Opettajat: Wilmasta ja yhdyssanavirheistä

Hei opet, tämä kiinnostaisi. Terveisin viestinsä huolellisesti muotoileva vanhempi.

Itse ainakin otan huomioon erilaiset viestintätavat. Jotkut vanhemmat kirjoittavat Wilmaan hyvinkin vapaamuotoisesti, murretta käyttäen, ikään kuin messengerissä. Mielestäni se on ihan ok, varsinkin, jos ollaan muutenkin ihan rennoissa väleissä. Jotkut taas haluavat käyttää mahdollisimman virallista kieltä, jolloin satunnaiset virheet särähtävät pahemmin. En siltikään tee siitä isompia johtopäätöksiä, hyvä vain että viestintä kulkee.

Eniten huolta ja harmitusta aiheuttavat ne vanhemmat, jotka eivät reagoi Wilmassa mitenkään. Niitäkin valitettavasti on.

Kolme pistettä - viestit ärsyttävät. Yksi mamma ei koskaan käytä yhtä pistettä. Ymmärrän kyllä, että tämä ei välttämättä ole hänen isoin ongelmansa.

Teen johtopäätöksiä. Esimerkiksi hyvin usein lukivaikeuksista kärsivän lapsen vanhempien viesteistä voisi tehdä saman diagnoosin. Kyllä myös tietty sivistyksen taso näkyy monesti. Yön pikkutunteina kirjoitetut känni(?)viestit ovat taas oma lukunsa.

No kyllä vähän kohottelen kulmia vanhemmille, jotka eivät viestissä esim. tervehdi, käytä kokonaisia lauseita tai allekirjoita viestiä. Myös epäkohteliaisuus kiinnittää huomiota. Pääasia toki on, että viesti tulee perille. Varsinaisesti epäasiallista viestiä en ole saanut koskaan. Oppilaiden lähettämistä viesteistä puuttuu lähes aina alkeellisetkin muotoseikat, wilmaviestissä voi lukea vaikka vain yksi sana tyyliin "läksyy XD". Ei paljoa naurata.

Minulla on paljon kirjoitusvirheitä, yhdyssanat menee miten sattuu. Välillä oikein joudun pohtimaan oikein kirjoitusta, kun opettajille viestejä naputtelen.

Aikanaan äidinkielen opettaja osasi kyykyttää virheistä niin paljon, että on jonkilainen kammo jäänyt.

No en varsinaisesti tee johtopäätöksiä. Enkä kohottele kulmia tervehtimättömille - yleensä ne ovat sellaisia, joiden kanssa viesteillään paljon. Mutta sori, huomaan kyllä kaikki virheet! En voi sille mitään... Piste piste piste!

Muuten saa kyllä monenlaisia viestejä, siis tyyliltään (toki sisällöltäänkin), ja joistakin suorastaan ilahtuu, kun on niin hauskasti kirjoitettu.

Tämän takia en koskaan laita opettajalle viestiä lauantai-iltana, ettei opettaja kuvittele, että on kännissä laitettu. Harmi vaan, kun silloin olisi hyvin aikaa kirjoittaa (ja en ole kännissä), mutta aina se hetki on löytynyt jonain muunakin viikonpäivänä.

Olen wilman molemmissa päissä, eli sekä opettaja että vanhempi. En kyllä muista koskaan vetäneeni johtopäätöksiä vanhemmista kirjoitusvirheiden mukaan. Mutta toki se, kun vanhempi laittaa selvästi tunnekuohussa kirjoitetun vihaisen viestin, niin se ei anna vanhemmasta kovin hyvää kuvaa.

Ja vanhempana on yllättänyt se, että omien lasten opettajien viesteissä saattaa olla paljon yhdyssanavirheitä. Vähän pelottavaa, että sama ihminen opettaa lapsia lukemaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa toisessa ketjussa oli puhetta opettajien tekemistä kielioppivirheistä, mutta kiinnitättekö te opettajat huomiota vanhempien kirjoittamien viestien oikeakielisyyteen? Esim. jos huonosti koulussa menestyvän vanhempi tekee paljon kielivirheitä viesteissään, niin teettekö mielessänne tästä jotain johtopäätöksiä?

Ei kiinnosta, koen tuon pakkopullana ja aika usein annan luokan hikipingon hoitaa viesteihin vastailun, saa sitten palkaksi tietää pari koe kyssäriä :) Toki välillä lukasen ettei ole ylilyöntejä.

Tottakai kieliasun kiinnittää huomiota. Mutta en ole tyhmä, ja tiedän, ettei oikeakielisyys määrittele ihmisen persoonaa. Erään oppilaan isä kirjoittaa aina yhdyssanat erikseen, mutta on tehnyt ihan muilla avuilla kansainvälisen uran, joten virheet lähinnä huvittavat. Lapsen tulevaisuus ei huoleta lainkaan.

Kannattaa muistaa, että yhä vieläkin on paljon ihmisiä, jotka eivät ole tottuneet kommunikoimaan kirjallisesti, joten heidän viestinsä saattavat olla aivan omaa luokkaansa. Mutta että ei tervehdi eikä allekirjoita viestiään, siinä on kyllä jo muusta kysymys. Jotenkin tulee mieleen tyypit luokan perältä pelaamassa jätkänshakkia, kun käsiteltävä aihe satu kiinnostamaan pätkääkään. Ja sitten on vielä tyyppejä, joiden mielestä asiallinen ja kohtelias käytös niin suullisesti kuin kirjallisestikin on teeskentelyä ja herraskaista. Ja sitähän suomalainen todella pelkää, että häntä pidetään herrankekkulana! No on niitä teeskentelijöitäkin ja ne ne vasta tympeitä ovatkin.