Eikö kukaan ole vielä keksinyt? Uusi trendi: lapsellani ei ole leluja

Minulla ei ollut leluja lapsena, kuin mitä isovanhempani ostivat. Ja hekin ostivat yhden lelun synttärinä ja yhden jouluna.

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen tuosta metsäeskarijutusta, jossa hehkutettiin sitä, että lapsilla ei ole leluja metsässä. Nyt kun minimalismi ja tavaroiden karsiminen ovat muutenkin muotia, voitaisiin aloittaa uusi villitys: Lapsellani ei ole leluja.

Ei tarvitse miettiä onko leluja liikaa vai liian vähän. Onko ne tyttöleluja vai poikaleluja. Yksinkertaista kun ei ole mitään. Lapsi oppii keksimään tekemistä ja luovuutta, kun leikit pitää rakentaa kodin käyttötavaroista. Kyllä Pyry-Liisa ja Kivi-Seppo nyt kehittyvät ja antavat suuntaa ihan uudelle sukupolvelle.

Kivi-Sepolle *tirsk* :D

Mutta kyllä. Ajatustahan voi jalostaa mm. lastenhuoneeseen. Tyhjä, valkoinen huone ilman kalusteita. Vain patja lattialle. Lapsi sitten kasvaessaan valitsee huoneeseensa itselleen luontevia asioita. Kutsuisin tätä tabula rasa metodiksi. Hei ap, eiköhän kirjoiteta kasvatusopas.

Ihan hyvä idea. Oman yksivuotiaani rakkaimmat lelut ovat iso pahvilaatikko, kaikki keittiön kaapista löytyvät kapustat ja purkit ilmapallopumppu, kirjat, tyyny - ja peittokasat jne. Paljon vähemmän leikkii varsinaisilla leluilla.

Joo ja sit ku kavereilla on leluja ja itse ei saa niin siitäpä kasvaakin onnellinen ja vanhempiaan rakastava ihminen =) päiväkodin- ja koulun lelupäivään tuo puukapustan. Tai käpylehmän.