Kertokaa mitä ihanaa on kotiäitiydessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla vain yksi lapsi tai lapset alle kouluiän? Meillä kaksi lasta, olen hoitovapaalla, vanhempi lapsi eskarissa. Meidän aamu: itse ja lapset ylös viimeistään puoli kasi, vauvan aamupesu ja pukeminen (eskarilainen hoitaa itse), lapsille aamupalat, itselle kahvi jos ehtii, itselle vaatteet ja hiukset kuntoon, sitten ulkovaatteet - vihaan talvea - vauvalle, eskarilainen pääosin hoitaa itse, sitten rämmitään hangessa - edelleen, vihaan talvea - eskariin ja takaisin. Tässä vaiheessa kello on puoli yhdeksän ja olen jo hikeentynyt ja ärsyyntynyt. Ruoan valmistelua, leikkiä. Ja sitten onkin jo aika lähteä hakemaan eskarilaista kotiin. Vauvalle ulkovaatteet... Ma-pe tätä. Viikonloput ollaan kuin ellun kanat, enkä halua tehdä mitään kellonaikaan sidottua. Ai niin, ap pyysi onnellisia kokemuksia, ei tullut tästä ihan sellaista kirjoitusta, vaikka onnellinen lapsistani olenkin :-)

Täytyisihän ne lapset raahata hoitoon ja eskariin ja sieltä takaisin, jos et olisi kotona, eikä kukaan olisi laittanut kotona ruokaa valmiiksi! Se on sellaista, kun lapsia on hankkinut.

Mun kirjoituksen pointti oli oikeastaan siinä, että kun muut vastaukset ovat olleet sitä hehkutusta "kun ei ole kiire minnekään eikä aikatauluja" niin se pätee vain kun ei ole eskarilaista. Koululainenkin on jo helpompi, kun kulkee itse.

Eskari-ikään kerkiää loikoilemaan 5 -6 vuotta. Ja onhan siinä eroa herätätkö lapset kuudelta tai kasilta.

Mä en ole pitänyt eskaria pahana. Totutti lapset heräämään kouluun ja arkeen lempeästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla vain yksi lapsi tai lapset alle kouluiän? Meillä kaksi lasta, olen hoitovapaalla, vanhempi lapsi eskarissa. Meidän aamu: itse ja lapset ylös viimeistään puoli kasi, vauvan aamupesu ja pukeminen (eskarilainen hoitaa itse), lapsille aamupalat, itselle kahvi jos ehtii, itselle vaatteet ja hiukset kuntoon, sitten ulkovaatteet - vihaan talvea - vauvalle, eskarilainen pääosin hoitaa itse, sitten rämmitään hangessa - edelleen, vihaan talvea - eskariin ja takaisin. Tässä vaiheessa kello on puoli yhdeksän ja olen jo hikeentynyt ja ärsyyntynyt. Ruoan valmistelua, leikkiä. Ja sitten onkin jo aika lähteä hakemaan eskarilaista kotiin. Vauvalle ulkovaatteet... Ma-pe tätä. Viikonloput ollaan kuin ellun kanat, enkä halua tehdä mitään kellonaikaan sidottua. Ai niin, ap pyysi onnellisia kokemuksia, ei tullut tästä ihan sellaista kirjoitusta, vaikka onnellinen lapsistani olenkin :-)

Täytyisihän ne lapset raahata hoitoon ja eskariin ja sieltä takaisin, jos et olisi kotona, eikä kukaan olisi laittanut kotona ruokaa valmiiksi! Se on sellaista, kun lapsia on hankkinut.

Mun kirjoituksen pointti oli oikeastaan siinä, että kun muut vastaukset ovat olleet sitä hehkutusta "kun ei ole kiire minnekään eikä aikatauluja" niin se pätee vain kun ei ole eskarilaista. Koululainenkin on jo helpompi, kun kulkee itse.

Aah, ok :). Minusta on mukavaa, kun koululainen on isompi niin hänestä on seuraa. Viime vuonna vein ja hain hänet jokapäivä koulusta. Minusta ekaluokkalainenkaan ei ole tarpeeksi iso kulkemaan yksin. Tänä vuonna hän saa kulkea yksin vaikka usein saatamme. Eskari kyllä olisi tainnut loppua rasittavasti päiväunien aikaan.