Lue keskustelun säännöt.
Itsekäs ja tunteeton anoppi..?
12.02.2016 |
Hei arvoisa av-mammaraati! Ongelmanani on itseään täynnä oleva ja kylmä anoppi. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä jo 10 vuotta, joista kolme naimisissa. Muutimme mieheni töiden perässä erääseen Euroopan maahan ja itse koitan etsiä jatkuvasti itselleni uusia työmahdollisuuksia. Anoppi haluaa vierailla luonamme, mikä on minulle hieman jännittävä tilanne, koska hän ei ole koskaan onnistunut luomaan lämminhenkistä miniä-anoppi-suhdetta välillemme, vaikka olen yrittänyt olla ystävällinen ja mukava häntä kohtaan näiden vuosien ajan.Tiedän, että kaikista ihmisistä ei voi tykätä, mutta toimeen olisi suotavaa tulla. Hän on monesti maininnut mieheni sukulaisista, jotka kuulemma puhuvat minusta paljon hyvää ja pitävät minua mukavana. Tätä ei ole kuitenkaan KOSKAAN kuullut anoppini suusta näiden 10 vuoden aikana. Monet itkut olen itkenyt tämän vuoksi ja tämä on välilä hiertänyt myös minun ja mieheni välejä, koska mieheni väittää äitinsä pitävän minusta erittäin paljon. Minulle olisi hyvin tärkeää luoda läheiset suhteet perheeni kanssa ja onhan anoppini osa perhettäni ja sukuani.
Anoppini sitten ilmoitti miehelleni tulostaan, että on hankkinut lentoliput tänne tietyille päiville ja hän aikoo olla täällä luonamme kuukauden ajan. Miehelleni asia on ok. Kuukausi on kuitenkin hyvin pitkä aika minulle etenkin kun mieheni on töissä arkipäivät ja anoppini seurassa oleminen ja keskustelu on hyvin verkkaista ja luonnotonta. Ihmettelen myös hänen käytöstään ilmoittaa "Minä tulen silloin ja silloin, onko ok"... kaatuneen maidon perään on turha itkeä, liput on jo varattu. Koomisinta tässä lienee se, että viettäisin anoppini kanssa vapaa-aikaa mieheni ollessa töissä. Olen yrittänyt psyykata itseäni hänen tulostansa, mutta minkä minä sille mahdan, kun hänellä ollut näiden kymmenen vuoden ajan tympeä asenne sekä minua että tekemääni työtä kohtaan,ja hän tuskin haluaa keskustella kanssani. Hän päätti soittaa ja ilmoittaa tulostansa minulle muutama päivä myöhemmin ja mainitsi puhelussaan tulevan katsomaan poikaansa. Asia sillä selvä.
Auttakaa arvon mammat, miten minä tulen pärjäämään tämän kuukauden? Neuvoja otetaan vastaan.
Kommentit (10)
Kuukausi on kyllä tosi pitkä vierailuaika kenelle vaan. Pistäkää osaksi aikaa anoppi hotelliin. Hiukan kirjoituksessasi särähti korvaan lause,anoppi ei ole onnistunut luomaan suhdetta välillemme. Kahden kauppahan se taitaa olla. Itse en kestäisi ketään sukulaista tai edes kaveria kotonani noin pitkää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo kertoo aika paljon itsekkyydestä ja ajattelemattomuudesta, että meidän mielipidettä asiaan ei voi kysyä ennen mitään lippujen varaamista. Myös monesti hän vähättelee (ehkä kait sitten tiedostamatta) mielipiteitäni ja tekojani vastaamalla tympeällä äänensävyllä "Jaaa......" tyhjien katseiden kera. Mieheni on kertonut, että hänen perheessään ei ole koskaan tunteista puhuttu, joten saattaa tuo käytös juontua sieltä.
Haluaisin todellakin olla lämpimimmissä väleissä hänen kanssaan, mutta alkaa neuvot ja henkiset voimavarat loppua.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Kuukausi on kyllä tosi pitkä vierailuaika kenelle vaan. Pistäkää osaksi aikaa anoppi hotelliin. Hiukan kirjoituksessasi särähti korvaan lause,anoppi ei ole onnistunut luomaan suhdetta välillemme. Kahden kauppahan se taitaa olla. Itse en kestäisi ketään sukulaista tai edes kaveria kotonani noin pitkää aikaa.
Kahden kauppa se todellakin on, mutta olen yrittänyt parhaani mukaan olla ystävällinen ja mukava miniä. En ole varmaan sitten onnistunut tehtävässäni.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukausi on kyllä tosi pitkä vierailuaika kenelle vaan. Pistäkää osaksi aikaa anoppi hotelliin. Hiukan kirjoituksessasi särähti korvaan lause,anoppi ei ole onnistunut luomaan suhdetta välillemme. Kahden kauppahan se taitaa olla. Itse en kestäisi ketään sukulaista tai edes kaveria kotonani noin pitkää aikaa.
Kahden kauppa se todellakin on, mutta olen yrittänyt parhaani mukaan olla ystävällinen ja mukava miniä. En ole varmaan sitten onnistunut tehtävässäni.
-ap
Uskon kyllä,että olet yrittänyt,jotkut ei vaan sitten ikinä muutu. Aika ajattelematonta mieheltäsikin päästää oma mammansa kuukaudeksi teille,vaikka tietää hankaluudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukausi on kyllä tosi pitkä vierailuaika kenelle vaan. Pistäkää osaksi aikaa anoppi hotelliin. Hiukan kirjoituksessasi särähti korvaan lause,anoppi ei ole onnistunut luomaan suhdetta välillemme. Kahden kauppahan se taitaa olla. Itse en kestäisi ketään sukulaista tai edes kaveria kotonani noin pitkää aikaa.
Kahden kauppa se todellakin on, mutta olen yrittänyt parhaani mukaan olla ystävällinen ja mukava miniä. En ole varmaan sitten onnistunut tehtävässäni.
-ap
Uskon kyllä,että olet yrittänyt,jotkut ei vaan sitten ikinä muutu. Aika ajattelematonta mieheltäsikin päästää oma mammansa kuukaudeksi teille,vaikka tietää hankaluudet.
Hänhän ei näe asiassa mitään ongelmaa, koska hänen mukaansa äitinsä pitää minusta ja olen aivan ihana miniä... miksi se on niin vaikea sanoa vaikka olet mukava toiselle ihmiselle. En ymmärrä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärsin että asut ulkomailla? Sinuna varaisin liput Suomeen vanhempiesi tai kavereidesi luokse siksi ajaksi.
Onko mahdollista että osallistuisit päivisin jollekin kursseille? Esim joku työväenopisto-tyylinen kielikurssi ym. Saisit olla pois anopin luota. Tai sitten varaat lennot suomeen perhettä tapaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota samaa tulin ehdottamaan kuin seiskakin. Anoppi haluaa tulla poikaansa katsomaan, joten saavat sitten olla rauhassa kahden kokonaisen kuukauden ajan.
Vanha sanonta sanoo, että hyväkin vieras ja tuore kala alkaa haista viimeistään neljäntenä päivänä!
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että osallistuisit päivisin jollekin kursseille? Esim joku työväenopisto-tyylinen kielikurssi ym. Saisit olla pois anopin luota. Tai sitten varaat lennot suomeen perhettä tapaamaan.
Samaa ehdottaisin minäkin! Itse koittaisin keksiä jotakin tekemistä, vaikka jonkun harrastuksen ja jonkun kurssin jolla voisin käydä, ettei nyt ihan koko ajan tarvitse anopin kanssa olla. Kannattaa myös jutella tuosta tilanteesta miehesi kanssa, kertoa että sinua vähän jännittää tuo anopin vierailu. Ja kuukausi on kyllä todella pitkä aika kestää ihmistä, jonka kanssa on hankaluuksia! Anoppisi on kuitenkin joka tapauksessa tulossa, joten mitä jos koittaisit rohkaistua ja aloittaa anopin kanssa ihan puhtaalta pöydältä! Voi olla että nuo asiat ovat oikeasti vain sinun omassa päässäsi. Anna anopille uusi mahdollisuus, koittakaa tutustua ja tulla paremmin toimeen. :)
Mitä jos hän todella pitääkin sinusta paljon, mutta ei osaa tuoda sitä ilmi oikein. Jos hän arvostaakin sitä miten olet ystävällinen hänelle? Tai pelkää sanovansa jotakin väärin, ja siksi kommunikointi on hänelle luonnotonta?
Millä tavalla tämä kylmyys ja itseään täynnä oleminen tulee esille käytännössä?