Muita, jotka on rumentuneet seurustelusuhteen aikana?
Rakkaudenhan pitäisi kaunistaa??
Onko sitä tai mitä se on, mikäli vaan rumentuu suhteen aikana?
Nykyisen parisuhteen aikana olen omasta mielestäni fyysisesti ja henkisesti rumentunut, rupsahtanut ja lihonnut (tämä todistettavasti) paljon.
Mies ei sanomansa mukaan ole huomannut mitään ja väittää rakastavansa silti ihan hirmuisesti.
Itse hän on suhteen aikana laihtunut ja komistunut ja omastakin mielestään paremmassa kunnossa kuin ikinä! Minä taasen tunnen menneeni ihan pilalle. Tasan ei käy nallekarkit siis.
Mitä tää on? Mistä voi johtua? Onko muilla kokemusta tämmöisestä?
Kommentit (20)
Sitä vaan päästää itsensä helposti suhteessa rupsahtamaan...
Huolehditko itsestäsi? Oletko onnellinen miehen kanssa?
Mulla sama. Olen lihonut ainakin kolme kiloa. Tosin en ole käynyt vaa'alla muutamaan viikkoon, koska yksinkertaisesti en uskalla. Kasvot jotenkin pöhöttyneet. Ehkä liikaa alkoholipitoisia parisuhdeiltoja. Mies vaan näyttää tykkäävän koko ajan enemmän. Aion laihduttaa kesäksi ainakin 5 kiloa. Pelottaa jos en pystykään. Onneksi sentään iho paremmassa kunnossa nyt kun suhteen alussa. Ja hiukset pidemmät. Oikein pistää oma itseni vihaksi kun mies varmaan luuli saavansa sporttisen timmin kauniin naisen. Ja sit sai tämmösen. Mutta aion tehdä ryhtiliikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Sä et näe tarvetta enää panostaa ittees
Joo ei ole tarvetta, kun toinen on kimpussa koko ajan. Ei todella tarvitse olla viehättävä. Ja oikeastaan jos on viehättävä, ni sit ei saa olla sitäkään hetkee rauhassa. Onko se itsesuojelumekanismi muuttua epähaluttavaksi (joka ei kyl edes toimi)?
:(
Mä olen lihonut 15 kg seurustelusuhteen aikana. Mies tykkää käydä yhdessä istumassa pitkää iltaa pubeissa, ja haluaa tukevampaa ruokaa kuin olen ennen syönyt, joten tulee sitä samaa itsekin syötyä. Ei vaan oikein linjat kestä paria baari-iltaa viikossa + tukevia pihvi-ranskanperunamättöjä...
Vierailija kirjoitti:
Huolehditko itsestäsi? Oletko onnellinen miehen kanssa?
En ehdi huolehtimaan, mies pyörii kimpussa koko ajan (hän on työtön). Olen ahdistunut ja stressaantunut hänen jatkuvasta huomiostaan. En ole onnellinen.
Noh, lihoaminen on kai aika yleistä suhteessa... Ihmisethän syövät hyvin kun ovat rakastuneita heh? Ja kai sekin, että kun on jo kumppani, unohtaa huolehtia itsestään/pitää itsensä viehättävänä......
Itse olen rumentunut mielestäni siinä mielessä, että näytän todella väsyneeltä. Paino ihan sama. Kai vaan ikä alkaa vähän painaa, vaikka suht nuori olen edelleen, mutta silmäpussit ym. väsymys näkyy. Kumppani ihan sama ulkoisesti kuin aiemminkin.
Voi kuule, kyllä se ulkonäkö rapistuu ajan myötä. Iho rypistyy ja alkaa roikkumaan. Hiukset harmaantuu ja kenties kaljuuntuu. Aineenvaihdunta hidastuu. Sellaista se on, elämä.
Aikaisemmat parisuhteet eivät ole aiheuttaneet olon tai minkään muunkaan huononemista. Tämä nykyinen on niin takiainen, jostuisko siitä, ettei ole happea?
Minä rumenin edellisessä suhteessa, koska tein siinä vastoin sydäntäni, alistuin siihen miten huonosti mies välillä kohteli. Huomasin miten pilke ja ilo katosi omista silmistä ja olemuksesta. Lihoin myös, koska mies kantoi eteen suklaata ja muuta herkkua, vaikka pyysin, että ei tekisi niin. No nyt yritän palautua tuosta kaikesta.
Kyllä mulla ainakin neljän vuoden suhde alkoi näkymään ulkonäössäkin. Mies joi melko usein ja sitä tuli itsekin sitten lipiteltyä ja myös ruokavalio alkoi myötäilemään hänen mättöään. Suhde meni melkeen jatkuvasti päin helvettiä ja kyllä ne huolet ja murheet vanhentaa. Eron jälkeen huomattavasti freesimmän näköinen kun saanut pitää oman terveellisen ruokavalion eikä tule kyhjötettyä vaan sisällä toisen kanssa :)
Molemmissa suhteissani molemmat rupsahdettiin. Sinkkuaikana sitten treenataan ja huolehditaan muutenkin ulkonäöstä.
Suhteen alkaessa mies alkoi syömään kuten minä ja lopetti juomisen ja laihtui 15kg!
Minä tietääkseni jatkoin ihan samalla ruokalinjalla, mutta lihoin 10kg!
Oman ajan vähentyminen ja sitämyötä stressin lisääntyminenkö syy huonoon vointiini?
Nyt 2 vuoden seurustelun jälkeen makaan sohvanpohjalla kaiken kotonaoloajan, enkä jaksa enää harrastaa mitään tai olla sosiaalinen. Masennusta? Mies tohottaa ja passaa ja palvelee mua (pyytämättä), eikä anna olla hetkeäkään rauhassa. Ainoastaan töissä saan olla rauhassa, siksi olenkin tehnyt sitä paljon, joka myöskin väsyttää ja iltaisin tarttisin palautumisaikaa ja saada olla ihan rauhassa. Sitä vaan ei saa.
Ahistaa. Rumennun henkisesti ja fyysisesti. Haukun ja sätin miestä, että menis pois ja antais mun olla rauhassa. Mutta se ei mee.
Joo, kyllä. Viidentoista vuoden suhteen aikana olen vanhentunut viisitoista vuotta. ;)
Elämä muuttaa ihmistä, ei kukaan ole parikymppinen lopun elämäänsä vaikka pysyisi ikisinkkuna.
Mulle on käynyt samoin, olen yrittänyt miettiä, mistä johtuu. Tässä joitain havaintojani:
- meillä on kotona erilaista ruokaa kuin ennen. Mies ei tykkää kasviksista ja esim sienistä, joten niitä ei voi laittaa ruokaan. Ruoka on tyyliin jauhelihaa ja perunaa. Söin ennen terveellisemmin. Mies myös ostaa meille herkkuja ja karkkia, minulla on sellainen syömishäiriö, että jos herkkuja on, en pysty olemaan syömättä niitä, mutta jos ei ole, niin en niitä kaipaa. Nyt siis syön niitäkin enemmän kuin ennen.
- mies kritisoi ulkonäköäni monin tavoin, itsetuntoni on alentunut. Olen ahdistunut ja kun katson peiliin, näen ruman lihavan naisen enkä kaunista viehättävää naista kuten ennen. Jostain syystä olen tänä parin vuoden aikana alkanut myös harmaantua ja hiuksia lähteä, olen saanut ryppyjä, jotenkin väsyneen ja kuluneen näköinen. Elämäniloni on heikentynyt entiseen verrattuna.
- mikä voi johtua siitä, että elinpiirini on rajoittunut. Mies on mustasukkainen ja kontrolloiva, en enää pääse liikkumaan ulkona kuten ennen. Kävin ennen iltaisin jumpissa ja kaupungilla, leffassa jne, eli minulla oli vilkkaampi sosiaalinen elämä. Nyt mies haluaa viettää illat kotona, joten en käytännössä enää käy missään, aktiivisuuteni on huomattavasti vähentynyt
- mies kuorsaa ja nukkuu levottomasti, saan huonommin nukuttua kuin ennen
-olen yleisesti ottaen stressaantuneempi kuin sinkkuna, syytä ei ole vaikea määritellä, mutta koen että näin selvästi on
-nämä vaikuttavat varmasti ulkonäköönkin
Vierailija kirjoitti:
Mulle on käynyt samoin, olen yrittänyt miettiä, mistä johtuu. Tässä joitain havaintojani:
- meillä on kotona erilaista ruokaa kuin ennen. Mies ei tykkää kasviksista ja esim sienistä, joten niitä ei voi laittaa ruokaan. Ruoka on tyyliin jauhelihaa ja perunaa. Söin ennen terveellisemmin. Mies myös ostaa meille herkkuja ja karkkia, minulla on sellainen syömishäiriö, että jos herkkuja on, en pysty olemaan syömättä niitä, mutta jos ei ole, niin en niitä kaipaa. Nyt siis syön niitäkin enemmän kuin ennen.
- mies kritisoi ulkonäköäni monin tavoin, itsetuntoni on alentunut. Olen ahdistunut ja kun katson peiliin, näen ruman lihavan naisen enkä kaunista viehättävää naista kuten ennen. Jostain syystä olen tänä parin vuoden aikana alkanut myös harmaantua ja hiuksia lähteä, olen saanut ryppyjä, jotenkin väsyneen ja kuluneen näköinen. Elämäniloni on heikentynyt entiseen verrattuna.
- mikä voi johtua siitä, että elinpiirini on rajoittunut. Mies on mustasukkainen ja kontrolloiva, en enää pääse liikkumaan ulkona kuten ennen. Kävin ennen iltaisin jumpissa ja kaupungilla, leffassa jne, eli minulla oli vilkkaampi sosiaalinen elämä. Nyt mies haluaa viettää illat kotona, joten en käytännössä enää käy missään, aktiivisuuteni on huomattavasti vähentynyt
- mies kuorsaa ja nukkuu levottomasti, saan huonommin nukuttua kuin ennen
-olen yleisesti ottaen stressaantuneempi kuin sinkkuna, syytä ei ole vaikea määritellä, mutta koen että näin selvästi on
-nämä vaikuttavat varmasti ulkonäköönkin
Mustasukkainen mies vaikeuttaa elämääsi ikävästi. Suosittelen, että mietit eroa.
Naiset lihovat helposti parisuhteessa, koska he syövät rakastuneina samaa ruokaa kuin lihaksikkaammat miehet, vaikkapa runsaita, kermaisia pasta-annoksia. Eli huomattavasti rasvaisempaa ja epäterveellisempää ruokaa kuin aiemmin. Salaatit jäävät vähemmälle, koska osa miehistä ei syö niitä.
Lisätään vielä mustasukkainen mies, joka estää naisen menot, niin tilanne pahenee.
Netissä notkuminen tai tv:n tuijottaminen eivät laihduta ketään, jos ei ajeta samalla kuntopyörällä, jumpata tai käytetä kahvakuulaa tms.
Miehillä lihominen on usein alkoholin, rasvamätön ja tuntikausien pelaamisen syytä syytä.
Ratkaisut:
- erilainen tai huomattavasti pienempi annos kuin miehelle (sieniä kerman tilalle jne.)
- omat menot, jumpat ja muut liikunnat todellakin jatkuvat kummallakin
- lenkkeily motivoivan sinkkukaverin kanssa
- karkkikielto
- alkoholin välttäminen, koska etenkin hyvin monen miehen möhköruho on rakennettu alkoholilla
Lihominen ja rapistuminen on tilapäistä. Omaa kuntoa ja ulkonäköä voi aina kohentaa. Onnea matkaan! :)
Meillä on käynyt niin päin että mies on pulskistunut ja ruvennut sohvaperunaksi. Minä taas harrastan liikuntaa monipuolisesti ja pidän huolta ulkonäöstäni.
Välillä minua häiritsee, kun mies ei näytä välittävän omasta ulkonäöstään yhtään. Kyllä hän seurustelun alkuaikoina urheili ja oli oikein timmissä kunnossa. Nyt vain laiskottelee. Rakastan häntä kaikesta huolimatta, enkä koskaan hauku tai vähättele häntä. Ei ulkonäkö kaikkea merkitse, mutta tuo välinpitämättömyys ja laiskottelu antavat sen kuvan että mies pitää minua jokseenkin itsestäänselvyytenä.
Ratkaisuna on perinteinen terveellisempää ruokaa ja riittävästi liikuntaa, jotta keho ja mieli voivat paremmin. Ehdotan teille "rapistuneille" yhteistä liikuntaa miehen ja tietenkin kavereiden kanssa ja kasvisten lisäämistä ruokaan. Jälkiruoaksi tai välipaloiksi hedelmiä ja/tai pieni määrä pähkinöitä.
Käveleminen on tehokas tapa nostaa kuntoa. Suosittelen myös kuntosalia lihaskunnon parantamiseksi. Sain muokattua omasta ruhostani vartalon muutaman kuukauden treenien jälkeen. :)
Monilla toimii 80/20-malli eli terveellistä ruokaa suurimman osan ajasta ja vain ns. karkkipäivinä herkkuja tai alkoholia.
Vedenjuonti on tärkeää hyvinvoinnin kannalta
Netistä löytyy hyviä artikkeleita esimerkiksi Hyvä Terveys - tai Kunto Plus -lehtien sivuilta. Kirjastoista löytyy tietenkin vielä enemmän tietoa ruokavaliosta, laihtumisesta ja liikunnasta.
Sä et näe tarvetta enää panostaa ittees