Huomenna sektioon - viime hetken vinkkejä ja kokemuksia?

Käy oikein antaumuksella kakalla ja naura niin paljon kuin pystyt. Lue vaikka sitä ketjua "oudointa mitä olet nähnyt uimahallissa".

Nuo molemmat asiat ovat huomisen jälkeen tietyksi ajaksi todella vaikeita. Tee niitä nyt sydämesi kyllyydestä!

Tsemppiä!!!!!!!

Ei ole kokemusta, mutta yritä viettää rento ja kiireetön päivä kotona! :)

En kyllä mitään vinkkejä osaa antaa, mutta minulle tehtiin hätäsektio, kun kohdunsuu ei yli vuorokaudessakaan auennut tarpeeksi. Epiduraalipuudutus pistettiin selkään. Sitten tuli semmoinen olo, kuin koko kroppa kainaloista alaspäin olisi hävinnyt. Vauva kaivettiin ulos ja näytettiin minulle, hyvä tuli. :)

Puudutuksen vaikutuksen lakkaaminen kesti aika kauan ja silloin tunsin ihan kauheeta palelua, leuat löi loukkua. Mulla se saattoi tietty johtua siitä pitkittyneestä synnytysyrityksestäkin.

Synnyttäneiden osastolla olin ainoa, jonka ei tarvinnut istua uimarenkaan kanssa. Vauvani oli ainoa, jolla ei ollut nenä lytyssä. Haava parani tosi nopeasti. 

Eli hieno homma varmaan sinun kohdallasi, kun pääset sektioon kärvistelemättä kauheissa supistuksissa tuntikausia. Ei sun siihen mitenkään tarvitse valmistautua. :-)

Ota vastaan tarvittavat kipulääkkeet, äläkä mieti että pitää kestää hampaat irvessä! Kyljen kautta sängystä ylös ja kun saat luvan liikkua, niin liiku! Kyllä, tiedän että aluksi se sattuu penteleesti, mutta helpottaa paljo nopeammin mitä paremmin uskallat lähteä liikkeelle.

Ensimmäisen sektion jälkeen halusin tyylillä liikkua pyörätuolilla ja sen vähän mitä liikuin, liikuin oikeasti epäergonomisissa asennoissa. Toisen sektion jälkeen lähdin kivuista huolimatta heti luvan saatuani liikkeelle, ja se todellakin helpotti nopeammin.

Tsemppiä! Hyvin se menee :)

Jos jotain hyödyllistä haluat tehdä, niin harjoittele tänään kippura-asentoon menemistä spinaalipuudutusta varten, sekä kyljellään että istualtaan. Ei ollut ainakaan mulle mikään helppo juttu taivuttaa selkää tarpeeksi "auki" sen ison mahan kanssa! :D Mä pelkäsin ja tärisin siellä salissa, mutta tuo puudutuspiikki oli ainut ikävä asia sektiossa ja sen jälkeen pääsetkin nauttimaan lääke- ja vauvaeuforiasta.

Onnea matkaan! <3

Kolmen sektion kokemuksella komppaan tuota 4:sta eli kaikki napit huuleen vaan mitä annetaan ja heti liikkeelle. Eka ylösnousu sängystä on vähintäänkin mielenkiintoinen komeus ja eka kakalla käynti kauheaa.. mutta siitä se lähtee. ÄLÄ syö ruisleipää, se vaikeuttaa muutenkin ankeaa mahan toimintaa.

26 vuotta sitten kirjoitti:

En kyllä mitään vinkkejä osaa antaa, mutta minulle tehtiin hätäsektio, kun kohdunsuu ei yli vuorokaudessakaan auennut tarpeeksi. Epiduraalipuudutus pistettiin selkään. Sitten tuli semmoinen olo, kuin koko kroppa kainaloista alaspäin olisi hävinnyt. Vauva kaivettiin ulos ja näytettiin minulle, hyvä tuli. :)

Puudutuksen vaikutuksen lakkaaminen kesti aika kauan ja silloin tunsin ihan kauheeta palelua, leuat löi loukkua. Mulla se saattoi tietty johtua siitä pitkittyneestä synnytysyrityksestäkin.

Synnyttäneiden osastolla olin ainoa, jonka ei tarvinnut istua uimarenkaan kanssa. Vauvani oli ainoa, jolla ei ollut nenä lytyssä. Haava parani tosi nopeasti. 

Eli hieno homma varmaan sinun kohdallasi, kun pääset sektioon kärvistelemättä kauheissa supistuksissa tuntikausia. Ei sun siihen mitenkään tarvitse valmistautua. :-)

Eikö tuo lapsen nenän asento ole aivan sivuseikka tai se että sinä et istunut renkaan päällä. Ja sektiohaavan paraneminen ja kivuliaisuus jälkeenpäin on aivan yksilökohtaista.

Ap tsemppiä, huomenna näet lapsesi!

Kiitos ! Saa nähdä miten tulee uni ensi yönä. Pahin vaihehan tunnetusti on odottaminen. Luotan kyllä että asiat menevät omalla painollaan.

-ap

Jälkivuodon kanssa oli vähän hankalaa, kun alushousujen reuna oli just sen haavan korkeudella. Eli jos ehdit, kannattaa hommata semmosia maxikalsareita joiden yläreuna on korkeella!

Mäkin suosittelen että lähtee heti liikkeelle kun saa luvan. Rappusia ylös ja alas ym. ravaamista jo sairaalassa ja laksatiivia niin paskantaminenkin sujuu.

Mulla kertyi aivan järkyttävästi ilmaa vatsaan sektioiden jälkeen, se oli varmaan kivuliain osa koko prosessia. Eli hae vaikka apteekista vielä ennen h-hetkeä Cuplatonia tms. varmuuden vuoksi. Ja vedä luumuja ja sen sellaista jo valmiiksi, että kakkaaminen sujuisi mahd. helpolla sitten joskus kun siihen taas leikkauspöllyjen jälkeen pystyt ;) 

Tsemppiä, hyvin se menee! 

t. kaksi sektiota takana

Onko sektion jälkeen jotenkin vaikeampi käydä kakalla kuin alatiesynnytyksen jälkeen? Kiinnostaa vain kun alatiesynnytyksen jälkeiset vessareissut olivat jo ihan tarpeeksi kivuliaita!

Ap:lle tsemppiä ja toivottavasti sata edes vähän unta ensi yönä!

Vierailija kirjoitti:

Onko sektion jälkeen jotenkin vaikeampi käydä kakalla kuin alatiesynnytyksen jälkeen? Kiinnostaa vain kun alatiesynnytyksen jälkeiset vessareissut olivat jo ihan tarpeeksi kivuliaita!

Ap:lle tsemppiä ja toivottavasti sata edes vähän unta ensi yönä!

Kyllä se pytyllä ponnistaminen sektiohaavan kanssa oli aika haastavaa, ja juu, kivuliastakin. En ole itse synnyttänyt alakautta, joten vertailukohtaa ei ole. T. 11

Tsemppiä huomiseen! Itselläni on hyvät kokemukset ja muistot sektiosta (suunniteltu sektio perätilan takia). Toimenpide kesti puoli tuntia, olin koko ajan hyvässä kunnossa ja sain jo heräämössä vauvan rinnalle. Sektiohaava oli toki todella kipeä ensimmäiset päivät, joten komppaan noita kaikkia, jotka kehottivat reilusti ottamaan kaikki mahdolliset särkylääkkeet mitä tarjotaan. Sängystä nouseminen ensimmäistä kertaa oli kamalaa, mutta toisella kerralla jo helpompaa.

Nyt sektiostani on jäljellä enää pienenpieni, huomaamaton leikkaushaava ja ihana 6-vuotias eskarilainen. :)

Harkitse vielä. Jos sektiosi syy ei ole aivan pakottava. Alatiesynnytys on aina parempi. Vauva saa luonnollisen syntymän ja hyödyllisen bakteerikannan synnytyskanavasta, ja sinä toivut sata kertaa nopeammin. Maito nousee paremmin, kun et ole niin kipeä. T. Molemmat tavat kokenut

Vierailija kirjoitti:

Onko sektion jälkeen jotenkin vaikeampi käydä kakalla kuin alatiesynnytyksen jälkeen? Kiinnostaa vain kun alatiesynnytyksen jälkeiset vessareissut olivat jo ihan tarpeeksi kivuliaita!

Ap:lle tsemppiä ja toivottavasti sata edes vähän unta ensi yönä!

Joku niissä lääkkeissä on, mikä vetää kyllä vatsan ihan kivikovaksi :/ihan kuin tiiliskiviä ulostaisi, huh huh. Mä otin sairaalassa suun kautta ulostuslääkkeitä, huonekaveri pyysi suppona, sillä oli paljon parempi kokemus! Kohta taas sektio edessä, aijon pyytää suppona tällä kertaa!

Saat etukäteen myös vähän lääkitystä, joka varmasti sisältää rauhoittavaa. Ainakin itsellä on ollut hyvin rauhaisa mieli ja olo jokaisessa sektiossa. Toimenpide on yllättävän nopeasti ohi. Ainoa, mitä olen aina kaivannut on se, että vauvaa ei saa heti viereen.

Kipulääkkeitä syö mitä annetaan. Liikkeelle lähtö on vaikeaa, mutta kun sen ensimmäisen nousun ja pienen kävelyn saa tehtyä, niin helpottaa. Tuskallista on, mitä tuota kaunistelemaan.

Puudutus lakkaa pikkuhiljaa ja siihen tulee aina se palelu, josta joku tuossa jo puhuikin. Ei liity hänen pitkittyneeseen tilanteeseen. ;) Saat lämpöpeiton kyllä, jos et, niin pyydä.

Ja ota rauhallisesti muutama viikko eli usko kun sanotaan, että et saa nostella muuta kuin vauvelia.

Tuo vatsantoiminta on hyvä myös ennakoida. Hankalaa liikkua paljon, niin ilmaa kertyy ja se voi olla kivuliasta.

Tsemppiä ja hyvin kaikki menee. Ei tarvitse pelätä.. Ja lopputulos on ihana tuhiseva käärö kainalossa.. nuusk, ihan kaipaan sitä tuoksua..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sektion jälkeen jotenkin vaikeampi käydä kakalla kuin alatiesynnytyksen jälkeen? Kiinnostaa vain kun alatiesynnytyksen jälkeiset vessareissut olivat jo ihan tarpeeksi kivuliaita!

Ap:lle tsemppiä ja toivottavasti sata edes vähän unta ensi yönä!

Joku niissä lääkkeissä on, mikä vetää kyllä vatsan ihan kivikovaksi :/ihan kuin tiiliskiviä ulostaisi, huh huh. Mä otin sairaalassa suun kautta ulostuslääkkeitä, huonekaveri pyysi suppona, sillä oli paljon parempi kokemus! Kohta taas sektio edessä, aijon pyytää suppona tällä kertaa!

Sektion jälkeen joutuu vetämään kipuun morfiinijohdannaisia. Itse sain oxynormia. Ne lamaavat suolta, ja siksi kakkaaminen on niin tuskallista. Maha leikattu auki monesta kerroksesta ja siihen vielä hidastunut suolentoiminta. Huh!

Hanki kotiin Levolacia tai vastaavaa. Vaikka sairaalassa saikin lääkettä ulostusta helpottamaan, niin minä tarvitsin sitä myös kotona.

17: Riippuu sairaalasta saako vauvaa heräämöön! Nimimerkillä Porvoossa ainakin onnistui vuosi sitten :) Jos vaan kätilö joutaa (kätilö vastuussa vauvasta, heräämön henkilökunta äidistä) ja tarvittavan rauhallista muuten. Sektion jälkeen vauva kapalossa sain leikkaussalissa jo syliini. Leikkauksen jälkeen isä kahville, ja minut ja vauva heräämöön. Siellä sitten kätilön avustuksella ensi-imetys jne. Ihana kokemus :)