Lue keskustelun säännöt.
Palstan fiksuimmat: ajan filosofiaa eli pohdiskelua ajan olemattomuudesta ...
05.02.2016 |
Zeitgeist - aikamme henki. Onko ajalla henkeä, kuten usein ajatellaan?
Onko aikaa ylipäänsä olemassa filosofisesti eli yleisessä merkityksessä?
Ajan olemassaolo on filosofisesti mielenkiintoinen kysymys. Ei ole nimittäin lainkaan selvää että aikaa on ylipäänsä olemassa.
Missä aika voi ylipäänsä olla olemassa? Kellossa, tietysti fyysikot sanovat. Kello todistaa, että aika on todellinen - katso vaikka kuinka "aika" liikkuttaa kellon viisareita, mikä on sinällään huvittava perustelu, koska perinteinen kello kulkee pattereilla, ei ajalla.
Ok. Ollaan luovia ja käytetään mielikuvistustamme. Hävitetään kaikki keillot globaalisti, mitä ajalle tapahtuisi? Katoisiko aika kokonaan - päättyisikö sen olemassaolo? Todennäköisesti. Kellojen tuhoaminen hävittäisi meidän ymmärtämän ajan ja päättäisi sen olemassaolon.
Kello toki on hieno keksintö, eikö sitä kannata oikeasti tuhota. Entäpä aika ennen kellon keksimisistä? Onko aikaa ollut ennen kellon keksistä? Tuskinpa. Aika syntyi n. 3000 vuotta sitten, kun ensimmäinen aurinkokello keksittiin. Ajallisesti on mahdotonta mennä tuon ajanjakson taakse. Historiamme ei voi mennä tuon hetken taakse koska aikaa ei edes voinut olla hetkeäkään aikaisemmin olemassa. Milloin maaimankaikkimus on saanut alkunsa on mielisairaan kysymys, koska aika alkoi vasta aurinkokellon keksimisen myötä.
Siis aika syntyi vasta kellon keksimisen myötä, kun ajan olemus osattin paikallistaa kellon viisareiden lineaariseksi (tasaväliseksi liikkeeksi). Miksi muuten aika ymmärretään lineaariseksi asiaksi, kun kerran reaalimaailman ilmiöt ovat epälineaarisia? Miksi emme voisi keksi kelloa, joka osoittaa todellista aikaa eli epälineaarista ajan kulkua. Eikö tämä olisi hieman järkevämpää?
Ajan dimensio ymmärretään standarifyysikoiden toimesta aina väärin. Aika ei ole yksiulotteinen, vaan moniuloitteinen asia. Jos tarkastelemme mitään reaalimaailman ilmiötä aikasarjana mittauksia tai havaintoja, voimme erottaa omiksi dimensioikseen ajan luoman trendin ilmiön osalta, syklisen komponentin, ilmiön kausivaihtelu-ulottuvuuden ja satunnaisvaihteluelementin. Jos ajasta voisi edes jossain määrin puhua järjellisesti, tulisi puhua ajan osalta vähintään 4 dimensiosta. Miksi fyysikot eivät tätä ymmärrä?
Hieman sophistikoituneempisesti ajateltuna tiedämme nykyään, että aika on ääretön dimensinaalisesti asiana tai ilmiönä, ajassa on yhtä monta ulottuvuutta kuin on mittakaavoja tarkastella temporaalista ulottuvuutta - siis ääretön määrä. Ymmärtämällä, niinkuin pitäisi tänä päivänä, se, että ajan dimensio ei ole yksi. vaan ääretön, voimme päästä eroon fyysikoita kuormittavasta Heisenberg-epätarkkuus- tai epävarmuus periaattesta. Mutta mitä tarkoittaa että aika on dimensionaaliltaan ääretön? Onko äärettömyyttä lainkaan olemassa? Ei ole siinä maailmassa jossa elämme. Eikä aikaakaan täten ole olemassa.
Aika on kuulemma nykyään rahaa. Time is money. Eikö tässä ole jo kaksinkertainen valhe? Rahakin (kuten euro) on vain mittayksikkö. Ei mitään muuta.
Klassikot ovat kuulemma ajattomia. Mutta miksi vain klassikot - miksi ei puhua vain ajan filosofisesta olettamuudesta ja siitä, että mitään kiirettä ei oikeasti ole. Kiire, kuten aikakin, on vain illuusio.
PS. Kun katsoit ikkunastasi ulos, missä näet aikaa? Näet kyllä liikettä ja liikkeen aihettuman tilojen muutoksia, mutta missä se aika (esim. luonnassa) on? Missä, eikä tosiaan kannata uskoa mitään ennunkuin itse näkee. Olen henkilökohtaisesti ollut sokea koko elämäni ajan, mutta nyt näen, että aika on olematon illuusio.
Kommentit (59)
Hieno ajatuskokonaisuus, mutta eiköhän tänne sopisi paremmin avaus Jenni Vartiaisen pimppikarvoista tai merikarvialaisen mamun pahoista teoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fiksuudella ei ole mitään tekemistä tuon ajattelunäpertelyn kanssa. Otsikkosi pitäisi alkaa sanoilla "palstan ajattelunäpertelemiseen taipuvaisimmat".
Esimerkiksi Hawkingin kirja Ajan lyhyt historia tarjoaa tavalliselle tallaajalle mietittävää loppuelämäksi. Myös siitä ajasta.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi Hawkingin kirja Ajan lyhyt historia tarjoaa tavalliselle tallaajalle mietittävää loppuelämäksi. Myös siitä ajasta.
Olen lukenut ja ihan mukava kirja. Muistaakseni Hawking toteaa, että aika on kuin veteen piirretty viiva, joka ottaa oman muotonsa käytännön tilanteesta riippuen. Aika ei siis lähtökohtaisesti ole lainkaan lineaarinen.
Miten niin aika on lineaarinen? Siis esitettynä kellossa, ihmisen keksinnössä. Sehän menee ympäri ja "toistaa itseään"?
Eikö lineaarisuudessa ole alku ja loppu ja that's it. Periaatteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi Hawkingin kirja Ajan lyhyt historia tarjoaa tavalliselle tallaajalle mietittävää loppuelämäksi. Myös siitä ajasta.
Olen lukenut ja ihan mukava kirja. Muistaakseni Hawking toteaa, että aika on kuin veteen piirretty viiva, joka ottaa oman muotonsa käytännön tilanteesta riippuen. Aika ei siis lähtökohtaisesti ole lainkaan lineaarinen.
Aika nopeutuu tai hidastuu mittauspaikan nopeuden mukaan suhteessa toisiinsa. Ei siinä ole kysymys mistään lineaarisuudesta tai omasta muodosta. Suhteellisuusteoria todistaa tämän. Ihmistä ei tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin aika on lineaarinen? Siis esitettynä kellossa, ihmisen keksinnössä. Sehän menee ympäri ja "toistaa itseään"?
Eikö lineaarisuudessa ole alku ja loppu ja that's it. Periaatteessa.
Aika on yleisessä ihmisten käsityksessä lineaarinen, koska vaikka KELLO tai KALENTERI menee toki "ympäri", niin silti aika virtaa aina menneestä tulevaan, eikä koskaan palaa takaisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet valitettavasti täysin pihalla. Ehkä joku tiedekirja saisi sinut ymmärtämään, kuinka pihalla olet pseudoselityksinesi.
Ei pidä paikkaansa. Veljeni on teoreettinen fyysikko, ja sanoo että fysiikalle on melkoinen mysteeri, miksi yhtä hyvin ei voi muistaa mennyttä kuin tulevaa. Aika näyttää hänestä olevan vain ihmismielen konstruktio, ja mikään fysiikassa ei tue sellaisen ajan perimmäistä olemassaoloa kuin mitä ihmiset kokevat.
Aikaa ei ole olemassa.
Kun katsotaan kellon viisareita niin viisarit liikkuu mutta aika ei, koska viisarin liikkeen näkeminen tarvitsee näkijän joka on liikkumaton, siis ajaton, muuten liikettä ei voisi havaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikaa pystyy mittaamaan puun kasvamisella, ihmisen vanhenemisella.
Tai näin itse olen ajatellut. Onko aika luotu vain jäsentämään elämää? Ihminen haluaa tietää kaikenlaista. Kuinka vanha olen, milloin mitäkin on tapahtunut.
Aika hyvä mietintö mun mielestä. En ole koskaan ennen tullut ajatelleeksi asiaa. Maapallo kuitenkin pyörii ajasta riippumatta, joten ajan täytyy olla vain ihmisen määritelmä yön ja päivien kulusta. Mutta kuka on päättänyt kuukaudet?
Tilan muutoshan todistaa ajan olemassaolon.
Jokin asia oli jotain, nyt se on muuta ja seuraavaksi se on vielä jotain muuta. Se ei ole näitä samaan aikaan, eli aika on olemassa ja se on lineaarinen 1-2-3-jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten niin aika on lineaarinen? Siis esitettynä kellossa, ihmisen keksinnössä. Sehän menee ympäri ja "toistaa itseään"?
Eikö lineaarisuudessa ole alku ja loppu ja that's it. Periaatteessa.
Kyllä tasavälisyys liittyy lineaariseen ajatukseen ajasta, koska aikaa ei lainkaan pistetä minkään epälineaarisen funktion kautta kulkevaksi. Epälineaarinen aikakäsitys ei ole lainkaan tasavälistä, aika ei tällöin etene tasaisesti, tai tasavälisesti, (voi olla esim. eksponentiaalisesti kiihtyvää, lineaarinen eteneminen ei ole koskaan kiihtyvää). Ympärä sinällään ei liity esim. suoraan viivaan lainkaan. Ja suora ja ympyrä ovat toki matemaattisesti eri asioita.
PS. Onhan kellosakin alku ja loppu.
Aikaa ei ole. On vain NYT, ja se on aina nyt. Voit sanoa toki että huomenna tapahtuu jotain, mutta se on vain mielen konstruktio - sillä oikeasti nykyhetki vaan jatkuu ja sitten kun se mielen projisoima huominen tulee, sekin on nykyhetki. Huomista tai eilistä voi vain muistella tai kuvitella, mutta vain nykyhetkessä voi ELÄÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tilan muutoshan todistaa ajan olemassaolon.
Jokin asia oli jotain, nyt se on muuta ja seuraavaksi se on vielä jotain muuta. Se ei ole näitä samaan aikaan, eli aika on olemassa ja se on lineaarinen 1-2-3-jne.
Kuka sanoo että tila oikeasti muuttuu niin kuin ihminen kokee? Ehkä koko ihmisten kokema todellisuus on illuusio, kuten jotkut mystikot sanovat. Niin sanovat nykyään jotkut fyysikotkin, että niin voisi olla.
On olemassa kahdenlaista aikaa: kronologista ja psykologista aikaa.
Miten jälkimmäinen aika syntyy?
Nykyhetkessä tapahtuu jotakin ja se tallentuu muistiin. Hetken kuluttua voimme muistella mitä äsken tapahtui ja voimme heijastaa tuon muistikuvan tulevaisuuteen.
Aika on siis muistin, ajatuksen liikettä.
Vierailija kirjoitti:
Aikaa ei ole. On vain NYT, ja se on aina nyt. Voit sanoa toki että huomenna tapahtuu jotain, mutta se on vain mielen konstruktio - sillä oikeasti nykyhetki vaan jatkuu ja sitten kun se mielen projisoima huominen tulee, sekin on nykyhetki. Huomista tai eilistä voi vain muistella tai kuvitella, mutta vain nykyhetkessä voi ELÄÄ.
Täsmelleen ja tismalleen näin on.
Mutta entäs kun loppu 24.00 on sama kuin alku 00.00? Itse vain ajattelin kellon muotoa suhteessa viivaan, joka on lineaarinen mutta ympyrä ei ehkä niin selveästi...
Mutta eipä tällainen ole minun alaani, pohtikaa te viisaammat ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilan muutoshan todistaa ajan olemassaolon.
Jokin asia oli jotain, nyt se on muuta ja seuraavaksi se on vielä jotain muuta. Se ei ole näitä samaan aikaan, eli aika on olemassa ja se on lineaarinen 1-2-3-jne.
Kuka sanoo että tila oikeasti muuttuu niin kuin ihminen kokee? Ehkä koko ihmisten kokema todellisuus on illuusio, kuten jotkut mystikot sanovat. Niin sanovat nykyään jotkut fyysikotkin, että niin voisi olla.
Niin, voihan sitä sanoa, että todellisuus on vain kosmisen appelsiinin kuumehoure, mutta sitten mennäänkin jo toiseen todellisuuteen.
On harmi - ainakin psykologisessa merkityksessä - että elämme pyörii tuon ajan kanssa koko ajan. Kaikilla on aina niin kiire, näyttäisi että ihmisen tärkeys on suhteessa kiireeseen. Ihminen on tärkeä vain kun kalenteri on aina täyteen buukattu ja on NIIN VALTAVA KIIRE.
Jokainen kunnon filosofi osaa ottaa etäisyyttä tästä ajatusmallista ja varata aikaa omille ajatuksille. Kunnon filosofit ovat aina olleet kovinkin joutilaita.
Olet valitettavasti täysin pihalla. Ehkä joku tiedekirja saisi sinut ymmärtämään, kuinka pihalla olet pseudoselityksinesi.