Onko roskasäiliön tyhjennys pakollinen omakotitalossa, meillä ei tule roskia

Kuinka usein teillä käy nuohooja? Kysypä ens kerralla polttoneuvoja. Jätetyhjennys on halpaa lystiä siihen että muurautat vuoden parin päästä uuden takan ja hormin. Tai pahimmassa tapauksessa rakennutat uuden talon.

Laitatko roskiin ruokaa? Jos laitat, laki määrittää, että täytyy tyhjentää 2vko välein. Jos et, niin sitten kai ei ole säädetty,  voit toimittaa itse sitten roskat keräyspisteisiin.

Sun uuniasi ei ole hyväksytty jätteenpolttoon. Mihin laitat tuhkan? Täytyy olla jätehuolto hoidettuna. Jos hoitaa biojätteet kompostoimalla, niin muulle jätteelle riittää neljän viikon tyhjennysväli.

Useimmissa kunnissa tyhjennys vähintään kerran kuussa on pakollinen. Tämä on mm. juuri siksi, että ihmiset eivät polttaisi takassa sellaisia roskia, joita siellä ei pitäisi polttaa.

Vievät roskat johonkin levarille tai pysäkin roskikseen..

ok, kiitos kerran kuussa saa sitten riittää

Poltatko kesälläkin kaiken?

Ei voi olla ympäristölle hyväksi. Siis vaipatkin isket takkaan? Ja kaikki muovipakkaukset ja banaaninkuoret? Topsypuikot ja siteet?

Kuulostaa oudolta. Suosittelisin hankkimaan sen ulkoroskiksen..

Vierailija kirjoitti:

Sun uuniasi ei ole hyväksytty jätteenpolttoon. Mihin laitat tuhkan? Täytyy olla jätehuolto hoidettuna. Jos hoitaa biojätteet kompostoimalla, niin muulle jätteelle riittää neljän viikon tyhjennysväli.

Tuhkat vedetään vesssanpöntöstä alas, kuten kaikki muukin mikä ei pala tulessa. Hiljaa!

Kahdeksan viikon väleinkin saa tyhjennyksen jos kompostoi. Tässä maassa ei kannata kierrättää ku joutuu pakko maksamaan jätetyhjennyksiä

Mun  pöljimmät tuttavat tuo roskia kaverien ja sukulaisten roska-astioihin koksa eivät raaski maksaa omasta jätehuollosta. "Saanks mä tuoda pari pussii roskii..."

Pakollinen se on. Mulla käy kuusi kertaa vuodessa, oli pienin mahdollinen käyntimäärä. Ovat kyllä jälkeenpäin laittaneet käyntimäärästä riippumattoman perusmaksun että saavat rahastettua niitäkin jotka eivät pahemmin roskaa.

Meillä aikoinaan eräs naapuri poltti takassaan mitä lie. 7 tuntia kitupoltti lisäksi putkeen, joten oli aivan karmivaa meidän naapureiden kannalta.

Riippuu paikkakunnasta, mutta jossain saa tehdä naapurin kanssa sopimuksen yhteisestä jäteastiasta. Yksinasuvalla äidilläni on tällainen sopimus. Hän kompostoi ja minä vien käydessäni paperin, lasin ja metallin keräysastioihin. Naapurin sekajäteastiaan viedään muutama pussillinen vuodessa lähinnä polttokelvotonta muovia.

Toivottavasti ei ole naapureita lähellä haistelemassa myrkkykatkuja.

Ainakin Espoossa oli pakko ottaa erikoisharva sekajätteen tyhjennys kun otimme omakotitaloon energiajäteroskiksen. Kierrätämme paperit, pahvit, metallin, lasin ja meillä on oma kompostointi. Silti tuli 2 x vuodessa 200 litran verran sekajätettä. Esim. sateenvarjo on aika työläs kierrättävä.

Mun äiti asuu yksin, polttaa pahvin ja paperin uunissa, kompostoi ja tuottaa todella vähän jätettä. Silti on pakko maksaa astian tyhjennys 2 vko välein. Niinpä me viedään sinne kaikki meidän siivousroju, joka pitäisi kaupungissa lajitella. Yhteen kaatopaikkajäteastiaan isketään niin vanhat kengät kuin hajonneet muoviastiat. Tyhjästä ei kannata maksaa, joten näin säästetään aikaa.

Joissakin paikoissa on mahdollista selvitä ilman pakollista jätemaksua, osa kunnista taas vaatii maksun, vaikka kiinteistökohtaista jäteastiaa ei olekaan. Ajatuksena on oletettavasti se, että jokainen käyttää joka tapauksessa muovi, paperi, kartonki, lasi, metalli ym. keräysastioita, vaikka ei kaatopaikkajätettä tulekaan. Asia selviää, kun soitat ja kysyt, mikä on oman kuntasi periaate, täällä ei tiedetä, jos et kerro missä asut.

En välitä naapureista, olkoot haistelematta. Välillä on tietty kitkerä savu pihalla. Nuohooja käy kaksi kertaa vuodessa, ei ole sanonut mitään. Onhan sitä ennenkin poltettu sitä ja tätä.  Kovassa kuumudessa palaa hyvin. Kesällä pihalla voi polttaa sitten muut isommat hävitettävät tavarat kuten räsymatot yms. Muistaa vaan pitää ilmoittaa paikalliselle paloasemalle.

Sateenvarjo on helppo; kangas energiajätteeseen, runko metalliin ja mahdolliset muoviosat täytyy sit laittaa sekaan kun laadusta ei voi olla varma (todennäköisesti kelpaa energiaan).

Sanoisin että ikkunalasi on vaikeimpia jätteitä, sitähän ei saa laittaa lasinkeräykseen.

Jätteiden polttaminen

Kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan jätteiden polttaminen kotioloissa on pääsääntöisesti kiellettyä. Käsittelemätöntä puujätettä voi kuitenkin polttaa.

Puhdasta, kuivaa, kyllästämätöntä ja maalaamatonta tai muuten käsittelemätöntä puutavaraa saa polttaa keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa. Paperia ja pahvia saa polttaa sytykkeenä. Muun jätteen polttaminen on kielletty.

Taajaan asutulla alueella saa ulkona avotulella polttaa vähäisessä määrin kuivia risuja ja oksia. Lue lisäohjeet kuntasi jätehuoltomääräyksistä.

Muovin poltto

Kotitalouksien ei pitäisi polttaa muovia lainkaan, vaikka muovi olisikin merkitty liekkimerkillä. Kotitalouksien tulipesissä poltto-olosuhteita on mahdotonta saada sellaisiksi, että muovi palaisi kunnolla. Lisäksi muovin polttaminen voi vahingoittaa tulisijan hormistoa.

•Muovin palamisen ollessa epätäydellistä (esimerkiksi saunan pesässä, takassa, nuotiolla) hiilivetyketjut eivät hajoa täydellisesti ja poltettaessa muodostuu veden ja hiilidioksidin lisäksi myös eripituisia hiilivetyketjuja.

•Varsinkin palamisen alku- ja loppuvaiheessa tulipesässä on liian alhainen lämpötila. Myös tulipesän reunaosissa saattaa olla liian matala lämpötila ja liian vähän happea. Tämä aiheuttaa myrkyllisten kaasujen muodostumisen

Muovilaadusta riippuen poltossa syntyy erilaisia myrkyllisiä kaasuja:

Hiilimonoksidia (CO) syaanivetyä (HCN), kloorivetyä (HCl), rikkioksideja (SO2) ja furaaneja (C4H4O).