Voiko järkytys aiheuttaa tilapäisen muistinmenetyksen?

joskus sattuu



voi ennakoida alkavaa dementiaa

Esimerkiksi liikenneonnettomuudessa olleet eivät juuri koskaan muista mitä on tapahtunut.

kolauttanut päänsä, ei järkytykseen

Selvää on kuitenkin, ettei hän kolauttanut päätään mihinkään. Hän on rekkakuski ja hänen rekkansa kaatui hankalassa paikassa, henkilöauto jäi alle ja sen kuljettaja vammautui. Se oli hänelle traumaattinen tilanne ilman fyysisiä vammoja - eikä tosiaan muista mitään.

Äkkipysäyksessä tulee pään edestakaista heilahdusliikettä ja siinä aivokudokset liikkuu hallitsemattomasti kallon luita vasten ja hermosolut voi vaurioitua. Veljesi on saanut vähintään lievän diagnosoimattoman aivovamman, fyysinen vamma sekin.

Tuollainen tilanne saattaa aiheuttaa jonkinasteisen shokin. En yhtään hämmästele, jos myöhemmin kyseisen ajanjakson tapahtumat ovat hämärän peitossa.

Äitini ei ole mikään nuori enää, ajattelin että jos hän on saanut vaikka jonkin aivoverenkiertohäiriön tms järkytyksen seurauksena. Tuollainen muistinmenetys tuntuu aina jotenkin pelottavalta, varsinkin kun ei ole sitä itse kokenut. Ap

Akuutti stressihäiriö

Lääkärikirja Duodecim

20.4.2007

Matti Huttunen, psykiatrian erikoislääkäri



* Oirekuva

* Esiintyminen

* Itsehoito

* Hoito





Akuutti stressireaktio kehittyy henkilön jouduttua kokemaan tai näkemään tapahtuman tai tapahtumia, joihin liittyy joko kuolema tai vakava loukkaantuminen tai niiden uhka tai oman tai toisen fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen. Traumaattisen tapahtuman yhteydessä tai sen jälkeen henkilöllä ilmenee erilaisia oireita, joiden päämääränä on välttää ahdistavien mielikuvien pääsy tietoisuuteen. Tällaisia oireita kutsutaan dissosiatiivisiksi oireiksi. Dissosiatiivisia kokemuksia ovat subjektiivinen turtumuksen ja irrallisuuden tunne, tunnereaktioiden puuttuminen, vähentynyt tietoisuus ympäristöstä, itsensä tai ympäristönsä vieraana kokeminen (depersonalisaatio ja derealisaatio) sekä kyvyttömyys muistaa jotain traumaan keskeisesti liittynyttä seikkaa (dissosiatiivinen muistihäiriö).



Akuutin stressihäiriön oireet kestävät vähintään kaksi päivää ja korkeintaan neljä viikkoa. Jos oireet kestävät yli kuukauden, kyse on traumaperäisestä stressihäiriöstä 1.



Tällaisia traumaattisia kokemuksia ovat mm. vakava auto-onnettomuus, tieto omaa henkeä uhkaavasta sairaudesta, joutuminen väkivallan kohteeksi (ryöstö, raiskaus, pahoinpitely), luonnonkatastrofi, panttivankeus, kidutus, haavoittuminen sodassa jne. Stressihäiriön kehittyminen ei välttämättä edellytä kokemusta omasta hengenvaarasta, sillä myös toisen ihmiseen kohdistuvan traumaattisen kokemuksen näkeminen tai tieto läheisen tai tuttavan henkeä uhkaavasta äkillisestä onnettomuudesta voi aiheuttaa akuutin stressireaktion taustalla.



Oirekuva



Akuutin stressihäiriössä oirekuva vaihtelee eri henkilöillä. Erilaisten dissosiatiivisten kokemusten asemasta tai niiden ohella traumaattinen tapahtuma koetaan uudelleen, mikä ilmenee toistuvina muisti- ja mielikuvina, tuntemuksina, palaumina, unina tai tunteena tapahtumien elämisestä uudelleen. Henkilö pyrkii usein välttämään muistikuvia traumasta herättäviä ärsykkeitä, ajatuksia, tunteita, keskusteluita, paikkoja tai ihmisiä. Hänellä ilmenee vaikeuksia keskittyä, lisääntynyttä varuillaanoloa, ahdistuneisuutta ja unettomuutta.



Esiintyminen



Akuutti stressihäiriö kehittyy sitä todennäköisemmin, mitä järkyttävämmästä tapahtumasta on ollut kyse. Erittäin järkyttävät tapahtumat aiheuttavat tämän reaktion käytännössä lähes kaikille, tavanomaisempien onnettomuustilanteiden jälkeen oirekuva kehittyy eri tutkimusten mukaan 10-60 %:lle aikuisista. Aikaisemmat traumaattiset kokemukset ja yleinen ahdistusherkkyys lisäävät äkillisen stressireaktion todennäköisyyttä.



Itsehoito



Valtaosa akuuteista stressihäiriöistä menee ohi itsestään. Oireiden lievittämisessä tärkeintä on tilanteen rauhoittaminen ja turvallisuuden tunteen lisääminen. Lepo, konkreettinen apu ja mahdollisten fyysisten vammojen hoito on tärkeintä. Trauman tapahtumien selkeyttävä jäsentäminen vähentää sen herättämää ahdistuneisuutta. Yksityiskohtaisemmat keskustelut trauman herättämistä ahdistavista tunteista on viisasta jättää myöhäisempään ajankohtaan, jos akuutissa vaiheessa luonnostaan ilmenevät oireet eivät ala lievittyä. Näin erityisesti, jos traumasta keskusteleminen lisää oireista kärsivän ahdistuneisuutta. Joillakin ihmisillä heti onnettomuuden jälkeen tapahtuva yksityiskohtaisempi jälkipuinti saattaa jopa lisätä traumaperäisen stressihäiriön kehittymisen riskiä.



Hoito



Mikäli oireet ovat voimakkaita ja vaikeuttavat huomattavasti toimintakykyä tai sosiaalisia suhteita, on syytä kääntyä lääkärin, psykiatrin tai psykologin puoleen traumaperäisen stressihäiriön kehittymisen ja pitkittymisen estämiseksi. Trauman yhteydessä ilmenneet dissosiatiiviset oireet tai autonomisen hermoston aktivoitumisesta johtuvat ruumiilliset oireet (sydämentykytys, hikoilu, verenpaineen kohoaminen) voivat olla merkki siitä, että oireet saattavat pitkittyä.



Hoidossa käytetään erilaisia kriisipsykoterapeuttisia hoitokeinoja, rentoutusharjoituksia, joskus hypnoosia. Akuutin stressihäiriön lääkehoidossa käytetään ensisijassa ahdistuneisuutta tai unettomuuttaa lievittäviä masennuslääkkeitä, joskus myös ahdistus- ja nukahduslääkkeitä. Lääkkeiden käyttö pyritään kuitenkin rajaamaan vain tarvittaessa otettavaksi tai 1-3 viikon pituiseksi jaksoksi. Autonomisen hermoston aktivoitumisesta johtuvaa sydämentykytystä tai hikoilua lievittävät beetasalpaajat saattavat vähentää traumaperäisen stressihäiriön kehittymisen mahdollisuutta.

Artikkelin tunnus: dlk00191 (019.005)

© 2008 Kustannus Oy Duodecim

Mä en esim. muista mitään siitä yli kymmenen vuoden takaisesta illasta kun exä kertoi jättävänsä minut toisen naisen takia.



Mä en muista, miten ja missä se sen sanoi ja mitä sen jälkeen tapahtui ja missä olin ja mitä tein. En vaan muista.



Enkä ole dementoitumassa ainakaan vielä;)