Mies uhkailee erolla pikkuasioidenkin yhteydessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt ota kantaa aloittajan tilanteeseen vaan kerron hieman omasta kokemuksesta. Itselläni oli sellainen tilannne, että parisuhteessa oman pahan olon pitkittyessä otin eroa puheeksi niin rauhallisissa tilanteissa kuin riidoissakin. Aina olin kiristävä ihmispaska ja erosta ei olisi saanut puhua ollenkaan, koska kaikki erosta puhuminen oli muka uhkailua.

Ainoa vaihtoehto oli tietysti sitten vain lähteä. Itse henk. koht. en ymmärrä mitä järkeä ylipäätään olla suhteessa, jossa voi huonosti tai on tarvetta väläytellä mitään erokortteja. Miksi kukaan onnellinen rakastunut ihminen viitsisi pilkata toista erolla huvikseen?

Onnellisuudesta en tiedä mutta niitä huvikseen uhkailijoita on. Juurikin pahasti narsistiset tai jopa narsistit. Tekisivät sitä vaikka kumppani olisi kuka.

Jos kyseessä tällainen tapaus, aloittajan on turha kysellä "vinkkejä". Ainoa vaihtoehto on silloin ero, ja aloittaja saa olla onnellinen että narsisti itsekin haluaa eron(vaikka todellisuudessa käyttäisikin sitä vain keinona uhkailuun). Narsistin uhreille on tyypillistä olla läheisriippuvainen turvaton ihminen ja irtautuminen on hemmetin vaikeaa. Apua saa googlettamalla ja youtubesta löytyy paljon videoita siitä, mitä keinoja narsisti voi käyttää estääkseen suhteen loppumisen. Niihin kannattaa tutustua, jotta aloittajalle ei tule yllätyksenä, kun eroon haluaa tästä miehestä.

Tämä vaikuttaa siten, että alan valmistella elämää eron varalta. Ostan vain sellaisen asunnon, jossa on varaa olla yksinkin ja voi lunastaa miehen ulos erotapauksessa tai iatan kokonaan omalla rahalla. Eli etten ole mitenkään riippuvainen miehestä.

Sinällään ikävää, koska tosiaan mentiin vasta kesällä naimisiin ja sitä alkoi suunnittelemaan asioita pidemmällä tähtäimellä ja varmemmalta pohjalta. Ja nyt on koko ajan tunne, että suhde on vaakalaudalla vaikka naimisissa ollaankin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tämä vaikuttaa siten, että alan valmistella elämää eron varalta. Ostan vain sellaisen asunnon, jossa on varaa olla yksinkin ja voi lunastaa miehen ulos erotapauksessa tai iatan kokonaan omalla rahalla. Eli etten ole mitenkään riippuvainen miehestä.

Sinällään ikävää, koska tosiaan mentiin vasta kesällä naimisiin ja sitä alkoi suunnittelemaan asioita pidemmällä tähtäimellä ja varmemmalta pohjalta. Ja nyt on koko ajan tunne, että suhde on vaakalaudalla vaikka naimisissa ollaankin.

Ap

Kauan olette tunteneet? Onko varmaa ettet ole naimisissa eksäni kanssa? :p Olen tuo joka pitkästi selitti miehen erokortittelusta. Hän halusi kans naimisiin kanssani, ja samaan aikaan vilkutti eroa ihan koko ajan. En tajunnut komboa. 

Mulla on suhteessa kokemusta erouhkailuista molemmin puolin, vieläpä samassa suhteessa. Tällä hetkellä erolla ei uhkailla, vaikka siitä joskus puhutaankin kun tulee esiin pahoja ristiriitoja. Mutta yllätys yllätys, tilanne laukesi aikoinaan puhumalla ja puhumalla myös selvitellään asioita jos niitä ylipäänsä voi selvittää. Puhukaa ihmiset, älkääkä salailko mielipiteitänne toiselta, syytelkö tai odota, että toinen osa lukea ajatuksia. Tilanteen ollessa päällä on asiat monesti väännettävä rautalangasta. Kertokaa, miltä tuntuu ja mitä toisen käytös saa teidät miettimään. Jos tämä tyyli ei auta, ei asialle ole mitään tehtävissä vaan todella on parempi erota ja etsiä neuvottelutaitoisempi kumppani. Koska sitä parisuhde on, jatkuvaa neuvonpitoa milloin mistäkin.

En kehdannut tunnustaa, mutta olen sama joka kirjoitin aikoinaan kysymyksen, että millaista on lievä väkivalta, jota suhteessa kannattaa sietää. Kun mies kävi käsiksi, kun en vastannut puhelinsoittoonsa.

Silloin väki kehotti eroamaan tietysti, mutta se on vähän vaikeaa jostain syystä. Silloin mulla oli epävarma ja arja olo. Outoa, että otan eronmahdollisuuden kuitenkin erittäin vakavasti nyt, kun mies itse uhkaa sillä. Tämä saa mut suuttumaan ja suuttuminen taas antaa voimaa ja itsetuntoa.

Eli järjestän asiat niin, että en ole millään lailla riippuvainen miehestä taloudellisesti tai muuten. Saa sitten erota tai ainakin muuttaa asumuseroon aluksi, jos siltä tuntuu.

Ap

Ex-miesystäväni alkoi jokaisen vähänkin isomman riidan kohdalla vihjailla erosta. Ei siis suoranaisesti aggressiivisesti uhkaillut, mutta kuitenkin puhui eron mahdollisuudesta. Pitemmän päälle aloin vältellä konflikteja, kun oli niin uuvuttavaa joutua aina pelkäämään, että tässäkö tämä nyt oli. Lopulta vähän isomman kriitin kohdalla mies sitten ihan oikeasti halusikin erota, kunnes sitten viikon päästä muuttikin mielensä ja halusi palata yhteen. Minä en suostunut, ja sainkin sitten perästä päin kuulla olevani hirveä ihminen, kun en ollutkaan itse enää valmis yrittämään.

Erosta keskusteleminen voi olla aiheellista, jos tällaisia tuntemuksia oikeasti on. Mutta jos eropuheet aloittaa ainoastaan riitatilanteissa, niin kyse on joko tarkoituksellisesta tai tahattomasta henkisestä väkivallasta. Siinä haluaa kontrolloida toista ihmistä ja kiristää - jos et toimi minun pillini mukaan ja alat hankalaksi, niin minäpä lähden.

Typoja... Eli jotain syystä fyysinen käsiksi käyminen sai mut araksi, mutta tämä hylkäämisellä uhkaaminen vihaiseksi ja kykeneväksi ehkä eroonkin. Outoa.

Ap

Sun mies haluaa erota. Suo se hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Sun mies haluaa erota. Suo se hänelle.

Otan asian puheeksi illalla.

Minä tein myös samoin kuin muutama muu tässä keskustelussa. Sanoin miehelle, että seuraavan kerran kun hän haluaa erota, otan sen tosissani. En keksinyt enää muita vaihtoehtoja, koska riidellessä mies ei halunnut keskustella mistään, hoki vain eroamista. Sitten rauhoituttuaan asia piti painaa villaisella eikä mistään voinut keskustella silloinkaan. Sanoin olevani pakkotilanteessa, ellei mies halua etsiä ratkaisua jatkuvaan riitelyyn, koska en halua roikkua "löyhässä hirressä", miltä jatkuvan erouhan alla eläminen tuntui. 

Sitten seuraavan kerran kun mies alkoi hokea eroamista, aloitin uuden asunnon etsimisen ja viikon kuluttua asuin muualla. Mies valitti kaikille, että olen epäreilusti jättänyt hänet ja haikaili perääni 8 vuotta. Nyt olen häntä nähnyt uuden naisystävän kanssa, ja kuulemma tekee tästäkin eroa harva se viikonloppu. Jotkut eivät voi olla koskaan tyytyväisiä. 

Ihmisellä on oikeus itse määritellä, miten hyväksyy itseään kohdeltavan. Nykyisen kanssa ero ei tule koskaan vaihtoehtona esiin, vaikka riitelisimme. Muistan hänen järkytyksensä kun joskus vuosia sitten sanoin suutuksissani, että ainahan sitä voi erota. Hän oli aivan kauhuissaan, että tällaisen takiako! Nykyään ei edes riidellä, mutta on ihanaa tietää että myös riitely on turvallista, mikäli sellaiseen tulee aihetta.

Ap, eroa!! Seurustelet ihan hirveän ihmisen kanssa. Älä osta enää yhteistä, vaan heti oma, sinulle. Älä häpeä lyhyttä liittoa, se ei ole syy jatkaa sian kanssa.

Sanoin että mies saa mennä hotellin viikonlopuksi ja mietitään eroa, jos siltä usein nykyään kerran tuntuu. Vaikuttaa nyt tosi vihaiselta, mutta suostui menemään. Huomaan ailahtelevani eron ja ei-eron välillä. Olin päivällä niin väsynyt ja ajatuksissani, että kolaroin jopa auton.

Tosi kauheaa epäkypsää ja epävakaata käytöstä 😢

Kuulostaa pers.häröltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämänkertainen uhkailu tuli taas puskasta niin, että mies ei aikaisemmin ollut ottanut asiaa puheeksi. Mies oli hyvällä tuulella illan eikä sanonut asian vaivaavan. Kun mentiin ihan normaalisti nukkumaan, niin yhtäkkiä totesi, että by the way, tämä asia pännii ja jos ei muuttu, niin se on ero.

Edellisen kerran uhkasi ehkä vajaa 2 kk sitten ihan mielestäni turhaan asiasta, josta voisi puhua muutenkin. Liittyi tulevaisuudensuunnitelmiin eikä mikään kriisi ollut. Etsittiin yhteistä asuntoa ja katsoin liian kalliin asunnon ilmoitusta. Olisi voinut asiallisesti sanoa, mitkä hänen resurssit ovat ja mihin rahansa riittävät, mutta sanoi sen sijaan, että jos sellaisia katselen, niin se on sitten ero.

Minussa on ihan paljon vikaa ja on kiistatta niin, että pitäisi paremmin joskus toimia eri asioissa. Tämä jatkuva erolla uhkailu nyt vain alkaa ottaa päähän pikkuhiljaa. Se ei kannusta ratkomaan ongelmia vaan kärjistää niitä.

Ihan rehellisesti sanottuna en ymmärrä mitä tarkoittaa "puskista". Pitäisikö vaikeasta asiasta puhumista jotenkin pohjustaa ja hienovaraisesti vihjailla säännöllisesti ensin kuukausi ennen, viikko ennen, pari päivää ennen kuin ottaa puheeksi? Ihan absurdi ajatus. Toki tilannetaju ja ajoitus voi olla huono, jos sen sanoiksi pukee noin että "ero tulee jos haluut ton kämpän". Mutta kerroppa mikä on mielestäsi täydellinen tilanne ottaa ero puheeksi? Niinpä, ei sellaista ole.

Tässä tapauksessa kyse oli siitä, että mies ei ttkännyt, kun olin aamulla valittanut kahvin haisevan pahalle. Hän juo kahvia ja minä olen teenjuoja. Tiedän että oli väärin valittaa, mutta joskus aamulla väsyneenä ei pysty hillisemään itseään vaan sanoo mitä ajattelee. Mies haluaa että lopetan asiasta valituksen tai se on ero.

Menimme naimisiin puili vuotta sitten, olen miehen neljäs vaimo, itselleni eka vakava suhde. Jätin nyt tänään sormuksen kotiin, ehkä pitää totutella olemaan ilman kohta.

Ap

Tuota noin, olet miehesi neljäs vaimo.....

Mikähän näissä edellisissä liitoissa on ollut ongelma? Huono vaimo?

Sinuna ihan oikeasti eroaisin, mahdollisimman pian. Hanki nyt oma asunto ja jatka elämääsi ilman uhkailua. Mielummin yksin kuin huonossa liitossa.

Vierailija kirjoitti:

Tämänkertainen uhkailu tuli taas puskasta niin, että mies ei aikaisemmin ollut ottanut asiaa puheeksi. Mies oli hyvällä tuulella illan eikä sanonut asian vaivaavan. Kun mentiin ihan normaalisti nukkumaan, niin yhtäkkiä totesi, että by the way, tämä asia pännii ja jos ei muuttu, niin se on ero.

Edellisen kerran uhkasi ehkä vajaa 2 kk sitten ihan mielestäni turhaan asiasta, josta voisi puhua muutenkin. Liittyi tulevaisuudensuunnitelmiin eikä mikään kriisi ollut. Etsittiin yhteistä asuntoa ja katsoin liian kalliin asunnon ilmoitusta. Olisi voinut asiallisesti sanoa, mitkä hänen resurssit ovat ja mihin rahansa riittävät, mutta sanoi sen sijaan, että jos sellaisia katselen, niin se on sitten ero.

Minussa on ihan paljon vikaa ja on kiistatta niin, että pitäisi paremmin joskus toimia eri asioissa. Tämä jatkuva erolla uhkailu nyt vain alkaa ottaa päähän pikkuhiljaa. Se ei kannusta ratkomaan ongelmia vaan kärjistää niitä.

Kuules nyt sulle ystävän neuvo: älä muuta yhteen tuon miehen kanssa. Ihmiset eivät oikeastaan muutu. Jos joku muuttuu, niin omasta halustaan ja ymmärtämyksestään. Miehesi ei vaikuta ihmiseltä, joka olisi kiinnostunut muuttamaan omia toimintamallejaan. Sinä sen sijaan koetat muuttua ja kelvata -> et tule koskaan olemaan tarpeeksi hyvä miehellesi. Viiden vuoden kuluttua olette tiöanteessa, jossa koetat tasapainoilla lapsen, väsymyksen, työn ja miehesi välillä. Uuvutat itsesi tuolla elämäntyylillä.

Henkinen väkivalta ei ole ok. Sinä olet varmasti moneen asiaan syypää ja niin on mieskin, sellaisia me ihmiset nyt vain olemme. Toista ei tallota erolla uhkailemalla. Piste.

Ap, mikä on tilanteesi nyt?

Hei, mikä tilanne, ap?

Vierailija kirjoitti:

En usko, että miehellä on hylätyksitulemisen pelko, kun hän sillä erolla uhkailee. Minulla se hylätyksitulemisen pelko on. Mies on sen tyyppinen, että saattaisi hyvinkin pakata tavarat jonkin ihan pikkuasian takia, periaatekysymyksenä. Sitten varmaan jälkikäteen harmittaisi, että tulikin otettua ero mitättömästä asiasta, mutta ylpeys ei sallisi pyytää anteeksi tai tulla takaisin. Siksi tämä on minusta painostavaa, koska arvelen hänen pystyvän sellaiseen eroon oikeasti.

ap

Luulen, että olet ansainnut jotain parempaa. Jos kumppanisi pitää ottaa erokortti esille, voisit vaatia pariterapiaa yms., jossa asia käytäisiin läpi. Jos ei suostu terapiaan seuraavalla kerralla kortin nostettuaan, olisiko sinun syytä harkita itse lähtemistä?