Väsynyt nainen kertoo: minun ja mieheni työpäivä

Vierailija kirjoitti:

Meillä suunnilleen samoin, mutta olen ajatellut  niin, että olen ilmaiseksi asuva yksinhuoltaja, en edes odota mieheltä mitään apua tai kiinnostusta omiin lapsiinsa. Harmi, että mieheni keksii kaikenlaisia lomavirityksiä eli kun olen sopinut vanhempieni kanssa, että menen lasten kanssa mummolaan hiihtolomalla 3 päiväksi, niin mies keksii, että juuri silloin hänellä on hyvä päivä mennä lasten kanssa laskettelemaan. Nimenomaan sen mummolakäynnin keskimmäisenä päivänä, ei missään nimessä mummolakäynnin jälkeen, jolloin lapsilla on vielä lomaa ja minä menen töihin. Kun en siihen suostu (jää koko mummola menemättä) niin miehen  mielestä hän ei saa ikinä olla lasten kanssa niin kuin tahtoo, aina minä määrään ajankohdan.

Oho, erimielisyydetkin kuulostaa eronneen parin vänkäämiseltä...

Ap ei ole lompakkoloinen vaan tienaa enemmän kuin miehensä.

En arvostele miehen tapaa tehdä. Mies sen sijaan antaa ohjeita miten täyttää astiapesukone tai mikä homma hoitaa seuraavaksi.

Miestä ei vain kotihommat kiinnosta ja anoppi aikoinaan opettanut tavoille.

Homma toimi, kun minä olin kotona, mutta nyt on minulle tullut 8 tunnin työpäivä kaiken päälle.

En vain jaksa patistaa miestä, joka tekee hommat vastahakoisesti ja jättää tahallaan puolitiehen tai tekee huolimattomasti (enkä nyt todellakaan vaadi täydellistä suoritusta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei pakottanut sinua ryhtymään äidiksi.

Sisälukutaito / logiikka ei taida olla sun vahvin ominaisuutesi. Ongelma ei ole äitiys, on paljon lapsiperheitä joissa asiat eivät mene näin. 

Niin onkin. Mutta asiat menevät noin, koska on hankittu lapsia. Jos aloittaja ja miehensä eläisivät kaksin, he olisivat todennäköisesti edelleen oikein onnellisia. Miksi pitää hankkia lapsia pilaamaan hyvä suhde?

Jos toinen puolisoista on itsekäs lusmu, se voi näkyä myös muissa tilanteissa kuin silloin kun on lapsia ja erityisesti rankimmat pikkulapsivuodet, esim. silloin kun toinen sairastuu tai tulee jokin isompi vastoinkäyminen. Ei ole mitenkään harvinaista, että esim. rintasyöpään sairastunut nainen jätetään. Ja o varmasti naisia jotka jättävät sairastuneen miehensä. Eli suurin ongelma tässä on toisen puolison itsekkyys. 

Kummallista spekulointia. Et voi tietää, miten aloittajan mies toimisi vaimon sairastuttua, oska et tiedä hänestä kirjaimellisesti mitään! Ei se, että pilaa elämänsä lapsia hankkimalla, tarkoita, etteikö seisoisi puolisonsa vierellä vakavan sairauden hetkellä.

Jos ei halua hoitaa lapsia tarvittaessa yksin, ei lapsia pidä hankkia. Niin yksinkertaista se on.

Juurikin näin!

Mä teen myös kaikki nuo asiat yksin. Tienaan myös meidän rahat yksin ja opiskelen samalla uutta ammattia. Heivasin miehen ajat sitten kun ei hänestä ollut isäksi. Enkä ruikuta täällä siitä, että mies on kelvoton.

Minun ja mieheni päivä tänään

Minä

- Herään klo 10.00.

- Keitän kahvia ja juon kahvia

- Laitan läppärin päälle ja surffailen netissä

- Haen jotain ruokaa ja syön koneen äärellä

- Teen ruokaa, siivoilen

- Käyn tunnin lenkillä

- Netissä, netissä netissä, netissä

- Kello 22.20, mies tulee iltavuorosta kotiin

Mies

- Herää klo 10.00

- Juo keittämääni kahvia

- Menee kolaamaan pihaa

- Korjailee autotallissa autoa

- Hakee puita 

- Syö

- Lähtee töihin 13.30

- On töissä 8h

- Tulee töistä

- Syö

- Katsoo telkkaria

- Menee suihkuun

- Menee nukkumaan

Samaa vitun paskaa vuodesta toiseen.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei pakottanut sinua ryhtymään äidiksi.

Sisälukutaito / logiikka ei taida olla sun vahvin ominaisuutesi. Ongelma ei ole äitiys, on paljon lapsiperheitä joissa asiat eivät mene näin. 

Niin onkin. Mutta asiat menevät noin, koska on hankittu lapsia. Jos aloittaja ja miehensä eläisivät kaksin, he olisivat todennäköisesti edelleen oikein onnellisia. Miksi pitää hankkia lapsia pilaamaan hyvä suhde?

Ei se lapsien hankkimisesta johdu, vaan paskan miehen hankkimisesta.

Vierailija kirjoitti:

Minä

- kello soi klo 5

- puen, pesen hampaat ja lähden töihin autolla

- lounaaksi syön edellisen päivän päivällisen jämät

- tulen kotiin klo 17

- istun ruokapöytään ja alan syömään, juttelen lasten ja miehen kanssa, luen sanomalehden

- menen pötköttämään sohvalle läppärin kanssa, hoidan pari työjuttua ja lueskelen lehtiä netistä ja roikun Facebookissa ja vauvapalstalla

- havahdun ja menen pakkaamaan ylijääneen päivällisen purkkiin seuraavan päivän evääksi

- pelaan afrikantähteä lapsen kanssa

- syön jätskiä iltapalaksi

- menen suihkuun ja nukkumaan

Mies

- herää klo 7

-herättää nuoremman lapsen ja laittaa sille aamupalan

- lähtee viemään vanhempaa lasta kouluun 7:30

- palaa kotiin ja vie nuoremman lapsen kouluun

-tulee kotiin ja syö aamupalan ja lukee lehden

-tekee lumityöt

-käy tekemässä lumityöt mun mummolla

-lämmittää mummon takan ja vie puita sisään

-tulee kotiin ja pilkkoo puita

-lämmittää takkaa

-siivoo keittiön aamupalan jäljiltä

-tyhjentää tiskikoneen

-täyttää tiskikoneen

-laittaa pesukoneen päälle

-niputtaa pyykit

-käy ruokakaupassa

-hakee nuoremman lapsen koulusta

-ripustaa pyykit kuivamaan

-laittaa lapselle välipalaa

-auttaa lasta läksyissä

-kuulustelee kokeisiin

-käy hakemassa vanhemman lapsen koulusta

-tekee päivällisen

-syö päivällistä

-siivoo ruokapöydän

-vie lapsia harrastuksiin

-hakee harrastuksista

-laittaa iltapalan

-käskyttää reppujen pakkaukset ja iltatoimet

-menee sohvalle ja katselee telkkaria

-menee nukkumaan

Oletko koskaan kysynyt, onko miehesi väsynyt. Koska sinä et varmaankaan tuolla systeemillä ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei pakottanut sinua ryhtymään äidiksi.

Sisälukutaito / logiikka ei taida olla sun vahvin ominaisuutesi. Ongelma ei ole äitiys, on paljon lapsiperheitä joissa asiat eivät mene näin. 

Niin onkin. Mutta asiat menevät noin, koska on hankittu lapsia. Jos aloittaja ja miehensä eläisivät kaksin, he olisivat todennäköisesti edelleen oikein onnellisia. Miksi pitää hankkia lapsia pilaamaan hyvä suhde?

Jos toinen puolisoista on itsekäs lusmu, se voi näkyä myös muissa tilanteissa kuin silloin kun on lapsia ja erityisesti rankimmat pikkulapsivuodet, esim. silloin kun toinen sairastuu tai tulee jokin isompi vastoinkäyminen. Ei ole mitenkään harvinaista, että esim. rintasyöpään sairastunut nainen jätetään. Ja o varmasti naisia jotka jättävät sairastuneen miehensä. Eli suurin ongelma tässä on toisen puolison itsekkyys. 

Kummallista spekulointia. Et voi tietää, miten aloittajan mies toimisi vaimon sairastuttua, oska et tiedä hänestä kirjaimellisesti mitään! Ei se, että pilaa elämänsä lapsia hankkimalla, tarkoita, etteikö seisoisi puolisonsa vierellä vakavan sairauden hetkellä.

Jos ei halua hoitaa lapsia tarvittaessa yksin, ei lapsia pidä hankkia. Niin yksinkertaista se on.

Heh, kyllä tuo kertoo miehestä aika paljon jos hän hankkii lapsia ja sitten luistaa kaikesta vastuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä

- kello soi klo 5

- puen, pesen hampaat ja lähden töihin autolla

- lounaaksi syön edellisen päivän päivällisen jämät

- tulen kotiin klo 17

- istun ruokapöytään ja alan syömään, juttelen lasten ja miehen kanssa, luen sanomalehden

- menen pötköttämään sohvalle läppärin kanssa, hoidan pari työjuttua ja lueskelen lehtiä netistä ja roikun Facebookissa ja vauvapalstalla

- havahdun ja menen pakkaamaan ylijääneen päivällisen purkkiin seuraavan päivän evääksi

- pelaan afrikantähteä lapsen kanssa

- syön jätskiä iltapalaksi

- menen suihkuun ja nukkumaan

Mies

- herää klo 7

-herättää nuoremman lapsen ja laittaa sille aamupalan

- lähtee viemään vanhempaa lasta kouluun 7:30

- palaa kotiin ja vie nuoremman lapsen kouluun

-tulee kotiin ja syö aamupalan ja lukee lehden

-tekee lumityöt

-käy tekemässä lumityöt mun mummolla

-lämmittää mummon takan ja vie puita sisään

-tulee kotiin ja pilkkoo puita

-lämmittää takkaa

-siivoo keittiön aamupalan jäljiltä

-tyhjentää tiskikoneen

-täyttää tiskikoneen

-laittaa pesukoneen päälle

-niputtaa pyykit

-käy ruokakaupassa

-hakee nuoremman lapsen koulusta

-ripustaa pyykit kuivamaan

-laittaa lapselle välipalaa

-auttaa lasta läksyissä

-kuulustelee kokeisiin

-käy hakemassa vanhemman lapsen koulusta

-tekee päivällisen

-syö päivällistä

-siivoo ruokapöydän

-vie lapsia harrastuksiin

-hakee harrastuksista

-laittaa iltapalan

-käskyttää reppujen pakkaukset ja iltatoimet

-menee sohvalle ja katselee telkkaria

-menee nukkumaan

Oletko koskaan kysynyt, onko miehesi väsynyt. Koska sinä et varmaankaan tuolla systeemillä ole.

Ei, mieheni ei ole väsynyt, kun saa tehdä yksinkertaisia kotihommia joissa aivojen kapasiteettia ei tarvitse ihan kauheasti rasittaa. Minä kyllä toisinaan olen väsynyt kun olen ajanut yli kolme tuntia työmatka-ajoja ja hoitanut työssä sataa eri asiaa, ja jatkanut hommia kotona.

Meidän päivä: herään kuudelta, teen aamupalan lapsille, syön itsekin ja lähden töihin. Tulen töistä klo 16 maissa, syön, siivoilen hieman keittiötä. Vien lapsia harrastuksiin tai käyn omissa harrasteissa.Katselen telkkaria, luen koneelta lehtiä, menen nukkumaan. Kerran viikossa käyn kaupassa.

Lapset: Heräävät, käyvät koulussa, tekevät läksynsä (kuulustelevat itse itsensä!), käyvät harkoissa, tekevät kotihommansa (roskien vienti, puiden haku, astianpesukoneen tyhjennys)

Mies: herää, pesee pyykkiä, käy lenkillä, tekee ruuan, vie lapsia harrastuksiin, katsoo telkkaria. Joinakin päivinä käy töissäkin.

Minä Minä

- kello soi klo 6

- kello soi klo 8

- käyn suihkussa, syön aamupalan

- samat

- järjestelen kodin nopeasti kuntoon

- en todellakaan siivoa aamulla

- herätän koululaisen ja katson, että pesee hampaat ja aloittaa aamupalan

- herätän eskarilaisia kun menen suihkuun ja kun tulen pois parin minuutin päästä, ärähdän jos ei olla ylhäällä, jota aamupalalle äkkiä.

- lähden töihin klo 7.15

- lähden töihin 8.25 ja vien samalla eskarilaiset eskariin.

- syön lounaaksi kaurapuuroa ja appelsiinin

- syön lounaaksi mitä sattuu, joskus käyn lounasravintolassa, joskus ostan vaan jotain työpaikan kahvilasta.

- töiden jälkeen käyn ruokaostoksilla

- sama

- tulen kotiin bussilla klo 17.30

- omalla autolla tulen kotiin kellonaika voi olla joku muukin, mutta usein noihin aikoihin

-laitan ruuan

- sama

- siivoan keittiön

- en jaksa siivota

- vien puhtaat pyykkipinot kaappeihin

- laitan jos jaksan

-kyselen lasten kuulumiset

- kysyn kun tulen töistä, ja tietysti lapset juttelee koko illan kaikesta kysymättäkin

- kuulustelen kokeisiin

- hyvin hyvin harvoin kuulustelen kokeisiin (esikoinen on jo aikuinen, ei tarvi enää kuulustella, mutta silloin kun oli vielä peruskoulussa)

- klo 19.30 istahdan hetkeksi

- istun suurimman osan iltaa sohvalla tietokoneen, kännykän ja telkkarin ääressä, saatan myös lukea kirjaa tai lehtiä.

- kuulustelen läksyjä

- en kuulustele koskaan läksyjä, ihan turhaa. 20.30 alan komentaa kersoja keräämään lelunsa ja syömään iltapalan, teen niille voileivät jos sellaista haluavat tai muuta sellaista jota eivät itse osaa vaan ottaa. n. 21.30 pesen niiltä hampaat.

- menen nukkumaan

- menen nukkumaan puolen yön maissa, ehkä luen vielä sängyssä.

Mies Mies (olettaen että hänellä ei ole päivävuoro 7-18)

- herää 7.45

- Herää samoihin aikoihin kuin minäkin, mutta ei nouse vielä ylös.

- syö aamupalan ja kävelee 10 min työhuoneelleen

- hakee lehden, lukee sen rauhassa, ruokkii kissat, tekee aamupalansa, syö sen, käy suihkussa ja käy kissan kanssa ulkona.

- käy lounaalla ravintolassa

- ei syö lounasta, mutta hakee lapset eskarista 12.30. Jossain vaiheessa käy lasten kanssa ulkoilemassa puistossa tms.

- kotona 16.15

- syö laittamaani ruokaa, tosin avustaa siinä kuorimalla perunat ennen keittämistä.

- surffailee tietokoneella

- käy sähköpostinsa ja facen katsomassa ainakin kerran päivässä

- lähtee harrastukseen

- käy kävelylenkillä, ja veljeään katsomassa 

- tulee harrastuksesta, syö

- tiskaa (käsin koska tiskikone on rikki) tyhjää kissojen paskat niiden loodista, ja tietysti taas ruokkii ne.

- avaa telkkarin ja katsoo loppuillan sarjoja.

- syö iltapalansa, katsoo samalla vähän telkkaria, lukee lapsille iltasadun, ja istuu vieressä kunnes nukahtavat.

- menee nukkumaan

- menee nukkumaan ehkä vähän aikaisemmin kuin minä, jos on kipuja valvoo myöhempään kuin minä.

Rutiinit on aina samat, työvuorot muuttaa jonkun verran molempien juttuja, miehellä yövuorot 13h ja päivävuorot 11h. Yövuoron jälkeen minä haen lapset ja vien kotiin (kesken työpäivän) metelöimään että mies ei ehdi nukkua enenpää kuin sen 3-4h, kun mies on päivävuorossa minä olen töissä vaan 4h, eli vien ja haen lapset.

Kumma juttu! Väsyttää!

Joo, meitä molempia väsyttää ihan helvetisti aina, mutta lapset ei sitä väsymystä aiheuta, vaan oltaisiin varmasti yhtä väsyneitä töistä ja kotitöistä kahdestaankin, lisäksi miehellä sairaus johon syö vahvoja lääkkeitä jotka väsyttää, ja kilpirauhasen vajaatoiminta ja ikääkin jo 50v. Minä olen 10 vuotta nuorempi, mutta omat ongelmani mullakin.

Vierailija kirjoitti:

Minun ja mieheni päivä tänään

Minä

- Herään klo 10.00.

- Keitän kahvia ja juon kahvia

- Laitan läppärin päälle ja surffailen netissä

- Haen jotain ruokaa ja syön koneen äärellä

- Teen ruokaa, siivoilen

- Käyn tunnin lenkillä

- Netissä, netissä netissä, netissä

- Kello 22.20, mies tulee iltavuorosta kotiin

Mies

- Herää klo 10.00

- Juo keittämääni kahvia

- Menee kolaamaan pihaa

- Korjailee autotallissa autoa

- Hakee puita 

- Syö

- Lähtee töihin 13.30

- On töissä 8h

- Tulee töistä

- Syö

- Katsoo telkkaria

- Menee suihkuun

- Menee nukkumaan

Samaa vitun paskaa vuodesta toiseen.

 

TÄH?! Mutta tehän olette onnellisia lapsettomia? Käytte ravintolassa syömässä romanttisesti kynttilänvalossa, lähdette matkoille tämän tästä koska huvittaa, ostatte mitä huvittaa, koska rahaahan piisaa kun ei lapsia ole. Ei lapsettomien tarvi mitään puita hakea eikä pihaa kolata, se on sitä lapsiperhehelvettiä.

Ap, mitä kotitöitä lapsesi tekee?

Minkälaisen perheen mallin haluat hänelle opettaa (vanhempien roolit) ?

Miksi et käy lounaalla työpaikan ulkopuolella? Rahan vuoksi vai eikö se ole mahdollista.

Suosittelen proteiinia kaurapuuron kanssa. 

Minä

-herään klo 6:50

-syön miehen tekemän aamupalan

-hoidan lapsen aamutoimet

-8 vien lapsen hoitoon

-9 töissä

-12 lounaalle ravintolaan

-18 kotona

-18:30 syön miehen tekemän illallisen

-18:30-20:30 lapsen kanssa leikkiä, pientä siivousta

-20:30 lapsen iltatoimet yhdessä, vuorotellen miehen kanssa

-21-22 hetki omaa aikaa

-22 nukkumaan

Mies

-herää klo 6

-tekee aamiaisen

-7 töissä

-15 kotiin kaupan kautta

-16 hakee lapsen

-16-18 touhuaa lapsen kanssa ulkona, tekee illallisen

18:30 illallinen

19 lenkille, asioille tms

20-20:30 lapsen kanssa leikkiä, iltatoimet

21 nukuttaa lapsen ja menee itse nukkumaan

Meillä ei ketään väsytä :) mitä ootte mieltä työnjaosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei pakottanut sinua ryhtymään äidiksi.

Sisälukutaito / logiikka ei taida olla sun vahvin ominaisuutesi. Ongelma ei ole äitiys, on paljon lapsiperheitä joissa asiat eivät mene näin. 

Niin onkin. Mutta asiat menevät noin, koska on hankittu lapsia. Jos aloittaja ja miehensä eläisivät kaksin, he olisivat todennäköisesti edelleen oikein onnellisia. Miksi pitää hankkia lapsia pilaamaan hyvä suhde?

Jos toinen puolisoista on itsekäs lusmu, se voi näkyä myös muissa tilanteissa kuin silloin kun on lapsia ja erityisesti rankimmat pikkulapsivuodet, esim. silloin kun toinen sairastuu tai tulee jokin isompi vastoinkäyminen. Ei ole mitenkään harvinaista, että esim. rintasyöpään sairastunut nainen jätetään. Ja o varmasti naisia jotka jättävät sairastuneen miehensä. Eli suurin ongelma tässä on toisen puolison itsekkyys. 

Kummallista spekulointia. Et voi tietää, miten aloittajan mies toimisi vaimon sairastuttua, oska et tiedä hänestä kirjaimellisesti mitään! Ei se, että pilaa elämänsä lapsia hankkimalla, tarkoita, etteikö seisoisi puolisonsa vierellä vakavan sairauden hetkellä.

Jos ei halua hoitaa lapsia tarvittaessa yksin, ei lapsia pidä hankkia. Niin yksinkertaista se on.

Lapsia ei pidä hankkia sen joka ei niitä halua. Jos on hankkinut vapaaehtoisesti niin kuin nykyään lähes kaikki tekevät, niitä pitää silloin myös hoitaa vaikka homma ei olisikaan sitä mitä oli kuvitellut.

Tarvittaessa ( siis jos toinen kuolee) on lapsia hoidettava yksin. Tai toki jos on tarkoituksella hankkinut lapsen yksin, tämä on toki itsestään selvyys.

Eli yhdenkään miehen( tai naisen) ei pidä hankkia lasta toisen mieliksi.

Jos näin on päässyt käymään, niin tekosistaan on kannettava vastuu.

Herään klo 6.15. Keitän aamukahvit, syön aamupalan, käyn suihkussa, laitan lapselle päiväkotivaatteet tuolille ja lähden töihin klo 7.30. Haen lapsen klo 16. Kahtena iltana viikossa vien suoraan harrastukseen, autossa pientä välipalaa. Kotona keitän kahvit ja syödään miehen tekemä ruoka. Illalla pistän pyykkiä koneeseen ja kuivuriin, kerran viikossa vähintään laskostan kaappiin. Laitan lapselle iltapalan, syön samalla itse ja täytän apk:n. Käytän puolella kerroista lapsen suihkussa, luen puolella kerroista iltalukemista lapselle.

Mies: herää 7.20, suihkun jälkeen herättää lapsen, käyttää pesulla, valvoo pukemisen, antaa aamupalan, vie pk:iin klo 8.30. Töiden jälkeen laittaa ruuan klo 17-18. Käyttää lapsen iltapesulla ja laittaa lapsen nukkumaan puolella kerroista, pesee aina lapsen hampaat, leikkii iltaisin lapsen kanssa.

Siivooja käy 2 krt/kk. Työtunteja miehellä 40/vko, minulla 38 ja kerran kuussa ylitöitä 15/vko

Vierailija kirjoitti:

Minä

- kello soi klo 6

- käyn suihkussa, syön aamupalan

Käy edellisiltana suihkussa

- järjestelen kodin nopeasti kuntoon

Tee tämäkin ed iltana

- herätän koululaisen ja katson, että pesee hampaat ja aloittaa aamupalan

Jätä tämä miehen tehtäväksi

- lähden töihin klo 7.15

- syön lounaaksi kaurapuuroa ja appelsiinin

Miten tämä nyt liittyy mihinkään? Syö mitä syöt..

- töiden jälkeen käyn ruokaostoksilla

Käykää illalla/vkl yhdessä koko perhe tai kaksin miehen kanssa, 2x luulisi riittävän?

- tulen kotiin bussilla klo 17.30

-laitan ruuan

Tee kerralla pariksi päiväksi niin ei tarvi joka päivä tehdä

- siivoan keittiön

- vien puhtaat pyykkipinot kaappeihin

Jätä miehen pyykit pesemättä. Kun alkaa itkeä puhtaita kalsareita, neuvo miten kone toimii

-kyselen lasten kuulumiset

- kuulustelen kokeisiin

- klo 19.30 istahdan hetkeksi

- kuulustelen läksyjä

Jakakaa lasten läksyt miehen kanssa

- menen nukkumaan

Mies

- herää 7.45

- syö aamupalan ja kävelee 10 min työhuoneelleen

- käy lounaalla ravintolassa

Niin?

- kotona 16.15

Tässä kohtaa osaa hakea sen maidon jos tarvii kaupasta

- surffailee tietokoneella

- lähtee harrastukseen

- tulee harrastuksesta, syö

- avaa telkkarin ja katsoo loppuillan sarjoja.

Kysy miksi elätte yhdessä

- menee nukkumaan

Kumma juttu! Väsyttää!

Jaa. Tehkää jotain itsellenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei pakottanut sinua ryhtymään äidiksi.

Sisälukutaito / logiikka ei taida olla sun vahvin ominaisuutesi. Ongelma ei ole äitiys, on paljon lapsiperheitä joissa asiat eivät mene näin. 

Mutta ei-lapsiperheillä ei tällaista ongelmaa ole, kun ei tarvitse marttyyriytyä. Ja moni unohtaa sen tosiasian, joka ennen lasten hankkimista on nähtävillä, että ei miehiä kotileikki nappaa.

Miehiä ei kotileikki nappaa? Salli mun nauraa. Meillä on kolme lasta, ja kaikkien kohdalla mies sai ylipuhuttua minut. Itse olisin voinut elää elämäni lapsettomanakin tai yhden lapsen äitinä. Toki yhtään lastani en kadu ja olen jälkikäteen tyytyväinen elämäämme näin. 

AI TEILLÄ SE ON noin päin, no sittenhän se on aina noin! Hienosti tiesit.

Ap tekee itse elämästään hankalaa. Miksi siivoat heti aamulla? Miksi syöt lounaaksi puuron ja appelsiinin, ei ihme että olet kiukkuinen, mene vaikka lounasruokalaan. Miksi kuulustelet läksyt? Pitääkö joka ilta pestä pyykkiä ja siivota? Kyllä mulla häviäis elämänilo tuommoiseen suorittamiseen alta aikayksikön.

Jäin miettimään kahta asiaa: miksi järjestelet joka aamu (?) kotia? Ja miksi ihmeessä syöt vain puuroa ja appelsiinin lounaaksi?