Lue keskustelun säännöt.
Tohtorien työttömyys..
11.01.2016 |
Uutisten mukaan tohtorien työttömyys on ennätyksellisen korkealla.Milloin tajutaan alkaa rajoittamaan tätä veronmaksajien rahoilla tapahtuvaa ylikouluttamista tässä maassa?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että arvon tohtorit saavat myös tujauksen realismia elämäänsä, kaikkien on hyvä tulla alas pilvilinnoistaan ja alkaa puhaltamaan yhteen hiileen.
Ja mitähän tämä on tarkoittavinaan? Paitsi sitä ettet tiedä asiasta mitään. Jos kaikki saavutetuista eduistaan ja lisistään kynsin ja hampain kiinni pitävät kermaperseprolet suostuisivat tekemään yhtä paljon työtä samoilla spekseillä kuin tohtorit, niin eipä tässä suossa oltaisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tohtorien työttömyys on ennätyksellisen korkealla.
Se on silti Yli 15 prosenttia vähäisempää kuin työttömyys Suomessa yleensä. Eli koulutus kyllä kannattaa edelleen.
Alkaa muistuttamaan suomen (EU:n) touhu jo neuvostoliittoa .
Siivoojillakin piti olla yliopisto käytynä.
Hampaat irvessä koulutetaan ihmisiä työttömäksi ja eläkkeelle.
Kai tässä jonkinlainen järki on?
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen huomannut, että tohtoriksi opiskellaan, jos ja kun ei työllistytä omalla alalla. Esim. kauppatieteitä opiskelleista monet eivät ole selvästikään olleet sitä materiaalia, joka esim. pankkeihin työllistyy ja ovat sitten valinneet pienipalkkaisen tutkijantyön. Samoin joltain ihan käsittämättömiltä humanistisen aloilta, joilta ei löytäisi töitä vaikka etsisi vuosikymmenen, monet haluavat tohtoriksi. Sitten ihmetellään, kun ei ole tohtoreille töitä. Olen akateeminen ja nauratti ihan hirveästi, kun luin, että yksikin väsää väikkäriä jostain 1400-luvulla kirjoitetun kirjan kielestä tms.. siis ihan järkyttävää kuraa, jolla ei kyllä voi edes toivoa työllistyvänsä.
???
Tietystä oppiaineesta väitellyt voi hakea oman oppialansa työpaikkoja esim. yliopistoista. Jossain vaiheessa esim. professuureja, joihin vaaditaan juurikin mm. tohtorintutkinto. Jos on esim. englantilaisessa filologiassa tehnyt väitöstutkimuksen 1400-luvulla kirjoitetun kirjan kielestä, voi hakea englantilaisen filologian paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että arvon tohtorit saavat myös tujauksen realismia elämäänsä, kaikkien on hyvä tulla alas pilvilinnoistaan ja alkaa puhaltamaan yhteen hiileen.
Miinus tälle, koska en tunne yhtään tohtoria joka olisi tähänkään asti missään pilvilinnoissa elänyt. En väitä etteikö niitä yhtään olisi, ehkä jossain "ylhäällä" yliopistojen hierarkioissa... Mutta suurin osa tohtoreista on kyllä pilvilinnoista kaukana. Pienellä palkalla pätkäviroissa tekevät hommaa yliopistolla (esim. sukulaiseni joka on FT fysiikasta, on tehnyt lähes 10 vuotta assistentin nimikkeellä puolen vuoden pätkätyösuhtein) tai sitten ihan tavallisia hommia yritysmaailman palveluksessa. Esim. kun tänne kirjoitti it-alan tohtori joka sanoo koodanneensa suurimman osan urastaan - ei sekään kovin pilvilinnoilta kuulosta, vaan ihan tavalliselta työltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen syy, tohtorikoulutukseen on hyväksytty sinne sopimatonta porukkaa. Jos tohtoriksi asti kouluttauttuu eikä siltikään pysty hyödyntämään osaamistaan lisäarvon tuottamiseksi, on kyseessä tohtoriksi sopimaton henkilö.
Älä nyt naurata. Ongelma on siinä, että koulutetaan aloille, joilla ei yksinkertaisesti ole kysyntää. Montako kulttuurihistorian tohtoria tähän maahan mahtuu? Tai arkeologian? Itse asiassa niille kai järjestetäänkin aika kivasti turhia suojatyöpaikkoja. Työttöminä on nyt ennen kaikkea niitä oikeasti hyödyllisiä tohtoreita, kuten biologian tohtoreita. Kun vienti ei vedä ja yritykset supistavat tuotekehitystä, työtä ei ole. Turha syyllistää tilanteesta työttömäksi joutuneita siitä, että maailmantalous on nyt tässä jamassa ja euro ja ylikireä verotus tuhosivat suomen.
Suurin osa työttömistä tohtoreista on luonnontieteestä ja tekniikasta. Humanistisilla aloilla väikkäri ei oikein vaikuta työllistymiseen, koska siellä on jo osattu paljon aiemmin ottaa huomioon, ettei tutkinto itsessään työllistä. Korjausliike on tulossa, mutta se ei valitettavasti pelasta nykyisiä työttömiä tohtoreita, koska he alkavat olla jo liian vanhoja ikärasistisille työmarkkinoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pitkän koulutuksen hankkiminen ilman että sen jälkeen työllistyy on aina jonkinlainen henkilökohtainen tragedia. Sama koskee monia maistereita. Jokainen, joka on vuosia käyttänyt alansa opintoihin, toivoisi varmasti saavansa hyödyntää opintojaan työelämässä. Näen tämän myös yhteiskunnallisena vastuun kysymyksenä, miksi joillekin aloille tai tiedekuntiin ylipäätään otetaan niin paljon opiskelijoita, jos realistisesti heidän on lähes mahdoton jatkossa työllistyä omalle alalleen. Usen syytetään niitä, jotka näihin opiskelupaikkoihin hakevat, mutta kyllä minusta on kyse myös yhteiskunnan koulutuspoliittisesta vastuusta. Ystäväpiirissäni on sekä työllistyneitä että työttömiä maistereita, tohtoreitakin, ihmisiä, jotka olisivat valmiit antamaan kaikkensa jotta pääsisivät mukaan työelämään. Osa on kouluttautunut uudelleen. En ymmärrä miksi täällä jotkut epäilevät ja kyseenalaistavat joidenkin alojen tutkimuskysymyksiä, kaikkea ei voida mitata rahassa, tuon näkökulman mukaan maaimankuva tulee suppeaksi. Tarvitaan erilaisia tutkimuksia eri aihepiireistä, kaikkien tutkimusten hyöty ei ole sen tuoman tiedon muuttaminen rahaksi, vaan itse tiedon ja tietämyksen lisääminenkin on arvo sinänsä. Koulutuksen käyminen on ihmiselle aina sijoitus itseensä, ja toiveissa tietenkin työpaikka ja oma osa yhteiskunnassa, työelämässä. Ihminen, joka jaksaa opiskella ja yrittää löytää töitä, tarvitsisi pikemminkin kannustusta kuin moitteita siitä, että hän on valinnut väärän alan, koska se ei juuri tällä hetkellä työllistä.
Tällä hetkellä taantuma on niin paha, että ainakin täällä Pohjois-Pohjanmaalla on vaikea työllistyä mille alalle hyvänsä. Vain esim. lääkäreille, erityisopettajille, puheterapeuteille, sairaanhoitajille on erityisesti kysyntää. Työskentelen te-toimistossa ja asiakkaat kyselevät jatkuvasti: miten täydennyskouluttaisin tai uudelleenkouluttaisin itseni, jotta varmasti työllistyn. Tähän on mahdoton vastata, koska ennustaminen on hyvin vaikeaa.
Toinen oli tilanne 2000-luvun alussa. Kasvava Nokia imi työntekijöikseen valtavasti kaikkia korkeakoulutettuja. Sinne työllistyi insinöörien lisäksi myös esim. humanisteja, luonnontieteilijöitä. Jos saisimme taas voimakkaan nousun talouteen, akateemisilla olisi taas kysyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tohtorien työttömyys on ennätyksellisen korkealla.
Se on silti Yli 15 prosenttia vähäisempää kuin työttömyys Suomessa yleensä. Eli koulutus kyllä kannattaa edelleen.
Alkaa muistuttamaan suomen (EU:n) touhu jo neuvostoliittoa .
Siivoojillakin piti olla yliopisto käytynä.
Hampaat irvessä koulutetaan ihmisiä työttömäksi ja eläkkeelle.
Kai tässä jonkinlainen järki on?
Osalle tuntuu olevan ihan totaalisen epäselvää, ettei yliopisto ole, eikä sen ole ollut koskaan tarkoitus olla, ammattikoulu. Yliopistossa on tarkoitus tehdä perustutkimusta, siis tiedettä, ja sinne olisi tarkoitus hakeutua ihmisten, jotka arvostavat tietoa sen itsensä vuoksi. Myös sivistysvaltion tulisi arvostaa tietoa sen itsensä vuoksi ja rahoittaa yliopistoja ja perustutkimusta riittävästi.
Kuinka paljon tutkijanpaikkoja olisi saatu niillä 400 miljardilla eurolla, joiden on laskettu valuneen Suomesta veroparatiiseihin kokoomuksen pitäessä hallitusvaltaa 2000-luvulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pitkän koulutuksen hankkiminen ilman että sen jälkeen työllistyy on aina jonkinlainen henkilökohtainen tragedia. Sama koskee monia maistereita. Jokainen, joka on vuosia käyttänyt alansa opintoihin, toivoisi varmasti saavansa hyödyntää opintojaan työelämässä. Näen tämän myös yhteiskunnallisena vastuun kysymyksenä, miksi joillekin aloille tai tiedekuntiin ylipäätään otetaan niin paljon opiskelijoita, jos realistisesti heidän on lähes mahdoton jatkossa työllistyä omalle alalleen. Usen syytetään niitä, jotka näihin opiskelupaikkoihin hakevat, mutta kyllä minusta on kyse myös yhteiskunnan koulutuspoliittisesta vastuusta. Ystäväpiirissäni on sekä työllistyneitä että työttömiä maistereita, tohtoreitakin, ihmisiä, jotka olisivat valmiit antamaan kaikkensa jotta pääsisivät mukaan työelämään. Osa on kouluttautunut uudelleen. En ymmärrä miksi täällä jotkut epäilevät ja kyseenalaistavat joidenkin alojen tutkimuskysymyksiä, kaikkea ei voida mitata rahassa, tuon näkökulman mukaan maaimankuva tulee suppeaksi. Tarvitaan erilaisia tutkimuksia eri aihepiireistä, kaikkien tutkimusten hyöty ei ole sen tuoman tiedon muuttaminen rahaksi, vaan itse tiedon ja tietämyksen lisääminenkin on arvo sinänsä. Koulutuksen käyminen on ihmiselle aina sijoitus itseensä, ja toiveissa tietenkin työpaikka ja oma osa yhteiskunnassa, työelämässä. Ihminen, joka jaksaa opiskella ja yrittää löytää töitä, tarvitsisi pikemminkin kannustusta kuin moitteita siitä, että hän on valinnut väärän alan, koska se ei juuri tällä hetkellä työllistä.
Tällä hetkellä taantuma on niin paha, että ainakin täällä Pohjois-Pohjanmaalla on vaikea työllistyä mille alalle hyvänsä. Vain esim. lääkäreille, erityisopettajille, puheterapeuteille, sairaanhoitajille on erityisesti kysyntää. Työskentelen te-toimistossa ja asiakkaat kyselevät jatkuvasti: miten täydennyskouluttaisin tai uudelleenkouluttaisin itseni, jotta varmasti työllistyn. Tähän on mahdoton vastata, koska ennustaminen on hyvin vaikeaa.
Toinen oli tilanne 2000-luvun alussa. Kasvava Nokia imi työntekijöikseen valtavasti kaikkia korkeakoulutettuja. Sinne työllistyi insinöörien lisäksi myös esim. humanisteja, luonnontieteilijöitä. Jos saisimme taas voimakkaan nousun talouteen, akateemisilla olisi taas kysyntää.
Akateeminen työtön varmaankin opiskelee helposti lääkäriksi ja vähemmän akateemista kykyä omaava sairaanhoitajaksi.Molempia ammattiryhmiä tarvitaan tulevaisuudessakin.Ja jollei Suomessa, niin aina löytyy muualta töitä.Jos filipino oppii suomen kielen niin eiköhän suomalainenkin vaikka kiinan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tohtorien työttömyys on ennätyksellisen korkealla.
Se on silti Yli 15 prosenttia vähäisempää kuin työttömyys Suomessa yleensä. Eli koulutus kyllä kannattaa edelleen.
Alkaa muistuttamaan suomen (EU:n) touhu jo neuvostoliittoa .
Siivoojillakin piti olla yliopisto käytynä.
Hampaat irvessä koulutetaan ihmisiä työttömäksi ja eläkkeelle.
Kai tässä jonkinlainen järki on?
Osalle tuntuu olevan ihan totaalisen epäselvää, ettei yliopisto ole, eikä sen ole ollut koskaan tarkoitus olla, ammattikoulu. Yliopistossa on tarkoitus tehdä perustutkimusta, siis tiedettä, ja sinne olisi tarkoitus hakeutua ihmisten, jotka arvostavat tietoa sen itsensä vuoksi. Myös sivistysvaltion tulisi arvostaa tietoa sen itsensä vuoksi ja rahoittaa yliopistoja ja perustutkimusta riittävästi.
Kuinka paljon tutkijanpaikkoja olisi saatu niillä 400 miljardilla eurolla, joiden on laskettu valuneen Suomesta veroparatiiseihin kokoomuksen pitäessä hallitusvaltaa 2000-luvulla?
Mille osalle? Yliopiston tehtävä on tieteelliseen tutkimus ja siihen perustuva opetus sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kyllä aika suuri osa jengistä menee yliopistotasolle ihan sen takia, että Suomessa hoetaan mantraa, että kouluttautuminen kannattaa ja ihmiset haluavat työllistyä tutkintonsa jälkeen.
Tieteellinen tieto on myös itseisarvo, mutta kyllä yliopistoinstituutio on kasvanut jo niin isoksi, että muutkin arvot pitää huomioida. Se, ettet sinä pidä työelämää tärkeänä, ei hirveästi lohduta niitä, jotka ovat vuosikaudet raataneet paremman huomisen eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutisten mukaan tohtorien työttömyys on ennätyksellisen korkealla.Milloin tajutaan alkaa rajoittamaan tätä veronmaksajien rahoilla tapahtuvaa ylikouluttamista tässä maassa?
Jatko-opiskelija ei enää kuluta yliopiston varoja käytännössä ollenkaan. Päinvastoin: käytännössä kaikkien labratöitä ym. infraa vaativien koetutkimusintensiivisten alojen tutkimus teetetään halvalla tohtoriopiskelijoilla, jotka saavat palkkaa puolet siitä mitä valmis tohtori saisi. Humanistisilla aloilla taas suurin osa tekee väikkärin omalla kustannuksellaan tai jonkun säätiö apurahalla.
Eli todellakin veronmaksajat, siis yliopistot hyötyvät nykyjärjestelystä. Työttömäksi valmistuvat tohtorit sitten eivät niinkään, mutta toisaalta olisi taas typerää kieltää jotain ihmistä tekemään omalla kustannuksella väikkäriä, eikö?
Hear hear! Yliopistoissa on nykyään todella vähän näitä tohtorikoulutettavien paikkoja, joissa "veronmaksajien" rahoilla tehdään tutkimusta ja kirjoitetaan väikkäriä. Lähes jokainen tuntemani jatko-opiskelija tekee väitöskirjaa joko itse hankkimallaan apurahalla (lue: hakenut säätiöistä) tai omalla ajallaan, toisen työn ohessa.
Yliopistojen budjetit ovat muutenkin niin tiukkoja nykyään, että minkäänlaiselle tutkimukselle on harvoin varattu yhtään mitään rahaa, kaikki rahat menevät ihan juokseviin kuluihin, kuten opettajien ja hallintohenkilökunna palkkoihin, tilavuokriin yms. Jopa professorit joutuvat hakemaan ulkopuolista rahoitusta monille tutkimushankkeilleen, sillä yliopistoilta sitä rahaa ei vain sellaiseen "luksukseen" heru.
Tervetuloa vaan av-mammat kaikki jatko-opiskelijoiksi, epävarmaan ja sairaan kilpailtuun yo-maailmaan, jossa puukosta saa enenmmän kuin herästi selkäänsä!
Kyllä taas näkyy tässä ketjussa aikamme sivistysvihamielisyys ja täydellinen tietämättömyys yliopistojen ja tutkimustyön arjesta. Esimerkiksi väikkärin teko muistuttaa monilta osin ihan yksityisyrittäjän raakaa arkea. Omalle työlle haetaan rahoitusta, sitä budjetoidaan ja markkinoidaan, raportoidaan ja suunnitellaan, siedetään epävarmuutta ja pätkiä. Tohtorikoulutettavat tekevät ja julkaisevat tutkimusta, usein opettavat jollakin ihan minimipalkalla ja korjailevat opiskelijoiden esseitä, hakevat kuukausittain rahoitusta monesta paikasta ja monesti toimivat luottamustehtävissäkin. He pitävät omalta osaltaan pystyssä yliopistoinstituutiota. Monet tekevät helposti viittäkymmentä työtuntia viikossa. Kaikki tämä esimerkiksi (huom! itse hankitulla, ei mistään valtion kassasta tipahtaneella) n. 20 000 euron vuosiapurahalla, josta maksetaan viisitoista prosenttia pois työttömyysvakuutusmaksuina.
Kyllä ovat laiskoja nyhrääjiä. Pah. Ihan tavallisia työntekijöitä jotka ovat hyvinkin kiinni myös elämän realiteeteissa. Ja sitä paitsi, vaikkeivät kaikki olisikaan niin helvettiäkös sen väliä? Ei tämä maailma ihan oikeasti perustu vain konkreettisen suorittavan työn tekemiseen ja johonkin lääketieteen tutkimukseen. Inhottava mustavalkoinen maailmankatsomus monella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä taas näkyy tässä ketjussa aikamme sivistysvihamielisyys ja täydellinen tietämättömyys yliopistojen ja tutkimustyön arjesta. Esimerkiksi väikkärin teko muistuttaa monilta osin ihan yksityisyrittäjän raakaa arkea. Omalle työlle haetaan rahoitusta, sitä budjetoidaan ja markkinoidaan, raportoidaan ja suunnitellaan, siedetään epävarmuutta ja pätkiä. Tohtorikoulutettavat tekevät ja julkaisevat tutkimusta, usein opettavat jollakin ihan minimipalkalla ja korjailevat opiskelijoiden esseitä, hakevat kuukausittain rahoitusta monesta paikasta ja monesti toimivat luottamustehtävissäkin. He pitävät omalta osaltaan pystyssä yliopistoinstituutiota. Monet tekevät helposti viittäkymmentä työtuntia viikossa. Kaikki tämä esimerkiksi (huom! itse hankitulla, ei mistään valtion kassasta tipahtaneella) n. 20 000 euron vuosiapurahalla, josta maksetaan viisitoista prosenttia pois työttömyysvakuutusmaksuina.
Kyllä ovat laiskoja nyhrääjiä. Pah. Ihan tavallisia työntekijöitä jotka ovat hyvinkin kiinni myös elämän realiteeteissa. Ja sitä paitsi, vaikkeivät kaikki olisikaan niin helvettiäkös sen väliä? Ei tämä maailma ihan oikeasti perustu vain konkreettisen suorittavan työn tekemiseen ja johonkin lääketieteen tutkimukseen. Inhottava mustavalkoinen maailmankatsomus monella.
Ajatusvirhe. Työeläkevakuutusmaksuja, ei työttömyysvakuutusmaksuja siis.
En tiedä, miksi edes vaivaudun, kun osa täällä haluaa pitää kiinni siitä virheellisestä mielikuvasta, että tohtorit ovat vain halunneet vältellä työtekoa ja jatkaa jotain muiden kustantamaa kivaa opiskelijaelämää ja haahuilla jossain pilvilinnoissa, mutta otetaanpa ihan konkreettinen esimerkki yhdeltä alalta. Aika usein tällä palstalla joku kyselee, että kun jollakulla on se ja se perinnöllinen tauti, niin millä todennäköisyydellä se periytyy lapselle. Oletteko ikinä ajatelleet, miten tuohon on mahdollista edes vastata? Luuletteko, että on joku ammattiryhmä, joka päivätyönään selvittää ennestään tuntemattomia tautia aiheuttavia geenivirheitä? Joku terveyskeskuslääkäri päivystysvastaanotolla? Joku bioanalyytikko sairaalan rutiinilabrassa? Ei, esim. kaikki ns. suomalaisen tautiperinnön geenivirheet on selvitetty väitöskirjatutkimuksissa. On aloitettu siitä, että kerätään verinäytteet ja eristetään DNA:t ja ennen kuin on selvillä geeni, jonka virheet taudin aiheuttavat, yleisimmät ja harvinaisemmat mutaatiot, geenin normaali toiminta ja mekanismi, jolla mutaatiot taudin aiheuttavat, siinä on saattanut kolmekin ihmistä tehdä väitöskirjatutkimusta viisi vuotta kukin. Pienellä tutkijakoulupalkalla tai sieltä täältä haalituilla apurahoilla on tehty pitkää työpäivää. Vasta tämän jälkeen voidaan kehittää geenitestit, joilla kantajuudet voidaan selvittää ja on olemassa tieto jonka perusteella voidaan av-mammojen kysymyksiin vastailla. Ja sitten voidaan toisessa ketjussa kauhistella miten frendin frendi on tohtori eikä oo ikinä ollu töissä vaan aina vaan opiskellu ja ollu jollain apurahalla. Joku muu antakoon valaisevia esimerkkejä muilta aloilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös yksi työtön tohtori. En ole kouluttautunut alalle, jolta ei löydy työtä, vaan silloin kun kouluni kävin, it-alan piti vetää ihan hullun lailla ja kasvaa yhä vaan. Niinpä sitä tulikin alalla uraa tehtyä, kunnes viime keväänä tuli yt-neuvotteluissa ns. jäähyväisjalkineesta persuuksille. Yli nelikymppisenä tuskin enää alan töitä saankaan, joten täytyy miettiä vaihtoehtoisia juttuja kuten esim. taksikuskiksi ryhtymistä.
Jep, tekniikan tohtori täällä 40+ ja taksia ajan. Töitä riittää.
Semmoinen korjaus, ettei tohtoreita kouluteta veronmaksajien rahoilla vaan väitöskirjantekijät anovat työskentelylleen rahoituksen esimerkiksi säätiöiltä elleivät pääse yliopiston palkkalistoille.
Tohtoreitahan on edelleen suhteellisen vähän työttömänä. Tuoreen selvityksen mukaan noin 1400 koko Suomessa.
Jatko-opiskelija ei enää kuluta yliopiston varoja käytännössä ollenkaan. Päinvastoin: käytännössä kaikkien labratöitä ym. infraa vaativien koetutkimusintensiivisten alojen tutkimus teetetään halvalla tohtoriopiskelijoilla, jotka saavat palkkaa puolet siitä mitä valmis tohtori saisi. Humanistisilla aloilla taas suurin osa tekee väikkärin omalla kustannuksellaan tai jonkun säätiö apurahalla.
Eli todellakin veronmaksajat, siis yliopistot hyötyvät nykyjärjestelystä. Työttömäksi valmistuvat tohtorit sitten eivät niinkään, mutta toisaalta olisi taas typerää kieltää jotain ihmistä tekemään omalla kustannuksella väikkäriä, eikö?