(ensi)asunnon ostaminen vaikeaa!
Miten (ensimmäisen) asunnon ostaminen voikin olla näin vaikeaa?
Tuntuu, että kaikissa on jotain vikaa:
- Vanhoissa taloissa (eli ns. hyvillä sijainneilla) on remonttia tulossa remontin perään
- Uudiskohteet sijaitsevat kulkuyhteyksien puolesta hieman huonommilla aluilla, ovat kalliita ja tuntuu, että niissä vain hinta laskee. Emme nyt mitään rahaa ole asunnolla tekemässä vaan ihan etsimässä kotia, mutta kyllä nyt omamme haluaisimme joskus pois.
Mitä ihmettä tässä tekisi?
Etsimme kolmiota Helsingistä tai Vantaalta. Kaksio ei tule kysymykseen, koska haluamme pitkäaikaisen kodin.
Ostaisitko itse uudehkon asunnon vai vanhan asunnon paremmalla sijainnilla?
Kommentit (23)
Ei rakennusvuodella ole suurta merkitystä, jos isoimmat remontit on tehty. Putkiremontti jos on hoidettu pois alta, niin iso plussa. Pienemmät rempat kestää kyllä, eivätkä ne nosta vastiketta hurjasti.
Vastarakennettuun en uskaltaisi välttämättä muuttaa, olen kuullut niin paljon kauhutarinoita vioista, joita uusista taloista löytyy pian valmistumisen jälkeen.
Kiitos vastauksesta.
Toki toiveena on, että putkiremontin lisäksi myös julkisivut, ikkunat ja mahd. parvekkeet olisi tehty...
Sijainti, sijainti, sijainti.
Ja tietysti kannattaa tsekata taloyhtiön isommat tehdyt ja tulevat rempat.
Se, että taloyhtiö remontoi ja pitää huolta rakennuksen/rakennusten kunnosta on vain ISO plussa. Itselläni soisi hälytyskellot, jos 1960-1970-1980-1990 rakennetussa taloyhtiössä ei olisi vielä tehty mitään. Eikä tulevaisuudessa olisi suunniteltukaan tehtäväksi mitään. Hyvässä taloyhtiössä pidetään talosta säännöllisesti huolta ja remontoidaan!
Samaa sanoisin, että jos ostatte vanhemman, niin ostakaa yhtiöstä, jossa on tehty ja on suunnitelmat myös tuleville remonteille. Ne talot on ihan pommeja, joissa remontteja vain lykätään ja lopulta sitten kaatuvat kaikki niskaan.
Jos ostatte -60-70 -lukulaisen, niin huomioikaa hinnassa, että jos putkiremonttia ei ole tehty, että se maksaa aika paljon jo kolmioon.
Itse laskettiin ja päädyttiin ostamaan uusi, kun edellisestä pommista päästiin eroon. Ei ole remontteja tulossa vuosiin. Mitään suurempia vikoja ei ollut asunnoissa, pienet hoituivat takuukorjauksina.
Suosittelisin uutta kohtuullisella sijainnilla.
Uudemmissa eristysjutut usein merkittävästi paremmalla tolalla, lämpimämpi ja edullisempi asua, muutenkin standardi yleensä parempi. Itselleni hankittavan asunnon maksimi on 10 vuotta, eikä missään nimessä saa olla tuhatremonttihomeluuska. Yleensä monet surkukeissit on siis remontoitu jo lukuisia kertoja, joten laatuun kantsii kiinnittää huomiota sillä siinä säästää pidemmällä tähtäimellä oikeasti ja eniten!
Nimim. kokemusta on lujasti
Me asutaan tällä hetkellä -67 rakennetussa kolmiossa Itä-Helsingissä.
Täällä on käynyt juurikin noin, että isommat remontit on tulossa kovaa vauhtia. No joo sukitukset ja ikkunat on rempattu, mutta edessä on vielä ilmanvaihdon korjaaminen/uusiminen, käyttövesiputkien uusiminen, julkisivut jne.
Eli paljon on remppaa edessä, mutta onneksi jotain on jo tehtykin. Velkaa on aika reippaanlaisesti jo nyt.
Etsinnässä meilläkin uusi asunto...
Me ostettiin vastikään 2008 rakennetusta yhtiöstä ensiasunto. Toistaiseksi ollaan oltu tyytyväisiä. Rakentajan vastuuta on kuitenkin vielä pari vuotta jäljellä, mutta jos tämä olisi rakennettu ihan päin honkia ja mätänisi käsiin, niin olisi tullut jo ilmi. Pienemmät viat tosiaan hoituu rakentajan vastuulla. Koettiin, että tämä olisi turvallisempi vaihtoehto kuin joku 80-90-luvun kämppä. Toisena vaihtoehtona mietittiin 50-luvun asuntoja, ovat hyvin rakennettuja taloja ja isot remontit jo tehty.
Vierailija kirjoitti:
Me ostettiin vastikään 2008 rakennetusta yhtiöstä ensiasunto. Toistaiseksi ollaan oltu tyytyväisiä. Rakentajan vastuuta on kuitenkin vielä pari vuotta jäljellä, mutta jos tämä olisi rakennettu ihan päin honkia ja mätänisi käsiin, niin olisi tullut jo ilmi. Pienemmät viat tosiaan hoituu rakentajan vastuulla. Koettiin, että tämä olisi turvallisempi vaihtoehto kuin joku 80-90-luvun kämppä. Toisena vaihtoehtona mietittiin 50-luvun asuntoja, ovat hyvin rakennettuja taloja ja isot remontit jo tehty.
Monet 50-60 -luvun talot ja asunnot ovat helevetin kylymiä, sillä remontit on yleensä aika pintapuolisia, ei syvälle rakenteisiin ulottuvia!
En uskaltaisi sijoittaa satoja tuhansia muuhun kuin kantakaupungin kivitaloon, 1930-luvulla viimeistään pitää olla rakennettu ja omalla tontilla. Siinä ei voi hävitä rahojaan ja asumismukavuus ainakin itselle paras mahdollinen, kun arkkitehtuuri ja ympäristö kaunista ja yksityiskohdat tehty käsityönä.
Kaunis ympäristö kantakaupungissa eli asfaltti on kaunista.
Itselleni sijainti oli oleellisin, ja sen jälkeen rempat. Ostin Torkkelinmäeltä ensiasunnon putkirempatusta talosta. Museoviraston suojeluksessa oleva talo on rakennettu sata vuotta sitten, loistavasti ylläpidetty. Arvo tulee vaan nousemaan. Alue on ihana! Kallion Kaivopuisto.
Kannattaa ihan rohkeasti ottaa välittäjiin yhteyttä jos on vähänkin kiinnostava asunto/taloyhtiö ja pyytää taloyhtiön papereita. Niistä selviää aika paljon, aika nopeasti alkaa hahmottaa mihin asioihin kiinnittää huomiota ja mitkä ovat hyviä taloyhtiöitä, mitkä huonompia. Oikotien talosivuja kannattaa käyttää hyväkseen myös, sieltä esim. seurata miten paljon talossa on korvamerkintöjä ja mikä on ollut asuntojen keskimääräinen myyntiaika. Jos on suht lyhyitä aikoja ja paljon korvamerkintöjä, voi päätellä että taloyhtiö on hyvä.
Rakennusvuodella ei mullekaan ole väliä, mitä vanhempi sen parempi oikeastaan jos vaan taloa on hoidettu hyvin.
Itse oon ostanut uuden asunnon ja oon tosi tyytyväinen! Hyvä sijainti, laadukas talo ja rakentajantakuu.
Vanha paremmalla sijainnilla. Uudisasunnoissa hinta vain laskee ekat vuodet. Katsokaa sellainen joka ei ole menossa ihan täysremontiin ja että julkisilla pääsee. Uusissakin taloissa on nykyään paljon rakennusvirheitä.
Mikä ap:n budjetti on..? siis paljonko asunto voi maksaa? Sijainti on tärkein asunnon hintaa nostava tekijä ja myös julkiset yhteydet (erillistalo tai rivari on osittain eri asia). Katsokaa 80-asuntoja. Vielä saa kolmioitakin Helsingistä esim. malminkartanosta ensiasunnon ostajan budjetille sopivaksi ja junalla 14 min keskustaan, joten yhteydetkin pelaa. Muissa paikoissa joissa on 80-luvun asuntoja ovat Malmi (hieman kalliimpaa ja eri tyyppinen ympäristö). Meri-rastila ja Kurkimäki. Kurkimäen asunnoissa tosin on erittäin paljon kattovikoja ja kylppäritkin vuotaneet ilmeisesti. Meri-rastilassa osa asuntoyhtiöistä taas epäsiistejä niin ei sinne.
Tietenkin jos olette valmiita ostamaan 70-luvun asunnon tai 60-luvun niin on jo huomattavasti valinnanvaraa, mutta ne menee sitten aika pian remontiin ja voitte varalta laskea että putket ja sähköt olisivat n. 600-1000 euroa per neliömetri. Jos tehdään perinteisellä tavalla, niin ette voi edes asua asunnossa rempan aikaa.
Jaa, me ostettiin uusi ja hinta nousi lähes 6% kahdessa vuodessa. En ostaisi vanhaa ellei hinnassa olisi n60t eroa, 20t julkisivut, 30t putket, vuosittain sitten julkisten tilojen, pihojen, parvekkeiden, ikkinoiden, parkkipaikan jne kunnostusta 2-3t vuodessa. Siihen vielä päälle hajoavat kodinkoneet, ellei niitä ole juuri uusittu. Uusissa on 10 vuoden takuu.
Muuten varmasti ostettaisiinkin uusi, mutta meillä ei ole sellaiseen varaa.
Täällä meillä päin uudet kerrostaloasunnot maksaa ainakin 150.000 euroa enemmän kuin mitä me maksettiin nykyisestä 70-luvun talosta.
Vierailija kirjoitti:
Vanha paremmalla sijainnilla. Uudisasunnoissa hinta vain laskee ekat vuodet. Katsokaa sellainen joka ei ole menossa ihan täysremontiin ja että julkisilla pääsee. Uusissakin taloissa on nykyään paljon rakennusvirheitä.
Tuo on kyllä totta että uusissa taloissa paljon rakennusvirheitä, kokemusta on.
Tai jos ostatte ns. vanhan asunnon, mikä olisi minimi rakennusvuosi?
t. AP