Ystävälleni "Jonnalle" iski sitten kolmenkympin kriisi! Neuvokaa miten tukea häntä!?
Jonnalla on kaksi pientä lasta, aviomies, asuntolaina, ihan ok ura ja elämä päällisin puolin mallillaan ja vakiintunut. No nytpä sitten Jonnalle iski 3-kympin kriisi(?). On pettänyt miestään, rakastunut toiseen mieheen ja suunnittelee jättävänsä aviomiehensä ja lastensa isän! Tilittää mulle tunnelmiaan ja ajatuksiaan ja suunnitelmiaan. Päällisin puolin Jonnan perhe on ihan unelmaperhe, mutta Jonna ei enää rakasta miestään ja haluaa aloittaa seurustelun ihastuksensa kohteen kanssa sekä erota tosiaan miehestään ja pistää ns. lusikat jakoon.
Onko teillä jotain kokemusta miten mun kannattaa Jonnaa tukea ja ehkä neuvoakin, kun mulle avautuu asioistaan? Miten itse tukisitte, jos kaverinne olisi vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla.
Entäs kun Jonna kyselee mun mielipidettä ja usein jutellessa on vähän sillain "vai mitä?"?
Itse toivoisin hänen perheensä säilyvän ehjänä, mutten kehtaa kovin jyrkästi sitä ilmaista, vaan olen antanut ymmärtää, että hän itse tekee ratkaisunsa.
Välillä jo tuntui, että oli kallellaan perheensä ja aviomiehensä puoleen, mutta nyt taas tämä uus mr X on niiiin täydellinen ettei ikinä ennen ole kokenut vastaavaa ja on ihan laittamassa eropapereita vireille.
ap
Kysy siltä, että mitäs tämä ihana mr x on mieltä yhteiselosta pienten lasten isäpuolena. Vai meinaako kaverisi jättää lapset isälle?
Vierailija kirjoitti:
Kysy siltä, että mitäs tämä ihana mr x on mieltä yhteiselosta pienten lasten isäpuolena. Vai meinaako kaverisi jättää lapset isälle?
Tämä mr X on oikein lapsirakas ja hänelle kuulemma Jonnan lapset eivät ole millään lailla ongelma. Oikein innolla odottaisi pääsevänsä tutustumaan Jonnan pikkupiltteihin.
ap
Anna sen lukea sen hullun ap:n ketjuja joka jätti miehensä melkein kymmenen vuotta sitten toisen miehen takia. Ei ollutkaan ruoho vihreämpää ja nyt mies on onnellisesti naimisissa ja ap yksin ja epätoivonen. Mielenterveys järkkynyt rassukalla, kuvittelee saavansa miehen takaisin :(
Ennustan "Jonnalle" samaa kohtaloa.
Ihan ensimmäisenä kertoisin miehelle naisen pettämisreissuista.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensimmäisenä kertoisin miehelle naisen pettämisreissuista.
Mies tietää jo..
ap
Sanoisin suoraan, että itse haluan säilyttää oman ydinperheeni. Hyvälle ystävälle voi sanoa että hänellä joku kriisi, koska nyt ei kuulosta omalta itseltään. Kehoittaisin myös miettimään, minkälaista lapsilla on kun vanhemmat eroavat yms. Mies kuitenkin hyvä mies ja isä nähtävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla.
Entäs kun Jonna kyselee mun mielipidettä ja usein jutellessa on vähän sillain "vai mitä?"?
Itse toivoisin hänen perheensä säilyvän ehjänä, mutten kehtaa kovin jyrkästi sitä ilmaista, vaan olen antanut ymmärtää, että hän itse tekee ratkaisunsa.
Välillä jo tuntui, että oli kallellaan perheensä ja aviomiehensä puoleen, mutta nyt taas tämä uus mr X on niiiin täydellinen ettei ikinä ennen ole kokenut vastaavaa ja on ihan laittamassa eropapereita vireille.
ap
"Vai mitä" kysymys on vähän sellainen että ajattelisin ystävän odottavan juuri sitä kuuntelua, myötäilemistä eli vastaisin jotakin tyyliin "joo", "hmm" tms. Jos hän selvästi kuitenkin selvästi haluaa kuulla minun mielipiteeni kertoisin toki "koen/näen asian näin...", "ajattelisin...", "minä varmaankin toimisin..." jne.
Jos on pakko pettää niin sitten satunnaisen kumppanin kanssa niin ettei missään tapauksessa voi jäädä kiinni. Eikä siis kylän ykkössonnin kanssa, vaan vaikka jonkun nuoremman työkaverin, josta kukaan ei uskoisi että se saisi naista. Näin kiinnijäädessäkin puoliso uskoo ja toivoo, ettei mitään ole sittenkään tapahtunut, kun pettäjä niin vakuuttaa.
Ei uusperhettä. Siitä on ylimääräistä vaivaa loppuelämäksi kaikille osapuolille.
Kuuntelemalla.