kerron kaverista, joka vetää 2 lääkkeen yhdistelmää.

Hän vittuilee aika usein ja vähättelee minua ja muita. Ihmettelee sitten muiden käytöstä häntä kohtaan.

Ei tajua omaa käytöstään ja syyttelee muita ja suuttuu jos hänelle huomauttaa asiasta.

Samanlaisia tullut pari muutakin eteen ja kaverin alettua popsia lääkekoktailia tajusin näiden muiden käytöksen johtuvan myös todennäköisesti lääkkeistä.

Käytin vuoden. Seronilia 80 mg/vrk. Indikaatiolla BED. Lopetin kaksi kuukautta sitten. En ahmi enää ja paino tippui 53 kg vuoden aikana,

Lisänä psykoterapia

Kerron kaverista, joka vetää 2 lääkkeen yhdistelmää.

Hän vittuilee aika usein ja vähättelee minua ja muita. Ihmettelee sitten muiden käytöstä häntä kohtaan.

Ei tajua omaa käytöstään ja syyttelee muita ja suuttuu, jos hänelle huomauttaa asiasta.

Samanlaisia tullut pari muutakin eteen ja kaverin alettua popsia lääkekoktailia tajusin näiden muiden käytöksen johtuvan myös todennäköisesti lääkkeistä.

Satsin jälkeen näen moukat toukkina!

Vanlafaxin 150mg, ahdistukseen ja masennukseen. Nyt pari vuotta syönyt. Jaksan pitää itsestä ja varsinkin lapsista huolta. En jämähä sohvan pohjalle. Kellekkään en ole lääkkeistä kertonut, paitsi tietty miehelle. En omista niin läheisiä ystäviä etyä kertoisin.

Mulla lääkkeet toimii hyvin. Syön masennus- ja psykoosilääkkeitä. Mielialat ei heittele, oon paljon tasasempi masennuslääkkeiden takia eli ei tule hillittömiä nauru- tai itkukohtauksia mikä ennen oli normaalia. Ja psykoosilääkkeiden ansiosta uskallan liikkua ihmisten ilmoilla, huimaus on vähentynyt ja saan unta iltaisin. Jos jätän lääkkeet ottamatta, olo on karmea. 

Syön  vähän miten sattuu, nukun todella paljon ja liikun 4 kertaa viikossa. Tilanne on melko hyvä nykyisin ja odotan, että saisin jättää lääkkeet jo pikkuhiljaa pois ja saisin terveen paperit. :)

Muut ihmiset suhtautuu ihan hyvin, mulla on lähipiirissä paljon sairastavia, joten ymmärrystä löytyy ja joillekin terveille en asiasta kerro. Jotkut ihmiset on ollut nimenomaan sitä mieltä, että lääkkeet on myrkkyä ja niitä ei pitäisi syödä. Ihminen muuttuu zombiksi masennuslääkkeistä yms. Ja että vaikka on sairas, päällepäin pitäisi näyttää , että kaikki on kunnossa.

Mulle lääkkeet on ollut pelastus, mutta odotan kiinnostuneena, että muuttuuko mun persoona jotenkin, sitten kun aikanaan lopetan ne.

Vierailija kirjoitti:

Lääkkeet ovat kapitalistista kusetusta. Ei sellaisia ennenkään ollut ja ihmiset oli ihan järjissään. Lääkkeet itseasiassa pahentaa mielenterveysongelmia. Lääkkeissä olevia kemikaaleja ja niiden vaikutuksia testaillaan ihmisillä salaa.

Olisin kuollut ilman lääkkeitä. Mutta sinähän tiedät paremmin.

Mielenterveysongelmia on ollut aina. Sinä varmaan mieluumin poraisit kallon auki ja tekisit lobotomian kuin kokeilisit lääkkeitä. Ai niin, mutta kun niitä mmielenterveysongelmia ei ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Lääkkeet ovat kapitalistista kusetusta. Ei sellaisia ennenkään ollut ja ihmiset oli ihan järjissään. Lääkkeet itseasiassa pahentaa mielenterveysongelmia. Lääkkeissä olevia kemikaaleja ja niiden vaikutuksia testaillaan ihmisillä salaa.

Suosittelisitko enkelihoitoja vakavasti masentuneelle tai skitsofreenikolle?

Vierailija kirjoitti:

Käytin vuoden. Seronilia 80 mg/vrk. Indikaatiolla BED. Lopetin kaksi kuukautta sitten. En ahmi enää ja paino tippui 53 kg vuoden aikana,

Lisänä psykoterapia

Siis auttoiko tuo Seronil painon putoamiseen vai putosiko paino lääkkeen lopettamisen myötä? Auttoiko ahmimiseen?

Tuttärelläni käytössä tuo sama lääke ja hän paisuu päivä päivältä, entuudestaankin on hyvin ylipainoinen..