Olipas tosi kivaa olla nain suosittu ystava. Yhtaan korttia, tekstaria, mailia tai puhelua ei tullut meidan perheelle ystavanpaivana. Meilla on suruaika ja olisi ollut kiva saada
edes ystävänpäiväkortti, kun ei niitä surunvalittelujakaan juuri tullut (kolme tuli). Edes lasten kummit eivät lapsille lähettäneet korttia. Nyyh.
Kommentit (9)
Itse sain yhden tekstiviestin ja yhden sähköpostikortin, eli ei liikaa liikennettä täälläkään ystävänpäivätoivotusrintamalla...
Osanotto läheisenne poismenon johdosta myös.
" ystävä" sitten vastaa. Mitä lienee koko ystävyys? Enpä tiedä.
Ehkä muiden oli vaikea lähestyä ns hymyssäsuin kortin kera kun surette.
Enkä lähettänyt itsekään. En ole koskaan oikein viettänyt tätä ystävänpäivää. Olen kuitenkin jo sen verran vanhempaa sukupolvea, että muistan kun tämä amerikkalainen ystävänpäivä-hapatus markkinoitiin Suomeen ja yhtäkkiä suomalaisetkin hurahti niin tähän ystävänpäivä-touhuun. Mielestäni ystävänpäivä on joka päivä, ei siihen tarvita Tiimarin kortteja ja sydänkrääsää tai väkisin väännettyjä muka-hauskoja tekstiviestejä.
koska silloin heidän ei tarvitsisi lähettää sinulle kortteja? Aika outoa... Jos lähettämäänsä ystävänpäivätervehdykseen " vaatii" vastineen, niin on ystävyys aika oudolla pohjalla. Kyllä kai kortin voi lähettää ihan ilman vaatimuksia vastapuolelta...
ap:lle osanottoni. Olet oikeassa että juuri nythän sinä niitä ystäviä tarvitset.
Jotenkin tuntuisi tosi tyhmältä, semmoista pinnallista amerikkalaista siirappia kun toisella on suruaika...
Ihmiset ovat ehkä ajatelleet,ettette edes muista ystävänpäivää näin suruaikana. Ehkä heitä vain on ujostuttanut ottaa yhteyttä ja vielä näinkin " maallisissa" merkeissä.
Mikä teidän surunne takana on? Ei tietenkään pakko vastata,jos et halua varsinkaan näin netin välityksellä.