Lue keskustelun säännöt.
mistä ystäviä tai vertaistukea masentuneelle?
03.02.2016 |
Olen monenlaisten juttujen ja vaikean taustan takia ollut jo aika pitkään masentunut. pahimmillaan masennus on saanut mut eristäytymään ja tuntuu, etten oikein osaa luoda ihmissuhteita. olisi kuitenkin tosi kiva, jos olisi sellaisia ihmisiä ympärillä, jotka ymmärtävät ja hyväksyvät tällaisena kuin olen. en kaipaa mitään omaishoitajia tai ketään, jonka niskaan kaataa pahaa oloa tai joka joutuisi kohtuuttomasti kannattelemaan, vaan ihan tavallista lenkkeily-, kahvittelu- ja leffaseuraa jolta kuitenkin liikenisi ymmärrystä että ei aina jaksa olla upeen räväkkä ja puhelias ja ulospäinsuuntautunut, kuten nykyään pitäisi olla. olisiko palstalaisilla vinkkejä? vaikka jotain nettiyhteisöä? perinteiset jumpat ja muut harrastuspiirit on koitettu, niissäkin pitäisi olla omaa jaksamista eikä ihan samanhenkistä porukkaa tunnu löytyvän... apua, inhoan yksinäisyyttä ja olen varma, että minustakin joku saisi hyvän ystävän :)
Kommentit (11)
Saanko kysyä, missä päin asut? :) t. Toinen masentunut ja yksinäinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenterveysseuralla on jotain vertaistukiryhmiä.
Mistä päin oot? Täällä yksi yksinäinen ja masentunut Lahdesta vailla ystäviä
ihanaa saada tällaisia vastauksia :) harmi vaan että tämä palsta on mitä on niin en kyllä millään uskalla mitään tunnistetietoja laittaa itsestäni. olen kotoisin itä-suomesta, sen verran uskallan sanoa :D (enkä edes ole varma saisiko täällä julkaista esim. sähköpostiosoitetta vaikka tekisikin jonkin anonyymin, tuskinpa.)
olen kanssa aika introvertti ja mulle sellainen rauhallinen, rento hengailu on kanssa kivaa ajanvietettä, ei koko ajan tarvitse olla hirveä kälätys tai meno päällä. ihmiset pitävät minua hyvänä kuuntelijana ja senkin takia koen monesti jääväni jalkoihin ja uuvun, kun en nyt masentuneena jaksa koko ajan "pitää puoliani" räväkämpien tyyppien kanssa, jotka eivät varmaan ajattelemattomuuttaan ymmärrä antaa tilaa minulle. ja myös tuo on totta, että ei tarvitsisi miettiä onko ystävä "oikealla tavalla". olisi hienoa jos joku tekisi myötämielisiä tulkintoja ja ymmärtäisi, että masennus verottaa sitä jaksamista ihmissuhteessa.
olen kokeillut käydä jossain masennuksen vertaistukiryhmässä, mutta se oli aivan kamalaa ranteet auki -meininkiä. en siis ole itsetuhoinen eikä masennus hallitse ajatuksiani sillä tavalla, että esim. ajattelisin jatkuvasti ja pakkomielteisesti vaikkapa olevani paska ja kelpaamaton. ryhmä oli liian rankka sillä muut olivat todella paljon vaikeammin masentuneita kuin itse olen.
voisihan vaikka tässä ketjussa jakaa vertaistukea ja ajatuksia tästä aiheesta :)
-ap
Monilla paikkakunnilla on mielenterveyspotilaille ja -kuntoutuville jopa jokapäiväistä toimintaa. Voi olla, että kovin pienillä kylillä toimintaa ei ole, mutta kannattaa ottaa selvää, mitä löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monilla paikkakunnilla on mielenterveyspotilaille ja -kuntoutuville jopa jokapäiväistä toimintaa. Voi olla, että kovin pienillä kylillä toimintaa ei ole, mutta kannattaa ottaa selvää, mitä löytyy.
voisi etsiä noita, kiitos vinkistä. en kaipaa varsinaista toimintaa, sillä sitä löytyy liikaakin elämästä, vaan nimenomaan seuraa. tietysti voisihan tuolta ehkä sitäkin löytyä...
osuisikohan tämä vielä jonkun aiemmin vastanneen silmään, tai sitten jonkun ihan muun :) tuntuu vähän hurjalta (jostain syystä odotan nyt kaikenmaailman sekoboltsien peräkammarinpoikien alkavan spämmäävän postilaatikkoani kikkelikuvilla :D no toivottavasti ei!!!) mutta tein tuollaisen anonyymin sähköpostin, jos jotakuta yksinäistä kiinnostaisi vaihtaa ajatuksia. olisi mukava rupatella ihan niistä näistä ja ylipäänsä fiiliksistä ja elämästä. vaikka pidän itseäni aika "normaalina" kaikin tavoin, alkaa tämä pitkittynyt yksinäisyys vaikuttaa minuun ja on aika tehdä asialle jotain. ehkä jonkun samankaltaisessa tilanteessa olevan kanssa juttelu olisi ensiaskel. tässä siis osoite: ankka_ankerias@hotmail.com. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin kaipaisin kavereita. Olen tosin tämän masennuksen takia aika saamaton ja epäsosiaalinen, mutta en mä silti halua kokonaan yksin olla. :( Tuntuu tosi vaikealta tutustua mitään "normaalia" kautta ihmisiin, kun on tämä tällainen likainen salaisuus eli että mulla ei ole yhtään edes oikeastaan kaveria. Mitään syvempiä kaverisuhteita ei ole jäänyt, koska eristäydyn ja pelkään ystävystyä. Etten kelpaa tällaisena, eli etten aina jaksa ja en tarkoita sillä pahaa etten jaksa aina käydä ulkona. Joskus toki, mutta melkein mieluummin välttelen ihmissuhteita siksi että pitäisi olla niin aktiivinen. Voisin kai kirjoitella sulle, ap, mutta en tiedä sinusta juuri mitään? :) Lisäksi en oikein tiedä, pystynkö kirjoittamaan kauhean paljon tai osaanko.
N
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäkin kaipaisin kavereita. Olen tosin tämän masennuksen takia aika saamaton ja epäsosiaalinen, mutta en mä silti halua kokonaan yksin olla. :( Tuntuu tosi vaikealta tutustua mitään "normaalia" kautta ihmisiin, kun on tämä tällainen likainen salaisuus eli että mulla ei ole yhtään edes oikeastaan kaveria. Mitään syvempiä kaverisuhteita ei ole jäänyt, koska eristäydyn ja pelkään ystävystyä. Etten kelpaa tällaisena, eli etten aina jaksa ja en tarkoita sillä pahaa etten jaksa aina käydä ulkona. Joskus toki, mutta melkein mieluummin välttelen ihmissuhteita siksi että pitäisi olla niin aktiivinen. Voisin kai kirjoitella sulle, ap, mutta en tiedä sinusta juuri mitään? :) Lisäksi en oikein tiedä, pystynkö kirjoittamaan kauhean paljon tai osaanko.
N
saa kirjoitella! kuulostaa tutulta nuo sun kertomat. en ole enää pahimmissa masennuksen aallokoissa mutta nuo kuulostaa tutuilta niiltä ajoilta, kun olin vaikeammin masentunut :)
Voi että, ihan varmasti saisi joku sinusta ihanan ystävän. Itse olen vaikeassa elämäntilanteessa oleva introvertti, joka kuitenkin enimmäkseen tykkää ihmisistä. Voi kun olisi elämässä ystävä, jonka kanssa voisi vain olla oma itsensä, eikä tarvitsisi koko ajan tsempata ja skarpata, että osaanko nyt olla ystävä oikealla tavalla. Et satu Keski-Suomessa asumaan?