Apua elämänhallintaan?

Olen päälle kolmekymppinen töissäkäyvä perheenäiti. Ahdistaa ja masentaa kun elämänhallinta on ihan hukassa. Tuntuu, etten millään selviydy kaikesta ja usein nimenomaan perusasiat jää hunningolle. Olen väsynytja ahdistunut tilanteesta.

Minulla on hyvä mies, mutta vähän laiskanpulskea kuten minäkin. Meillä on kaksi- ja neljävuotiaat lapset. Me molemmat vanhemmat käymme aika tavallisissa toimistotöissä. Töissä on toki kovasti kiirettä, mutta en koe työtä silti mitenkään älyttömän kuormittavaksi.

Vanhemmalla lapsella on kova uhmaikä ja esim. Pukeminen päiväkotiin viedessä on hirveää taistelua mikä vie voimia ja aikaa. Vanhemmalla lapsella on kerran viikossa harrastus. Nuoremmalla ei vielä ole säännöllistä harrastusta.

Olen melko aktiivinen ja minulla on rakas ja tärkeä harrastus, joka vie säännöllisesti yhden illan viikossa ja lisäksi joskus yksittäisiä iltoja. Tämä harrastus on suuri unelmani ja hyvänolon lähteeni joten haluaisin edetä siinä entistä pidemmälle, mikä johtaa siihen että aikaakin kuluisi tähän enemmän.

Lisäksi menin mukaan erääseen yhdistystoimintaan, koska asia on minusta mielenkiintoinen ja tärkeä. Lähdin mukaan, koska ajattelin, että homma vie vain max. Tunnin viikossa, mutta jos haluan tehdä osuuteni hyvin, kuten haluan, veisi se varmasti monta kertaa enemmän aikaa. Kaduin heti että lähdin mukaan, mutta en halua / pysty lopettaa yhdistystoimintaa ainakaan ennen vuoden loppua, koska haluan viedä loppuun mihin olen sitoutunut.

Muuten aikaa kuluu pienesti kuntoiluun. Minulla on kuntosalikortti mutta ehdin/jaksan käydä tällä hetkellä salilla vain 1-2 krt viikko.

Lisäksi avioliitossa on ollut vaikeaa ja kriisiä joka on osaltaan johtanut siihen, että kotona on tuntunut tylsältä ja olen vielä n. joka toinen viikko yhtenä iltana käynyt ystävien kanssa ulkona bilettämässä.

Kaikkien "velvollisuuksien" jälkeen olen niin väsynyt, etten kykene selviytymään elämän perusasioista.

En jaksa siivota kunnolla, koti on suurimman osan ajasta niin sotkuinen että jos yllätysvieraita tulisi kuolisin häpeään. Tämä vetää myös mielen apeaksi.

En jaksa myöskään oikein leikkiä tai tehdä muutakaan mukavaa lasten kanssa työpäivien jälkeen.

Olen aina ollut myös ylipainoinen. En jaksa panostaa oikein syömiseen ja terveellisyyteen, vaikka tiedän että se auttaisi, mutta minulla ei tunnu olevan voimia siihen.

Molemmat miehen kanssa haluttaisiin myös panostaa parisuhteeseen, mutta ei tunnu riittävän aikaa tai viitseliäisyyttä.

Kännykällä netin/facebookin selaaminen vie hirveästi aikaani. Se tuntuu riippuvuudelta. Minun pitää kuitenkin hoitaa paljon tärkeitä asioita netissä ja facebookissa, joten en voi sitä kokonaan hylätä.

Miten saisin elämän järjestykseen, energiaa ja asiat oikeille raiteilleen?