Lue keskustelun säännöt.
Naiset ovat synnyttäneet satojen vuosien ajan.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Jaha, selvännäkijä. Voit siis luvata että kenelläkään palstalaisella ei tulevaisuudessa tule olemaan huonoa synnytyskokemusta. Vau!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... ja naiset ovat myös kuolleet synnytyksiin tuhansien vuosien ajan. Synnytys on edelleen yksi vaarallisimmista tapahtumista naisen elämässä ja sitä ei pidä vähätellä aloituksen tapaisilla kommenteilla. Tapahtumaa ei pidä myöskään ylihysterisoida, mutta asiasta pitää saada keskustella ilman vähättelyä.
Ei yksi vaarallisimmista, vaan vaarallisin, ihan omaa luokkaansa tavallisessa elämänkulussa. Ihmiselämän vaarallisin hetki.
Synnytyskomplikaatiot yleistyneet sekä alatiesynnytyksissä että keisarileikkauksissa – alatiesynnytys edelleen turvallisin synnytystapa (Väitös: LL Nanneli Pallasmaa, 6.6.2014, synnytys- ja naistentautioppi)esiintyvyys on noussut vuosi vuodelta, ja riskien tiedostaminen on välttämätöntä turvallisuuden parantamiseksi, Pallasmaa sanoo.
Keisarinleikkauksen aiheuttamien riskien lisäksi komplikaatioiden määrää lisäävät äitien ylipaino sekä synnytysiän nousu..
NIIN EDELLEEN SYNNYTYS ON VAARALLISIN NORMAALIIN IHMISELÄMÄÄN KUULUVA ASIA. Kas kun vastauksesti piti sisällään sen, että luulit minun tarkoittavan alatiesynnytystä ainoana synnytyksenä. Ei suinkaan, vaan kaikki synnytykset = normaalin ihmiselämän vaarallisin ns luonnollinen asia.
Joka 9. suomalainen nainen sairastuu rintasyöpään ja joka 15. munasarjasyöpään. Eiköhön nuokin luvut ole suurempia, kuin ongelmaisten synnytysten luvut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Jaha, selvännäkijä. Voit siis luvata että kenelläkään palstalaisella ei tulevaisuudessa tule olemaan huonoa synnytyskokemusta. Vau!
Ei kai sitä kukaan voi sinulle luvata. Jos hankkiudut raskaaksi ja aiot saada täysiaikaisen lapsen, otat aina tietoisen riskin, koska vakavia riskejä on niin sektiossa kuin alatiesynnytyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Voitko kuvitella, ettei synnytyksessä kolmannen asteen repeämiä saanutta naista välttämättä lohduta tippakaan tapahtuman ikiaikaisuus tai primitiivisyys? Uskomatonta mutta totta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Lässynlässyn. Oma synnytyksesi ehkä, muttei tosiaankaan kaikkien.
Näin kätilön näkökulmasta voin kertoa, että kyllä se synnyttäjän oma asennekin ratkaisee paljon; se, miten hän kuuntelee kehoaan, noudattaa tuntemuksiaan ja luottaa siihen, että pystyy kyllä. Myös kyky vastaanottaa kipua on erilainen kuin epävarmoilla synnyttäjillä, joiden synnytys usein pitkittyykin kun kehoa ei kuunnella. Ikävää jos kokemuksesi on ollut huono, sellainen se ei kuitenkaan ole kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset ovat synnyttäneet satojen tuhansien vuosien ajan.
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Tuokin romanttinen haihatelma ja ruusunpunainen harhakuva haihtuu viimeistään siinä vaiheessa, kun mietitään totuutta, että miksi naisen peräaukko ja synnytyskanava ovat niin lähellä toisiaan. Ei vain sattumalta, ehei. Vaan siksi, että vauvan KUULUU syntyessään saada aimo annos suuhunsa äitinsä ulostetta. Kyllä, ihka oikeaa paskaa kunnon suullinen. Tästä syystä vauvat syntyvät myös kasvot ylös päin eli nenä sinne peräaukkoon päin. Vauva saa siinä hyödyllisiä suolistobakteereja suolistonsa toimimiseksi.
Tuotakin kun ajattelee, niin synnytys ei todellakaan ole mikään kaunis juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Minusta tuntuu myös samalta. Kun on selvinnyt synnytksestä, niin tietää selviävänsä kaikesta.
1. Kaikki eivät selviä synnytyksestä.
2. Samaa voi sanoa myös vaikeasta syövästä. Emme silti hehkuta syöpää vaan pyrimme hankkiutumaan siitä eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Voitko kuvitella, ettei synnytyksessä kolmannen asteen repeämiä saanutta naista välttämättä lohduta tippakaan tapahtuman ikiaikaisuus tai primitiivisyys? Uskomatonta mutta totta!
Uskomatonta mutta totta, kaikki eivät repeä eivätkä tarvitse ompeleita. Suurin osa synnytyksistä kuitenkin sujuu ilman kolmannen asteen repeämiä. Fakta :)
Synnyttänyt nainen ei voi olla seksuaalisesti kiinnostava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Voitko kuvitella, ettei synnytyksessä kolmannen asteen repeämiä saanutta naista välttämättä lohduta tippakaan tapahtuman ikiaikaisuus tai primitiivisyys? Uskomatonta mutta totta!
Kolmannen asteen repeämät ovat todella harvinaisia. Oletko sattumoisin nähnyt kuvia/videoita esim. Äitylit- facebookryhmässä sektioiden jälkiseurauksista? Oli tosi ihanan näköistä, kun joku oli saanut homeisen infektion sektiohaavaan siten, että koko vatsa oli valkovihreän katteisen homeen peitossa, sektiohaava auki ja home jatkui kohtuun ja sisäelimiin saakka. Sektiohaavaa ei voida sulkea, jos se repsahtaa. Hänellä oli n. 1kk ajan sellainen laite, joka pumppasi hometta pois ja tuuletti kohtua. Tällainen haavan tulehtuminen on sektion pieni jälkiseuraus, mahdollisia suuria ovat esim. hallitsematon verenvuoto ja kohdunpoisto, aivoveritulppa ja vammautuminen tai kohdun repeäminen seuraavassa raskaudessa.
Kyllä minä voisin sanoa, että minulla on sektiopelko! Olisi ollut aivan suunnaton pettymys joutua sektioon. Vatsanpeitteiden auki viiltäminen, ja vauvan ulos kaivaminen ja siis yliipäätään kehoon kajoaminen sektion kaltaisella tavalla on itselleni jotain ihan kauheaa. Plus tietenkin se, etten olisi saanut kokea alatiesynnytystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Voitko kuvitella, ettei synnytyksessä kolmannen asteen repeämiä saanutta naista välttämättä lohduta tippakaan tapahtuman ikiaikaisuus tai primitiivisyys? Uskomatonta mutta totta!
Kolmannen asteen repeämät ovat todella harvinaisia. Oletko sattumoisin nähnyt kuvia/videoita esim. Äitylit- facebookryhmässä sektioiden jälkiseurauksista? Oli tosi ihanan näköistä, kun joku oli saanut homeisen infektion sektiohaavaan siten, että koko vatsa oli valkovihreän katteisen homeen peitossa, sektiohaava auki ja home jatkui kohtuun ja sisäelimiin saakka. Sektiohaavaa ei voida sulkea, jos se repsahtaa. Hänellä oli n. 1kk ajan sellainen laite, joka pumppasi hometta pois ja tuuletti kohtua. Tällainen haavan tulehtuminen on sektion pieni jälkiseuraus, mahdollisia suuria ovat esim. hallitsematon verenvuoto ja kohdunpoisto, aivoveritulppa ja vammautuminen tai kohdun repeäminen seuraavassa raskaudessa.
Mitä ihmettä alat horista sektioista? Tekevätkö sektioiden riskit jotenkin tyhjiksi alatiesynnytyksen riskit? Äly hoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Voitko kuvitella, ettei synnytyksessä kolmannen asteen repeämiä saanutta naista välttämättä lohduta tippakaan tapahtuman ikiaikaisuus tai primitiivisyys? Uskomatonta mutta totta!
Kolmannen asteen repeämät ovat todella harvinaisia. Oletko sattumoisin nähnyt kuvia/videoita esim. Äitylit- facebookryhmässä sektioiden jälkiseurauksista? Oli tosi ihanan näköistä, kun joku oli saanut homeisen infektion sektiohaavaan siten, että koko vatsa oli valkovihreän katteisen homeen peitossa, sektiohaava auki ja home jatkui kohtuun ja sisäelimiin saakka. Sektiohaavaa ei voida sulkea, jos se repsahtaa. Hänellä oli n. 1kk ajan sellainen laite, joka pumppasi hometta pois ja tuuletti kohtua. Tällainen haavan tulehtuminen on sektion pieni jälkiseuraus, mahdollisia suuria ovat esim. hallitsematon verenvuoto ja kohdunpoisto, aivoveritulppa ja vammautuminen tai kohdun repeäminen seuraavassa raskaudessa.
Homeista?? Oikeasti? Eiköhän se ole ollut märkää ja visvaa...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Voitko kuvitella, ettei synnytyksessä kolmannen asteen repeämiä saanutta naista välttämättä lohduta tippakaan tapahtuman ikiaikaisuus tai primitiivisyys? Uskomatonta mutta totta!
Uskomatonta mutta totta, kaikki eivät repeä eivätkä tarvitse ompeleita. Suurin osa synnytyksistä kuitenkin sujuu ilman kolmannen asteen repeämiä. Fakta :)
Onko riskin käsite sinulle jotenkin vaikea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Voitko kuvitella, ettei synnytyksessä kolmannen asteen repeämiä saanutta naista välttämättä lohduta tippakaan tapahtuman ikiaikaisuus tai primitiivisyys? Uskomatonta mutta totta!
Kolmannen asteen repeämät ovat todella harvinaisia. Oletko sattumoisin nähnyt kuvia/videoita esim. Äitylit- facebookryhmässä sektioiden jälkiseurauksista? Oli tosi ihanan näköistä, kun joku oli saanut homeisen infektion sektiohaavaan siten, että koko vatsa oli valkovihreän katteisen homeen peitossa, sektiohaava auki ja home jatkui kohtuun ja sisäelimiin saakka. Sektiohaavaa ei voida sulkea, jos se repsahtaa. Hänellä oli n. 1kk ajan sellainen laite, joka pumppasi hometta pois ja tuuletti kohtua. Tällainen haavan tulehtuminen on sektion pieni jälkiseuraus, mahdollisia suuria ovat esim. hallitsematon verenvuoto ja kohdunpoisto, aivoveritulppa ja vammautuminen tai kohdun repeäminen seuraavassa raskaudessa.
Mitä ihmettä alat horista sektioista? Tekevätkö sektioiden riskit jotenkin tyhjiksi alatiesynnytyksen riskit? Äly hoi.
Kuten toisessa ketjussa mainittiin, vain alle 1% alatiesynnytyksessä on äidille vakavia haittoja ja sektiossa niitä on noin 10%. Tämä tietenkin johtuu myös siitä, että jos on kerran synnyttänyt onnistuneesti alateitse, synnyttää hyvin todennäköisesti uudelleen onnistuneesti. Sektiossa taas on joka kerran samat riskit, jotka itseasiassa kasvavat jokaisella sektiokerralla esim. kohdun ohenemisen ja heikkenemisen seurauksena.
Tuollaista riskien liioittelua kutsutaan synnytyspeloksi. Se on lääketieteellinen tila, jota on mahdollista hoitaa. Synnytyspelkoon ovat taipuvaisia naiset, joilla on esim. masennusta, ahdistushäiriötä ja syömishäiriöitä taustallaan. Synnytyspelkoon liittyy ajatus siitä, että ei osaa synnyttää ja vahingoittaa vauvaansa.
Altistavat tekijät
Psyykkiset ongelmat ennen raskautta ja sen aikana lisäävät synnytyspelon riskiä. Erityisesti raskaudenaikainen masentuneisuus on voimakkaasti yhteydessä synnytyspelkoon. Myös muut jaksamista kuormittavat tekijät, kuten työttömyys, taloudelliset ongelmat ja tuleva yksinhuoltajuus lisäävät riskiä synnytyspelkoon, varsinkin, jos sosiaalinen tukiverkko on riittämätön.
Väkivaltaiset tai kivuliaat seksuaaliset kokemukset tai kivuliaat gynekologiset toimenpiteet (erityisesti raskaudenkeskeytys) voivat heijastua myöhemmin synnytyspelkona. Synnytyskivun pelko on yhteydessä kivun pelkoon yleensä, riippumatta siitä, kuinka mones synnytys on tulossa. Pelkoon siitä, ettei itse osaa synnyttää, liittyy pelko lapsen vaurioitumisesta.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Kyllä siitä oli voimaannuttava matka naiseuteen aika saatanan kaukana, kun toista vuorokautta tuuppasin nelikiloista esikoista maailmaan. Niissä kivuissa, hikisenä, verisenä ja pöydälle paskoneena ei tosiaan ollut mitään muuta kuin primitiivinen olo. Ei paljon matka omaan itseen ollut siinäkohtaa mielessä.
Kyllä siitä touhusta suurin osa selviää ihan hyvin, minäkin, mutta onhan se nyt herrantähden suurimmaksi osaksi ihan perseestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on oikeasti valtavan upea kokemus, kivusta huolimatta. Se voimaannuttaa, siinä ollaan jonkun ikiaikaisen ja primitiivisen äärellä. Kolme synnytystä takana, joista kaksi luomuna - ei sitä tarvitse pelätä, sen voin sanoa! Se on myös matka naiseuteen ja omaan itseen. Rohkeasti, luottakaa itseenne ♡
Voitko kuvitella, ettei synnytyksessä kolmannen asteen repeämiä saanutta naista välttämättä lohduta tippakaan tapahtuman ikiaikaisuus tai primitiivisyys? Uskomatonta mutta totta!
Kolmannen asteen repeämät ovat todella harvinaisia. Oletko sattumoisin nähnyt kuvia/videoita esim. Äitylit- facebookryhmässä sektioiden jälkiseurauksista? Oli tosi ihanan näköistä, kun joku oli saanut homeisen infektion sektiohaavaan siten, että koko vatsa oli valkovihreän katteisen homeen peitossa, sektiohaava auki ja home jatkui kohtuun ja sisäelimiin saakka. Sektiohaavaa ei voida sulkea, jos se repsahtaa. Hänellä oli n. 1kk ajan sellainen laite, joka pumppasi hometta pois ja tuuletti kohtua. Tällainen haavan tulehtuminen on sektion pieni jälkiseuraus, mahdollisia suuria ovat esim. hallitsematon verenvuoto ja kohdunpoisto, aivoveritulppa ja vammautuminen tai kohdun repeäminen seuraavassa raskaudessa.
Homeista?? Oikeasti? Eiköhän se ole ollut märkää ja visvaa...?
Se oli valkoista hometta, jota oli kauttaaltaan. Mikäköhän olisi oikea nimitys sille? Mitään märkivää se ei ollut, vaan sellaista ihoon kiinnittynyttä valkoista "hometta"
NIIN EDELLEEN SYNNYTYS ON VAARALLISIN NORMAALIIN IHMISELÄMÄÄN KUULUVA ASIA. Kas kun vastauksesti piti sisällään sen, että luulit minun tarkoittavan alatiesynnytystä ainoana synnytyksenä. Ei suinkaan, vaan kaikki synnytykset = normaalin ihmiselämän vaarallisin ns luonnollinen asia.