Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

miesten vanhemmuus

15.02.2006 |

hei,



lapsen syntymästä asti olen ihmetellyt sitä miten paljon isyys ja autot tuntuu liittyvän yhteen. tai oikeastaan jo ennen sitä: viimeisellä kerralla synnytysvalmennuksessa tuleville äideille pidettiin rentoutustuokio, jonka aikana äijät laitettiin keskenään odottamaan keittiöhuoneeseen. jäykin tilaisuus jossa olen koskaan ollut - tunnelma oli vaivautunein mahdollinen, eikä kukaan ei sanonut sanaakaan ennenkuin joku kröhi kurkkunsa selväksi ja varovasti sanoi että pitäisi kai nyt ostaa isompi auto. siitä sitten keskusteltiin.



tälläkin palstalla reilusti yli puolet ketjuista käsittelee autoja.



minulla ei tietenkään ole mitään sitä vastaan että ihmiset puhuvat autoista. ihmettelen vain sitä, että miksi lähes pelkästään niistä.



onko niin, että sellaisina miehinä, joiksi meidät on tässä kulttuurissa kasvatettu, vanhemmuus tarkoittaa meille etupäässä erilaisia arkielämän ylläpitoon liittyviä asioita? kylpyhuoneremontti, isomman auton hankinta, digitaalisten itkuhälyttimien vertailu? vai emmekö vain koskaan puhu muusta, vai emmekö puhu julkisesti? (tai siis suurin osa, itse puhun).



luulen, että jos myönnymme tähän, menetämme paljon siitä mitä vanhemmuus voisi olla.



Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies tosiaankin kasvaa vanhemmuuteen konkreettisten asioiden kautta. Raskausaikana nainen jo suunnittelee lapselle nimen, asuinpaikan ja ammatin, tulevan puolison ja lastenlapset. Mies on ihan pihalla 8 kuukautta, ja sitten viimeisen neljän viikon aikana kun lapsi todella on tulossa perheeseen, aloitetaan nämä konkretiat; millainen auto tarvitaan, millainen sänky, missä vaunuja säilytetään...

Edelleen, nainen kypsyttelee äitiyttään 9 kuukautta, mies kasvaa isäksi viidessä minuutissa vasta sen jälkeen kun vauva on ekan kerran nähtävissä. Ja tämä ei ole edes minun omaa pähkäilyäni, vaan se löytyy Arja Kaila Behmin väitöskirjasta " Miehestä esikoisen isäksi" .

Pitänee vain hyväksyä että äidit ja isät ovat erilaisia.

Mitä keskustelun aiheisiin tulee, toki muustakin voidaan puhua kuin autoista. Mutta kun katsoo noita aloitussivun otsikoita:

-Mitä päätit lapsen kasvatuksesta ennen lapsen syntymää? No tuohan on juuri sitä mitä naiset pähkäilevät. En minä kokenut mitenkään tärkeäksi miettiä kasvatusta ennen kuin mitään lasta oli edes olemassa.

-Keskustelua raskaudesta ja tupakoinnista. No kaikkihan sen tietää ettei tupakointi tee ketään terveemmäksi.

-Keskustelua ovulaatiosta. Öhöm... aika vähän kokemusta.

-Suuri pyykkikeskustelu yhteistyössä Bioluvilin kanssa. No meillä ei käytetä Bioluvilia vaan halvinta pesujauhetta mitä milloinkin löytyy, eikä meillä lajitella pyykkejä. Meillä on vain yksi pesuohjelma, kirjopyykki 50 astetta.

Että kun ei oikein ole mitään sanottavaa tuollaisiin otsikoihin, niin eipä sitten tule sinne kirjoiteltuakaan. Mutta siis mitään varsinaista estettä ei minulla ainakaan ole sille etteikö täällä isien palstalla voisi muustakin keskustella kuin teknisistä laitteista. Musiikistakin voisin turista yhtä ja toista.

Vierailija
2/3 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo synnytysvalmennusjutun minäkin koin... tosin keskustelimme silloin keittiöremontista... koska se paikka johon äijät laitettiin oli muuten keittiöhuone... oli muuten tunnelma kuin kirkosta, jossa pappi oli syössyt koko kansakunnan kadotukseen



myönnän että olen itsekin konkreettinen ihminen, väitänkin, että kasvoin " kiinni" lapseen vasta kun todella näin sen (tosin näin vaimokin väittää).



Miehet varmaankin tarvitsevat jonkin konkreettisen ja näkyvän tuloksen, " no tämmöinen täältä nyt tuli" meiningillä



Kannattaa aina muistaa, että on sitä olemassa erilaisia ukkojakin, mutta kuten double X-heikki heitti, että emme puhu tällaisista asioista julkisesti, pitää kyllä paikkansa, koska olen itse käynyt keskusteluja " saunassa kavereiden kesken" mutta eipä tullut pieneen meleenkään, että täällä kyselisin, että mitenkäs se teidän " vaavi ny kakkantaa" niin... olenko ahdasmielinen vai muuten vain vaajaavainen??? enpä usko, vaan ujo ja normaali suomalainen mies joka ei puhu eikä pussaa... <-- tämä on kyllä suuri harmi... ja vielä paskamaisempaa että sen pystyy vielä myöntämään!!!



Niin onko miedät todella kasvatettu niin... jaa..a.. olen itse syntynyt 70 luvun alkupuolella, ja saanut sen ajan kasvatuksen, toivon todella, että " uusi sukupolvi" kasvattaa miehistäkin hieman pehmompia, kuin mitä esim. itse olen.



Tänne on hyvä laittaa esim. juuri autoista kysymyksiä, koska se ei ole sellaista " eipäs-juupas" väittelyä kuin esim. Tuulillasin sivuilla

niin tosiaan musiikistakin voisi turista...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
17.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkuun hienoiset kettuilut ketjun aloittajalle: hiljaa se ilmeisesti sinäkin (kuulemma avoin ja muustakin kuin autoista puhuva isä-kokelas) siellä synnytysvalmennustilaisuudessa olit, kun joku muu joutui sillä autoaiheella avaamaan. Olisit nyt sitten edes yrittänyt virittää keskustelua jostain mielestäsi sopivammasta aiheesta.



Zooropa puhui asioista pitkälti niin kuin minäkin ajattelen, mutta ainakaan mulle niiden ajatusten ilmaiseminen suullisesti - varsinkaan ventovieraille - ei ole järin helppoa. Näin kirjallisesti sujuu paljon kivuttomammin. Että vaikka tuollaisessa valmennustilaisuudessakin toki tietää, että kaikki muut ovat ihan samassa tilanteessa, ei niitä muita kuitenkaan tunne, jolloin on vaikea alkaa puhua syvällisiä.



Kyllä minäkin läheisten (en nyt siis tarkoita omaa perhettä) ja työkavereiden kanssa peilaan omaa perhe-elämääni lähinnä menneiden ja tulevien remonttien kautta, mutta ei se sitä tarkoita, etten myös pohtisi ja kipuilisi sitä, miten mun pitäis niitä kahta pikkuäijää kasvattaa, että niistä kunnon ihmisiä tulisi.



No joo. Keskustelu jatkukoon.