Lue keskustelun säännöt.
Listataan kerrostaloasumisen ärsyttäviä asioita!
17.01.2016 |
-joku käy pyykkituvassa sörkkimässä vaatteitasi, vaikka pyykkitupa on varattu vielä sinulle
-joku varaa pyykkituvan kolmeksi tunniksi ja ei käytäkään vuoroaan
-joku unohtaa kuivaushuoneeseen pyykkinsä ja joudut viikkailemaan niitä ennen kuin saat omat pyykkisi ripustettua
-naapuri panee äänekkäästi ja joudut kuuntelemaan sitä puoli tuntia joka ilta
-naapurin koira alkaa räksyttämään aina kun lähdet tai tulet kotiin
-et pysty käyttämään parvekettasi koska naapuri polttaa tupakkaa omallaan ja parvekkeesi haisee tuhkakupille
Kommentit (91)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläkerran yh mamman vauva itkee niin kovin, että aivot räjähtää. Vauvat kuuluvat omakotitaloon ei kerrostaloon, koska useimmat ihmiset tahtovat nukkua hiljaisuudessa. Kerran menin valittamaan oven suulle, että pistä kakara nukkumaan niin nainen kävi itkemään. Miksi se minulle itkee jos on itse lapsensa hankkinut. Samoin naapurit joilla on koira. Helvetti sitä ulvomista ja märänkoiran hajua hississä.
Eniten kerrostalossa asumisessa minua riipoi oman pihan ja puutarhan puute. Rivitalokin olisi ollut helpompi kestää. Vaikka asuisi maantasalla, ei yhteisellä pihalla voi touhuta kuin omalla. Lasten leikit ovat rajoitetumpia, omia pihaprojekteja ei voi olla, eikä parvekekasveja lukuun ottamatta voi laittaa puutarhaa (ok, joitakin poikkeuksia voi olla).
Nyt omakotitalossa on ihanaa, kun saan hoitaa omaa hyötypuutarhaa, on omenapuita, marjapensaita, perunaa, salaattia ja tietenkin kukkia oman maun mukaan. Pihalta löytyy trampoliinia, oma hiekkalaatikko (johon lelut saa jättää juuri sillä tavalla kuin leikkijä haluaa), tilaa potkia palloa, lasten oma keinu, omat pihavarastot, oma grillipaikka ja patio keinulla. Autopaikoista ei tarvitse stressata. Lapset voivat leikkiä vähemmällä valvonnalla. On tilaa ja suojaa köllötellä ja ottaa aurinkoa vaikka nakuna.
Säälin kerrostalolapsia, joskus myös aikuisia, joiden viherpeukaloa kutittaa.
oman pihan hehkuttaja 84 jatkaa:
- pyykit voi kuivattaa ulkona narulla, tietysti monessa kerrostalopihassakin voi, mutta täällä ei tarvitse hävetä kulahtaneita alusvaatteita ja muita vastaavia;
- auton voi pestä ja huoltaa omalla pihalla;
- matot voi pestä ja viedä kuivumaan omaan mattotelineeseen, ei ole kiirettä ottaa pois eikä tarvitse pelätä, että joku peelo tulee sotkemaan (näinkin kävi)
- juhlia on helpompi järjestää ainakin kesällä isommallekin porukalle, kerrostalossa hankalaa, jo parkkipaikkojen puutteen vuoksi
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itse yrität siivota vaatekaappisi jne. koko asuntosi kunnolla ja säännöllisesti, niin silti joku päivä saatat kohdata vaatehuoneessasi lattian listan raosta pilkistävän sokeritoukan tai turkiskuoriaisen toukan parhaimman villapaitasi hihassa. Sitten jos siivoot kaiken, ja heität mäkeen kaiken tuhoeläimen saastuttamat vaatteet, ja myrkytät ja laita punasetripuun paloja tai -suihketta rakoihin ja ilmanvaihtoventtiilin suulle, niin naapurisi vaatehuone saattaa olla vielä täynnä noita samoja vaatetuholaisia, jotka saapuvat puolen vuoden kuluttua uudestaan vierailemaan omaan vaatehuoneeseesi. Ja tämä kaikki vaan siitä hyvästä, että isännöitsijä ei tee mitään asian hyväksi, vaikkapa valittaisitkin hänelle ko. asiasta, ja myrkytys pitäisi tehdä koko taloon.
Ei nuo sokeritoukat ainakaan mitään haittaa. Kyllä meillä on niitä aina ollut melkein joka asunnossa jossa on asuttu, ja ihan söpöjähän ne on, eikä tee mitään tuhojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menneeseen aikaan kuulu sellainen haave, että saisi asua kodissa jossa ei vuorotyössä käyvän/ lyhyellä unella pärjäävän asukkaan vuorokausirytmi häiritsisi muita asukkaita. Luin, että rivarissa voi pestä pyykkiä vaikka yöllä, eikä mitään häiriötä siitä olisi naapureille. Rivitalo asumisen ihannointi jäi sittemmin laskuista pois kun kuulin tutuilta niistä riidoista joita käytiin parkkeeraamisen/lumitöiden/talkkarina oloon liittyvistä asioista. Talkkari-vuorot kuuluu asukkaiden keskeisiin talkoo/vuoroviikko hoitoihin, kun halutaan välttyä maksamasta kiinteistön hoitotöistä ulkopuoliselle.
Tutun rivari-ikkunan takaa paljastui tirkkailija. Asukas säikähti ja sammutti valot. Verhot ovat olleet nyt tiivisti ikkunan edessä vaikka vastapäätä on "vain" metsikköä. Päivänvalossa ilmeni, että puinen talon seinä oli sen näköinen, että tirkkailija oli tyydyttävästi vieraillut aiemminkin.
Oikeastaan on ihan mukava asua kerrostalossa. Kerrostaloasuminen on kaupunkikulttuuria. Helppo tulla/mennä. Meillä asukkailla on omat vastuualueemme, huolehditaan osaltamme, että kaikilla on suht hyvä olla.
Ihana asua asumisoikeus-rivitalossa, jossa huoltoyhtiö hoitaa kaiken, ei tarvi mitään talkoohommia tai niistä riitelyä :)
- Juopot (siis oikein kunnon deekut), joiden pinttynyt haju leviää joka puolelle hissistä, rappukäytävästä, ilmastoinnista.. möykkäävät, sammuvat pihalle ja rappuun.. yksi mätämuna pilaa kaiken
- Kaikki naapureiden äänet huonosti eristetyssä talossa
- KOIRAT
- pesutupaongelmat
- parkkipaikkaongelmat, takavuosina oli samanlainen pakkanen kuin nyt, ja naapurin m*napää, joka oli rikkonut oman lämmityspistorasiansa, oli kylmän viileästi irrottanut oman pistokkeeni ja ottanut virtaa minun pistorasiastani - auto ei lähtenyt käyntiin ja kiire olis ollut töihin.. voin kertoa, että hieman v*tutti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun talossa jossa nähtävästi mahdotonta elää jos ei ole introvertti eläkeläinen. Asukkaat (mummot) kirjoittelevat omia sääntölappuja, kuten esimerkiksi pyykkituvan käyttö sunnuntaisin kielletty(koska pyhäpäivä) ja hiljaisuusaikaan suihkussa käynti kielletty... näin vuorotyöläisenä se on varsin riemastuttavaa. Positiivista tietenkin on, että muista asukkaista ei kuulu inahdustakaan IKINÄ.
Minusta tässä on vaihtoehtoihin verrattuna vain hyviä puolia. Saa asua keskustassa, arvo säilyy, asuminen on helppoa. Äänieristys on vähän tuurikauppaa, omalle kohdalle ei ole sattunut ongelmia. Jos on pakko metelöidä yöllä ja muiden huomioiminen on vaikeaa, tämä ei ole sopiva asumismuoto. Muidenkin vuoksi kannattaa pysyä omakotitalossa metsän keskellä. Myöskään tavararohmut eivät ole tyytyväisiä, sillä säilytystilaa on niukasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun talossa jossa nähtävästi mahdotonta elää jos ei ole introvertti eläkeläinen. Asukkaat (mummot) kirjoittelevat omia sääntölappuja, kuten esimerkiksi pyykkituvan käyttö sunnuntaisin kielletty(koska pyhäpäivä) ja hiljaisuusaikaan suihkussa käynti kielletty... näin vuorotyöläisenä se on varsin riemastuttavaa. Positiivista tietenkin on, että muista asukkaista ei kuulu inahdustakaan IKINÄ.
Niin joo, ja jos ottaa tuollaiset epäviralliset sääntölaput tosissaan tai on muuten sosiaaliselle ahdistukselle altis, naapureiden kanssa voi tulla ongelmia. Minua tuollaiset vain huvittavat, sillä tiedän kyllä lain ja järjestyssäännöt.
Mitään en vihaa niin paljon kun jotain ylimäärästä möykkää. Kopinaa/paukutusta/ovien aukomista koko ajan yms.. Sellasta mitä ei välttämättä tarviis tehä mut silti tekevät. Aina välillä ku jostai naapurista kuuluu ihme kolinaa ni tekee mieli mennä ovelle kysymään että "mitä vittua sä teet??!". En käsitä miten jotkut saa aikaseks meteliä ihan koko ajan.
Sit ärsyttää kun ilmeisesti 4 kerroksen penskat ei saa yksinää ulos mennessä käyttää hissiä. Kauhee töminä ja kirkuminen kuuluu ku ne menee alas tai ylös portaita. Pieniä lapsia ja kuulostaa siltä että norsulauma tulee rappuja alas.
Eipä oikeestaa muu ärsytä. Ainakaa nykysessä asunnossa Vielä.