Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Introvertit vanhemmat! Miten kestätte seurallisia lapsianne?

Vierailija
04.02.2016 |

Mä oon useasti helisemässä, kun lapsi haluaa aina että oon sen kanssa! Koko ajan se on juttelemassa jotakin, kyselemässä, haluamassa että katson leikkejä... olen otettu että seurani on haluttua, mutta mulle tulee hirveä olo, kun en vaan jaksa kuunnella aina, haluaisin upota omiin ajatuksiini välillä... ahdistavaa.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis tarkoitan että tulee huono omatunto ja en tiedä mitä tehdä. Olen vielä yh heikoilla tukiverkoilla - introverttinä en jaksa kavereidenkaan kanssa olla usein joten outoa olisi pyytää apua heiltä lapsen kanssa... lapsi on ykkösellä. Ap

Vierailija
2/11 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa että lapsesi on aika pieni vielä. Eiköhän se siitä rauhoitu, koeta jaksaa. Tällä introverttiäidillä on vielä nuo juttelu- ja leikkiajat edessä 😬

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikein hyvin nyt kun on teini ja puhetta tulee ryöpsähdyksinä vain silloin tällöin, ja siinä on sisältöäkin. Todella vaikeaa oli olla hengessä mukana leilkki-ikäisen jaaritellessa.

Vierailija
4/11 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huonosti. Olen vielä kaiken lisäksi INTP :)

Olen ratkonut (yrittänyt ratkoa) asian järjestämällä lapsille paljon tekemistä ja päivittäisellä "oma aika"-tunnilla, joka siis koskee jokaista perheenjäsentä. Sillon tehdään jotain rauhallista ja hiljaista (paitsi ei pelata pleikkaa tms.) Lapsetkin tykkäävät tuosta ja ihan yleisesti meno on rauhoittunut kotona tuon ansiosta.

Mut sulla on vain yks lapsi, niin asia on vähän hankalampi. Kyllä oli mullakin ekan kanssa..

Päiväkoti, kerho, harrastus, mummola? Minkä ikäinen lapsi?

Tarvitko paljon unta? Mä valvon aika myöhään aina, niin omaa aikaa on sit se, kun lapset nukkuvat. Yh minäkin nykyään..

Vierailija
5/11 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olihan se raskasta aikaa. Eikä ymmärrystä herunut keltään. Onneksi lapset jo isoja, aikuisia. Yritä sinäkin jaksaa, lapset kasvavat ja ajat muuttuvat!

Vierailija
6/11 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinnittelet muutaman vuoden. Kolmasluokkalaiset juoksee jo enemmän kavereilla ja kylillä. Ja jos lapsi on kotona viihtyvämpää laatua, niin ehkä viidenneltä eteenpäin touhuilee enemmän itsekseenkin jo eli lukee, pelaa, ja sellaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Musta tuntuu välillä, että "introvertti" on vain netistä löydetty termi, jolla saadaan sosiaalinen lahjattomuus, välinpitämättömyys ja muu henkinen tai sosiaalinen laiskuus vaikuttamaan hienolta ja kiinnostavalta. Kotidiagnoosit on näin medikalisaation aikana kovin suosittuja. Ihan tavallinen, arkeen kuuluva ja ohimenevä mielipaha on nykyään masennusta ja ympäristö vilisee narsisteja, sosio- ja psykopaatteja. Uskokoon ken tahtoo. 

Tottakai introverttikin on kiinnostunut muista ihmisistä ja varsinkin omista lapsistaan. Hän vain ilmaisee itseään toisin. 

Ellei jaksa omia lapsiaan on parempi miettiä syitä siihen sen sijaan, että antaa itselleen pikadiagnoosin eikä tee asialle mitään. 

Vierailija
8/11 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku nyt nostaa itsetuntoaan muita mollaamalla. Mistä näitä ihmisiä sikiää, jotka saavat suurimman tyydytyksensä toisten mielen pahoittamisesta? Kohta tämä valontuoja aloittaa itsekehuvirtensä, jota todellisessa elämässä pakenevat kaikki kynnelle kykenevät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
05.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos kannustuksesta! Mun lapsi on ekaluokkalainen.

Meillä ei tunnu kovasti auttavan, että lapselle hankkii muuta seuraa; se kaipaa sitä mun aikaa ja menee vain kiukkuiseksi,jos on liikaa pois kotoa. Luulen, että mun täytyy koettaa vaan venyä; parin vuoden päästä se kumminkin tarvitsee mua vähemmän ja pyörii kylillä itsenäisesti, ja varmaan sille on tärkeää nyt tankata turvallisuutta. Oon myös sanonut välillä, että haluan rauhassa vaikka lukea jonkin aikaa ja menee puuhaamaan omiaan sillä aikaa, kyllä ekaluokkalainen jo hieman ymmärtää asettua toisenkin asemaan. Ja kavereille olen sanonut, että en niin paljon jaksa nähdä lapsen ollessa joskus poissa, kun olen saanut jo yliannoksen seuraa... olen Myers-Briggin mukaan INTJ, aika lähellä INTP tosin. Mukavaa, että on ihmisiä, jotka tietää miltä musta tuntuu. Ap

Vierailija
10/11 |
05.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä vikaa on olla sosiaalisesti laiska?

Välillä lähetän lapsen touhuamaan omiaan, annan kellonajan jolloin äitiä saa seraavan kerran häiritä tai saa tulla kertomaan jos talo palaa. Valvon yömyöhään muiden nukkuessa. Mies vie lapsen pari kertaa vuodessa sukulaisiinsa muutamaksi päiväksi ja minä nautin yksinäisyydestä kotona.

Kaikki kavrisynttärit, leikkitreffit tms ajan vain olen, en tee mitään.

Lapsi 8v.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
05.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Huonosti. Olen vielä kaiken lisäksi INTP :)

Kuulostaa vaikealta. Itse olen ESTJ-isä, jolle tekee vaikeaa istua vartti ruuhkabussissa keskustelematta vierustoverin kanssa. Ja kun oma teini osoittaa mieltä ja mököttää omassa huoneessa niin tilanne on suorastaan karmiva.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kolme kaksi