Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
"Diagnosoikaa" minut!
13.01.2016 |
Olen palannut opintojen pariin kahden vuoden vanhempainvapaalta. No opintoni eivät olleetkaan minulle sopivia. Opiskeluajan piti olla väliltä 8.00-16.00. Kun opinnot alkoivat, alkoi opettajamme lisäilemään jatkuvasti iltaopintpja meille, kuulemma liittyivät alaan ja näin saimme vapaita. Alkoi ahdistaa ihan hirveästi, että ei pitänyt paikkaansa nämä puheet. Eikä lapsen hoitopaikkakaan ole auki enää myöhään illalla. No, jouduin muista syistä lopettamaan tämän koulun. Menetin muutenkin mielenkiintoni, sillä se ei vasta nut luvattua.
Aloitin nyt oppisopimuksella toisen alan. Ennen työpaikan saantia oli selvät kuviot miten toimitaan, mitkä ovat työajat jne. Opiskulupäivät ja kaikki. Olin todella innoissani tästä, mitta nyt parin viikon jälkeen kun muuttuivatkin nuo kuinka monta opiskelupäivää tulee viikkoon jne, alkaa tas ahdistaa.
Eli kun olen innostunut jostain ja on seövät kuviot kaikki on hyvin. Heti kun tulee pienikin muutoa, niin menetän mielenkiintoni aiheeseen ja alkaa ahdistamaan hirveästi. Ei tarvitse olla isokaan muutos! Pahimpina hetkinä riittää suurinpiirtein, jos mies tuo väärää maitoa kaupasta. En ole ennen ollut tällainen kuin nykyisin. Tekisi mieli vain jäädä kotiin ja sulkeutua peiton alle eikä tulla koskaan pois. Jokainen pienikin vastoinkäyminen saa voimaan pahoin, ihan fyysisestikkin. Jatkuva väsymys vaivaa myös tästä johtuen, jos innostun jostain asiasta, saan energiaa todella paljon.
Eli lähinnä kyselen, että onko muilla ollut vastaavaa ja miten selvisitte siitä?
Ps. Otsikko kirjoitettu pilke silmäkulmassa, keittiöpsykologeja kaipaillen :)
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla voi olla auktoriteettivastaisuutta. Kurssin lopettaminen on protesti. Koska et uskalla protestoida ääneen epäreiluja ehtoja, protestoit ainoalla tavalla, jonka osaat, toisin sanoen lähdet tilanteesta ja vahingoitatkin sillä vain tarkalleen ottaen itseäsi. Tämä on meille naisille tosi tyypillistä. Koeta ensi kerralla tehdä niin, että jos kurssi ei olekaan sitä mitä on sovittu, reklamoi ensin. Tuo sinun tapasi toimia silloin, kun sinua ottaa pannuun, voi johtaa enenevissä määrin siihen, että lopultakin tosiaan häviät aina itse enemmän kuin se vastapuoli. Sinulla on vahva oikeudentaju, ja sinua suututtaa, kun sovituista asioista ei pidetä kiinni? Et kuitenkaan uskalla sanoa sitä ääneen vaan rankaiset oikeastaan itseäsi, kun et uskalla rangaista varsinasita kohdetta (koulutapaukseessa koulua, joka lupaa yhtä ja tekee toista.)
ja huom. en syyllistä.On oikein olla vihainen, kun koulutus ei vastaa sovittua. Se on ok. Mutta sano se rohkeasti ääneen, älä tee itsellesi tuollaisia sudenkuoppia. Olet täynnä turhatumista ja käsittelemättä jääneitä suuttumuksen tunteia. Rohkeutta vaan! SInullakin on oikeus antaa kritiikkiä silloin, kun sinusta tuntuu, että on sen paikka.
1. Kilpirauhasetjuuri viime vuoden lopulla tutkittu, ei ollut mitään. Enkä ole tiettävästi koskaan asunut hometalossa.
3. Juurikin noin! Tunnistan kyllä tekstistä itseni! Olen oppinut lapsuudesta ajattelemaan, että kun joku päättää miten tehdään, minun pitäisi vain tehdä niin kuin sanotaan. Ei saa valittaa, ei saa tehdä toisin kun on päätetty. Mutta olet oikeassa! Pitää opetella sanomaan asiat suoraan niinkuin ne ovat! Itselleni on tärkeää, että pidetään kiinni sopimuksista, mutta nyt aikuisena ahdistun, jos joku ei pidä lupauksistaan kiinni.
Kiitos paljon! Totta on, että häviän vain itse, eivät ne muut tajua miksi lähdin, jos en sitä ääneen sano!
Aaapee kirjoitti:
1. Kilpirauhasetjuuri viime vuoden lopulla tutkittu, ei ollut mitään. Enkä ole tiettävästi koskaan asunut hometalossa.
3. Juurikin noin! Tunnistan kyllä tekstistä itseni! Olen oppinut lapsuudesta ajattelemaan, että kun joku päättää miten tehdään, minun pitäisi vain tehdä niin kuin sanotaan. Ei saa valittaa, ei saa tehdä toisin kun on päätetty. Mutta olet oikeassa! Pitää opetella sanomaan asiat suoraan niinkuin ne ovat! Itselleni on tärkeää, että pidetään kiinni sopimuksista, mutta nyt aikuisena ahdistun, jos joku ei pidä lupauksistaan kiinni.
Kiitos paljon! Totta on, että häviän vain itse, eivät ne muut tajua miksi lähdin, jos en sitä ääneen sano!
Mahtavaa, jos sain olla avuksi, kiitos! Sinun tosiaan kannattaa opetella ajattelemaan, että sinullakin on oikeus sanoa vastaan! Sanon vain pienen varoituksen sanan: kun alat antamaan kritiikkiä takaisin (huom. ja se on sinun oikeutesi ja niin kandee tehdä), älä pelästy kuoliaaksi, kun joudut huomaamaan, että vastapuoli ei usein kykene ottamaan sitä vastaan vaan alkaa keksiä kaikenlaisia selityksiä tai loukkaantuu vaikka olisi itse ollut väärässä jne. Suurin osa ihmisistä on emotionaalisesti aikuisenakin viisivuotiaan tasolla. Todellisia aikuisia on vähän. Luultavasti tämän olet aina tiennyt ja alitajuisesti olet myös itseäsi näiltä hankalilta tilanteilta sen vuoksi suojellut. Se kuitenkin johtaa todella kamalaan tilanteeseen, jossa joudut sanomaan itsellesi, ettet voi koskaan sanoa mihinkään mitään, koska se vastapuoli kokee olevansa aina oikeassa eikä anna sinulle oikeutta.
Tsemppiä, ja rohkeutta!
Alue: Aihe vapaa
Erityisherkkä? Myös kilpirauhasongelma ja home-altistus todennäköinen.