HS yleisönosastossa hyvä kirjoitus siitä, miten päivähoitoväki on saanut aivopestyä suomalaiset "varhaiskasvatukseen"

Miksi ette kyseenalaista luokanopettajien koulutusta samalla tavalla kuin lastentarhanopettajien? Osaahan kaikki lapsia kasvattaa ja varmasti  osaisi opettaa 1-6 luokkien opetelvatat asia,t kun jokainen on ne luokat kuitenkin aikanaan käynyt ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niin roskaa koko varhaiskasvatussössötys kuin olla voi. Lastentarhanopettaja varmaan yksi maailman turhimmista ammateista ja oikein akateeminen, ei voi kuin nauraa. Just semmonen naisten keksimä pätemissysteemi, kun ihan jokainen normaalijärjellä varustettu ihminen kykenee lapset kasvattamaan ja ilman minkäänlaista koulutusta. Ei noihin hommiin tarvittais mitään koulutusta, riittäis kun työpaikkaa hakeville olis tiukat testit ja haastattelu + puolen vuoden koeaika. No, ehkä joku parin kuukauden kurssi vois olla.

Ymmärrän, että tuli tarve vähän provoilla. 

Siitä huolimatta väännettäköön jollekin toiselle rautalangasta, että on ihan eri asia kasvattaa omaa 1-15 eri-ikäistä lastaan kuin huoltaa vierasta lapsiryhmää, joka koostuu useasta saman ikäryhmän lapsesta. 

En provoile ollenkaan. Olen ollut muutaman vuoden töissä päiväkodissa, ilman alan koulutusta, ei mitään ongelmia. Myöhemmin olin perhepäivähoitajana, ilman alan koulutusta edelleen. Siinäkin pärjäsin erinomaisesti, vaikka pph tekee samalla ruuat ja muitakin kotitöitä ja on koko ajan vastuussa yksin ryhmästä. Päiväkotityö oli helppoa, joskin rasittavaa. Ryhmissäni oli yleensä 12-13 lasta ja olin usein tuollaisen ryhmän kanssa yksinkin muutaman tunnin päivässä. Ainoa koulutus mitä siihen tarvitsisi olisi jonkunlainen koulutus lasten turvallisuutta koskien. En tosiaan voi käsittää, mitä koulutusta tarvitsee osatakseen hoitaa ja ohjata lapsia.

Oletko koskaan kuullut esim lapsen psykologisesta kehityksestä, kasvun tuesta ja oppimiseen ohjauksesta? Työ on -tai sen pitäisi olla- muutakin kuin kaitsemista ja päällekatsomista. T: Perhepäivähoitaja jolla on kirkon lastenohjaajakoulutus & vapaaehtoisia lisäopintoja

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina miettinyt, että ihmettä ne lastentarhanopettajat opettelee yliopistossa monta vuotta? Kertokaapa, jos teitä täällä on. Ajattelen kyllä, että joku koulutus on hyvä olla lastenhoitajilla, mutta mielestäni kaiken tarpeellisen ehtisi oppia kyllä vuodessa.

Onko oma lapsesi päivähoidossa? Mitä jos kysyisit ihan sieltä.

Hyvät av-mammat jotka vihaavat päivähoitoa. Olkaa hyvä ja tehkää niin, että ottakaa lapsenne pois päivähoidosta ja imettäkää niitä kotona 6 -vuotiaaksi. Kukaan ei teitä pakota lapsia viemään varhaiskasvatukseen. Tutkimusten mukaan se on parempi lapselle, ja opettaa sosiaalisia taitoja, yms. esikoululaisissa erottuu selkeästi ne, jotka ovat olleet varhaiskasvatuksen piirissä verrattuna niihin, jotka tulevat pystymetsästä esikouluun. Siinä sitten pitää 5-6 -vuotiasta opettaa esim. syömään ryhmätilanteessa, äitiä huudetaan joka välissä yms, ei osata jakaa tavaroita tai vetäydytään herkästi syrjään ryhmässä ja jäädään leikeistä pois, sillä on totuttu olemaan se numero yksi joka leikissä, ja muut vaan statisteina. Ja varhaiskasvatuksen suosio ei ole mikään salaliitto, vaan päivähoito-oikeus on oikeus jonka puolesta naiset Suomessa taistelivat vuosikymmenet. Menneet sukupolvet kiittävät teitä idioottimaisesta kiittämättömyydestänne joka on haitallista paitsi lapselle, myös omalle urallenne, eläkkeen kertymiselle ja perheiden toimeentulolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat vanhemmat onpi lapsen parhaat ...

t mies

PS. yhteiskunta ei meitin lapsia omista. Vanhemmille kuuluvat. Tai kuuluvat ja kuuluvat mutta enempi vanhemmat lasten asioista päättää ku mikään päiväkoti tai muu valtionkonttori.

Wt haiskahtaa tänne asti

Pikemminkin hihhulilahko

Vierailija kirjoitti:

Hyvä äiti tai isä on äärettömän paljon parempi hoitaja lapselleen kuin joku työhönsä kyllästynyt hoitaja. Ja kotona voi olla paljon virikkeellisempää kuin jossain laitoksessa ja onkin, ellei vanhempi ole joku patalaiska wt. Meillä lapset osallistuivat kaikkiin kotitöihin; siivottiin, leivottiin, kokattiin, pyykättiin. Lisäksi askarreltiin, musisoitiin ja laulettiin, luettiin paljon, tehtiin retkiä ja pihahommia, saunottiin ja kylvettiin vaikka keskellä päivää, paistettiin makkaraa takassa, käytiin leikkipuistossa ja kerhoissa, kylästeltiin, käytiin pulkkamäessä, onkimassa, uimassa, vietettiin silloin tällöin päivä mummolassa...silloin ajattelin, että kyllä päiväkotilasten elämä on tylsää ja virikkeetöntä, sekä myös stressaavaa ja väsyttävää. Ja eihän kukaan siellä päivähoidossa pysty antamaan lapselle sitä tärkeintä; rakkautta.

Sääli, etteivät kaikki lapset saa olla kotihoidossa.

Oma äitini oli tuollainen. Itse en ole. Olen laiska ja huono äiti ja hiton väsynyt. Eikä voida kylpeä päivällä kun lapset alkaa tapella keskenään. Ei käydl edes joka päivä ulkona.. Illalla vasta kun mies mukana.. Meillä vaan 70 neliötä ja näin 😏

Vierailija kirjoitti:

Hyvät av-mammat jotka vihaavat päivähoitoa. Olkaa hyvä ja tehkää niin, että ottakaa lapsenne pois päivähoidosta ja imettäkää niitä kotona 6 -vuotiaaksi. Kukaan ei teitä pakota lapsia viemään varhaiskasvatukseen. Tutkimusten mukaan se on parempi lapselle, ja opettaa sosiaalisia taitoja, yms. esikoululaisissa erottuu selkeästi ne, jotka ovat olleet varhaiskasvatuksen piirissä verrattuna niihin, jotka tulevat pystymetsästä esikouluun. Siinä sitten pitää 5-6 -vuotiasta opettaa esim. syömään ryhmätilanteessa, äitiä huudetaan joka välissä yms, ei osata jakaa tavaroita tai vetäydytään herkästi syrjään ryhmässä ja jäädään leikeistä pois, sillä on totuttu olemaan se numero yksi joka leikissä, ja muut vaan statisteina. Ja varhaiskasvatuksen suosio ei ole mikään salaliitto, vaan päivähoito-oikeus on oikeus jonka puolesta naiset Suomessa taistelivat vuosikymmenet. Menneet sukupolvet kiittävät teitä idioottimaisesta kiittämättömyydestänne joka on haitallista paitsi lapselle, myös omalle urallenne, eläkkeen kertymiselle ja perheiden toimeentulolle.

Jaa. Meidän lapset meni ryhmiin vasta koulussa ekaa kertaa. Mitään tuollaisia ongelmia ei ollut. 7-vuotias kun on jo niin iso, että sille voi ihan puheella selittää miten koulussa toimitaan, ja hän sen äkkiä oppii - ei tarvitse mitään valtavaa vuosien totutusta esim. ryhmäsyömistilanteeseen, luokassa toimimiseen tms. Ainoa ero päiväkotilapsiin taisi olla se että meidän lapset on olleet vähän pikkuvanhoja, sellaisia kirjatoukkia jo kouluun mennessään, ja pitivät niitä muita lapsia koulussa melkoisen lapsellisina. Mutta ei ole silti mitään kiusaamista ollut eikä yksin jäämistä - on samanhenkisiä kavereita tarpeeksi löytynyt.

Vierailija kirjoitti:

Saadaan aikaan ihania tuottavia lampaita tälle yhteiskunnalle, kun jo kehdosta viedään opettelemaan ulkopuolisen auktoriteetin tottelemista ja ryhmässä marssimista. Samalla voidaan syöttää lapsille juuri sitä ideologiaa ja maailmankatsomusta, mitä päiväkoti ja päiväkodin täti sattuu kannattamaan ja perheen sisäisten suhteiden merkitys vähennettyä, kun lapsetkin ovat enemmän muiden lasten kuin omien sisarustensa kanssa. 

Tämmöinen kärjistys tänään, mutta toisaalta jollain tasolla totta joka tapauksessa. 

Hyvä näkökulma!! 

ydinperhe ei ole mikään luonnollinen maailmanjärjestys vaan keksitty 1800-luvulla

Muistan kun vein esikoiseni päiväkotiin ja hoitaja siellä totesi, että "parin viikon kuluttua on ihan meidän mieleinen poika", johon vastasin että toivottavasti ei koskaan! Että haluan lapseni saavan olla aivan oman itsensä lainen aina!!

Nyt kirjoittaa ylioppilaaksi... 😍

Kuka mainitsi päivähoito-oikeuden? Ymmärrän sen kun äidit ovat töissä tai opiskelemassa. Virikehoitoon riittää kerhot, muskarit, jumpat ja humpat.

Meidän hyvämaineisessa päiväkodissa "varhaiskasvatusta" hoitaa tuttu lähihoitaja, jolla oli yläkoulun päätöstodistusessa 6:n keskiarvo, pääsi opiskelemaan huuhaalinjalle, josta ei valmistunut, mutta joka lopuksi tuetulla oppimisella sai lähärin paperit. Hänen apunaan on sivari ja 68v. kotiäiti, jolla sihteerin koulutus, mutta ei päivääkään työkokemusta. Vähintään yksi näistä on minä tahansa päivänä sairaslomalla, ja vajetta korvaa kuka tahansa työtön, joka pelkää karenssia. Toimintaa johtaa 25km päästä täysin tuntematon ja näkymätön LTO.  

Tietääköhän oikeasti kukaan "lapsen oikeuksista varhaiskasvatukseen"meuhkaava mamma mitä laadukkaalla varhaiskasvatuksella tarkoitetaan ja miten tämä toteutuu päiväkodissa? Veikkaukseni on, että ei varmasti. Nyt vaan hoetaan mitä tahansa "varhaiskasvatus ", "lapsen oikeudet " mantraa ettei vain tarvitsisi itse hoitaa ja ruokkia omia lapsiaan.

Varhaiskasvatuksesta on tullut tärkeää, koska tämän päivän vanhemmista suurin osa ei osaa tai halua kasvattaa omia lapsiaan. Johan tällä palstallakin huomaa, että äidit eivät voi vahtia kahta lasta yhtäaikaa vaan toinen on ainakin tuupattava vieraiden vahdittavaksi. Äideillä menee nykyisin myös ylenpalttisesti aikaa somessa, harrastuksissa ja telkkarin ääressä, jolloin ei ole aikaa eikä kiinnostusta tarjota lapsille virikkeitä kotona. Vain ne äidit, jotka osaavat ja joilla on sekä aikaa että halua satsata omien lastensa kanssa olemiseen ja heille virikkeiden tarjoamiseen, hämmästelevät tätä varhaiskasvatusta. Heitä tuntuu kuitenkin olevan vähemmistö nykyäideistä.

Vierailija kirjoitti:

ydinperhe ei ole mikään luonnollinen maailmanjärjestys vaan keksitty 1800-luvulla

Niin, hyvähän se on luovuttaa lapsensa heti vaikka syntymästä yhteiskunnalle. 

Opiskeluaikanani olin pakollisessa harjoittelussa päiväkodissa, sen ankeampaa harjoittelupaikkaa ei onneksi toista ollut. Elämäänsä kyllästyneitä, negatiivisiä työntekijöitä. Ankea, iloton ilmapiiri, joka aamu oksetti mennä harjoitteluun. Lasten vanhemmille oltiin mielin kielin, muuten kyllästymisen aisti joka päivä. Seistä möllötettiin ja juoruttiin ulkoiluissa, ihmeteltiin kun itse touhuilin lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä että päiväkodin henkilökunta (lastenhoitajat, opettajat, avustajat) harvemmin vie isompia hoitoon ollessa vauvan kanssa kotona. Kertoo ehkä jotain varhaiskasvatuksen laadusta.

Tai omaa lasta alle 3-vuotiaana. Myönnän auliisti. Osa vanhemmista ummistaa silmänsä päiväkotien ongelmilta. Toiminta kuitenkin voisi olla erittäin laadukasta jos ryhmät olisivat pienempiä ja raha riittäisi materiaalikustannuksiin! Lapset leikkivät ikivanhalla rojulla ja peleillä, joista osat ovat jo kauan sitten hukkuneet. Tämä ei ole henkilökunnan syytä, haluamme totta kai paremmat olosuhteet. T. Lto

Voisihan tänne perustaa kalliimpia yksityisiä päiväkoteja, mutta kun Suomessa ei oikein ole maksukykyistä porukkaa riittävästi. 

Tai maksuhaluista. :) Rahaa tuntuu löytyvän kaikkeen muuhun mahdolliseen ja maksaahan se karvalakkipäivähoitokin (lähes) jokaiselle, päivähoitoon ei vain haluta satsata enempää kuin on pakko.

Itse asiassa kokemukset yksityisestä päivähoidosta eivät ole välttämättä sen parempia . Henkilökunta vaihtuu melko tiheään tahtiin, joten varsinaista vuorovaikusta lapsen ja hoitajan välille ei silloin pääse syntymään.

Muistan myös lukeneeni parista yksityisestä päiväkodista, joiden taloudellinen tilanne oli heikko ja johti konkurssiin. Tällöin vanhemmat ovat todella vaikeassa tilanteessa, koska kunnillahan on velvollisuus järjestää se hoitopaikka neljän kuukauden aikana. Mihin vien lapsen neljäksi kuukaudeksi tuollaisessa tilanteessa.

Yksityisillä ei möskään ole halua hoitaa ns. erityislapsia, koska nämä tulevat kalliimmiksi sitoessaan enemmän henkilökuntaa.

Minun käsitykseni ja kokemukseni mukaan samanlaisia lasten säilöntäpaikkoja nykyään ovat niin yksityiset kuin kunnallisetkin. Rahastahan siinä todellakin on kyse. Yksityisen päämääränä on tehdä mahdollisimman paljon voittoa ja kunnallisella puolella taloudellinen tilanne pakottaa karsimaan kaikesta.

Eräs tuttavani toimi aikoinaan päiväkodin johtajana. Hän kertoi entiseen Neuvostoliittoon useampaan päiväkotiin tehdystä ekskursiosta, kuinka siellä oli omat opettajat liikunnassa,eri taiteenlajeissa ja jopa tieteitäkin käsiteltiin päiväkodeissa. Siellä ilmeisesti silloin satsattiin lapsiin tosissaan.

Yksityisissä, esim taidepäiväkodeissa on paljon annettavaa lapsille. Siellä se ei ole yleensä se max. 30min päivästä pienryhmää ja tuokiota. Siellä panostetaan taidekasvatukseen esimerkiksi. Päiväkodissa on puolensa, mikäli se on hyvä päiväkoti ja siellä on osaava henkilökunta, joka on kiinnostunut tarjoamaan lapselle muutakin kuin sen "pakollisen hoidon". Osa vanhemmista ei myöskään halua nähdä lapsessa niitä asioita, jotka ovat kehityksessä jäljessä. Asiantunteva päiväkoti henkilöstö myös pystyy antamaan kattavamman näkökulman siihen lapsen yksilölliseen kehitykseen ja ohjaamaan esimerkiksi erilaisiin palveluihin tai antamaan vinkkiä neuvolalle. Päiväkodissa lapsi myös saattaa just oppia vanhempien lasten mallista nopeammin asioita ja oppii ryhmäkäyttäytymistä jo nuoresta iästä alkaen. Ja jos miettii kaikkia niitä lasuja, jotka on tehty, koska päiväkodissa on huomattu jo varhain, että nyt ei kaikki ole lapsella/perheellä ihan ok. 

Kotihoito on myös ihan yhtä hyvä vaihtoehto, mutta en mä menis varhaiskasvatusta lyttyyn haukkumaan tai sen alan ammattilaisia. 

Mun harjottelusta taas oli ihan päinvastanen kokemus, tosin olinkin yksityisessä jossa oli näitä eri opettajia eri taiteenaloille ja ilmapiiri oli ihana.

Kyllä se aina sydämestä riipasee, kun pieni taapero itkee päiväkodin pihalla aidan vieressä lohduttomana äitiä, kävelen päivittäin läheisen päiväkodin ohi töistä tullessa iltapäivällä ja lähes aina joku lapsi ikävöi vanhempia, eikä kukaan ehdi lohduttamaan. Jos minä joskus saan lapsia, niin ainakin yrittäisin hoitaa heitä mahdollisimman pitkään kotona. Eräs ystäväni on töissä kunnallisessa päiväkodissa lasten hoitajana eikä nuo lasten" säilömis" puheet ihan tuulesta temmattuja ole...