Lue keskustelun säännöt.
En halua mennä töihin
10.02.2016 |
Aloitin maanantaina työni uudessa paikassa, eli olen kolme päivää ehtinyt olla. Joka päivä on ahdistanut ja ärsyttänyt koko 8-tuntisen työpäivän ajan.
Ainoa hyvä (siedettävä) hetki työpäivässä on lounastauko, jolloin voin nopeasti työpaikalta poistua omaan rauhaan syömään.
En tiedä miksi tästä avaudun, kaipaan ehkä vain vertaistukea ja haluan kuulla miten olette itse tälläisestä tilanteesta selvinneet.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua tahan, tosin olen jatko-opiskelija ja tama 3 paivaa viikossa oleva duunini rahoittaa opintoni (olen ulkomailla). Olen jo riidellyt pomoni kanssa pariin otteeseen jne. Onneksi sopparini on maara-aikainen ja loppuu muutaman kuukauden paasta. Rahatilanne ei anna periksi olla ilman toita ja toisen yhta hyvin maksetun osa-aikaisen tyopaikan loytaminen on vaikeaa.
Joten seuraavat asiat ovat auttaneet minua:
- Onko tyotehtavissa mitaan, mihin voisit keskittya enemman ja saisit mielekasta haastetta?
- Laitan joka kuukausi rahaa saastoon ja ajatus pienen pesamunan kasvattamisesta auttaa jaksamaan.
- Yritan nahda ystaviani tyon ulkopuolella niin usein kun mahdollista. Yritan myos jarkata jotain muuta mielekasta tekemista toiden jalkeen. Tai makaan vaan sohvalla ja otan rennosti. Ihan mita vaan, etten kuormitu lisaa.
Periaatteessa ne suurimmat tekijat minulle ovat: maara-aikainen tyosuhde (tamakin helvetti loppuu joskus) ja hyva palkka (saastan rahaa samalla). Tsemppia!
Pieni osa työtehtävistä on mieleistä. Viisipäiväisen viikon aikana tämä tehtävä tosin vie ehkä max. 5 tuntia, ja loput on jatkuvaa itkun pidätystä ja ärsytyksen peittämistä.
Kiitos vinkeistä!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alan todella harkitsemaan irtisanoutumista ja vaikka tuilla kituuttelua, kunnes toinen työ löytyy.
Joka hetki, kun työpäivä lähestyy niin ahdistus vain kasvaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koeaika tosiaan on kolme kuukautta, jonka aikana saan käsittääkseni erota ilman erillistä irtisanomisaikaa?
Mielelläni lopettaisin vaikka jo tämän viikon jälkeen, mutta ei sellaiseen ole varaa.
Ap
Onko työ sun koulutusta vastaavaa? Auttaisiko uudelleen kouluttautuminen sinua kiinnostavammalle alalle?
On koulutustani vastaavaa (ammattikoulu) ja syksyllä näillä näkymin olen jatkokouluttautumassa, samalle alalle mutta kuitenkin erilaisiin hommiin.
En vain tiedä, miten kestäisin syksyyn asti, kun muutaman päivän jälkeen olen jo henkisesti ihan loppu.
Ap
JOs tiedät tämän olevan väliaikaista, niin etköhän jotenkin porskuttele syksyyn saakka. Tiedät, että sulle on parempaa luvassa, tiedät, että tämä ei ole tässä, ja tiedät tämä on vain väliaikaista, etkä tule olemaan siellä 10 vuoden päästä :) ota tämä periodi elämässä vaikka itsehillinnän tai muun "henkisen kasvun" paikkana.
Minulla on ollut tuollainen tunne jokaisessa työpaikassa yhtä lukuunottamatta. Silti haluan töitä tulla tekemään tulevaisuudessa. Nyt nautin opiskeluajasta.
Voin samaistua tahan, tosin olen jatko-opiskelija ja tama 3 paivaa viikossa oleva duunini rahoittaa opintoni (olen ulkomailla). Olen jo riidellyt pomoni kanssa pariin otteeseen jne. Onneksi sopparini on maara-aikainen ja loppuu muutaman kuukauden paasta. Rahatilanne ei anna periksi olla ilman toita ja toisen yhta hyvin maksetun osa-aikaisen tyopaikan loytaminen on vaikeaa.
Joten seuraavat asiat ovat auttaneet minua:
- Onko tyotehtavissa mitaan, mihin voisit keskittya enemman ja saisit mielekasta haastetta?
- Laitan joka kuukausi rahaa saastoon ja ajatus pienen pesamunan kasvattamisesta auttaa jaksamaan.
- Yritan nahda ystaviani tyon ulkopuolella niin usein kun mahdollista. Yritan myos jarkata jotain muuta mielekasta tekemista toiden jalkeen. Tai makaan vaan sohvalla ja otan rennosti. Ihan mita vaan, etten kuormitu lisaa.
Periaatteessa ne suurimmat tekijat minulle ovat: maara-aikainen tyosuhde (tamakin helvetti loppuu joskus) ja hyva palkka (saastan rahaa samalla). Tsemppia!